Meidän rakkaassa Maamme-laulussamme lauletaan, että "... ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen". Kuinka usein muistamme arjessa sen faktan, että elämme ainutlaatuisessa maassa ja maapallolla, jossa vettä on ympärillämme enemmän kuin ehkä tiedostamme. Iso osa maapallomme pinta-alasta on veden peitossa ja Suomestakin löytyy noin 170 000 järveä, mutta osaamme maailmanlaajuisesti hyödyntää siitä tällä hetkellä vain reilun yhden prosentin. Kiehtovaa olisi osata katsoa vuosien päähän tulevaisuuteen, olemmeko oppineet tehokkaammin hyödyntämään veden tuomia erilaisia mahdollisuuksia.

Veden hyödyntämismahdollisuudet

Nyt teille kirjoittaessani mieleeni tulee ainakin tällaisia liikunnallisia mahdollisuuksia eri vuodenaikoina hyödyntää hyvinvoinnin kannalta tärkeää olemassa olevaa luonnonvaraamme: uinti, uimahypyt, vesijuoksu, vesivoimistelu, vesiterapia, vesihiihto, suppailu, melonta, avantouinti, retkiluistelu, potkukelkkailu, jäällä pyöräily, surffaus ja purjehdus. Kuinka monta erilaista aktiviteettimuotoa sinä saat mieleesi? Pystytkö myös sanomaan, mitkä voimassa olevan opetussuunnitelman tavoitteista näissä aktiviteeteissa toteutuu. Joudun tunnustamaan rehellisyyden nimissä, että itse en olisi uskonut esimerkiksi jäällä luistelun tai potkukelkkailun saavuttavan niin isoa suosiota murrosikäisten keskuudessa, puhumattakaan hotellin kylpyläosaston altaassa tapahtuvasta vesiliikunnasta.

Tietyllä tapaa olen siis kiitollinen siitä, että menneet pari vuotta ovat väistämättä haastaneet miettimään erilaisia opetusmenetelmiä ja liikuntamuotoja. En sano tai väitä, että ne olisivat olleet helppoja tai etten olisi tuntenut "luomisen tuskaa", mutta kaiken kaikkiaan ne ovat toivottavasti jättäneet jälkeensä enemmän positiivisia kuin kielteisiä muistoja peruskoulun liikunnasta niin nuorille kuin itsellenikin. Niin sanottu välitilinpäätöksen aika on tässä suhteessa muutamien viikkojen päässä. Uskoisin tai toivon, että eri puolelle Suomen kouluja on myös muodostunut uusia "hittijuttuja" tai "uusvanhoja" liikuntamuotoja kuluneiden parin vuoden aikana. Mielenkiintoista olisikin tietää, kuinka monessa niistä vesi on jollain tavalla enemmän mukana kuin ennen.

Vesiliikunta

Tässä lehdessä keskitymme vesiliikuntaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin sekä haasteisiin koulumaailmassa. Opetussuunnitelmassa uinti ja hengenpelastus on yksi kymmenestä arvioitavasta tavoitealueesta liikunnassa, joten toivottavasti lehdestä löytyy sinulle työkaluja ja tukea sekä vinkkejä oman alueen uimaopetuksen järjestämiseen. Itselleni uinninopetus ja vesiliikunta kuuluvat lempiaihealueisiini peruskoulun liikunnanopetuksessa. Nuorten uimataidottomuus tai heikot uimataidot ovat huolestuttavasti lisääntyneet, mikä haastaa liikunnanopettajat miettimään uimaopetustunneilla käytettäviä menetelmiä ja tavoitteita.

Olen viimeisten vuosien aikana entistä enemmän ottanut opetukseen mukaan vesijuoksuvyöt, "lötköpötköt" ja hymynaamat. Näiden avulla olen pystynyt integroimaan niin uimataidottomat kuin heikon uimataidon omaavat nuoret mukaan altaassa tapahtuvaan opetukseen. Näillä välineillä on tehty todella tehokkaita kestävyyskunto- tai liikkuvuuspainotteisia uintitunteja, ja samalla kuin huomaamatta on harjoiteltu uintitekniikoita.  Lisäksi esimerkiksi edellä mainitut välineet ovat tuoneet turvallisuuden tunnetta ja tasoittaneet uimataidottomien sekä hyvän uimataidon hallitsevien oppilaiden välistä kuilua. Ja mikä parasta, näiden välineiden kanssa myös "remppaosastolaiset" ovat pystyneet osallistumaan toimintaan mukaan, mikä on välillä ollut heille iloinen yllätys. Omissa sekaliikuntaryhmissäni erilaisten välineiden kanssa pidetyt luovat tunnit ovat olleet yksiä parhaiten yhteenkuuluvuuden tunnetta kohottavia ja positiivisia elämyksiä sekä omien rajojen tunnistamista lisääviä kertoja. Paras palkinto näistä hetkistä on ollut se, kun nuori toteaa, että “ope, voisin kesälläkin itseasiassa käydä uimassa" tai "tulen kyllä toisenkin kerran uintitunnille, kun oli ihan mukavaa".

Kesää kohti

Omissa mielensopukoissa polttelee jo odotus kesäisistä lomapäivistä ja mahdollisuuksien kirjosta nauttia kiireettömyydestä esimerkiksi veden äärellä. Silloin heitetään syrjään kaikki suunnittelutyö ja tyhjennetään "kovalevy" puhtaaksi, jotta sinne mahtuu taas tarttumaan seuraavalla lukukaudella paljon uusia asioita ja ideoita. Innolla odotan jo myös teidän kollegojen kanssa kohtaamisia ja kuulumisten vaihtamista Vantaan opintopäivillä. Livekohtaamiset ovat ainakin itselleni voimaannuttavia ja johan tässä onkin oltu ihan tarpeeksi etäyhteyksien kautta tekemisissä.  Joten kurkkaahan lehden sivuilta mitä kaikkea Vantaan Opintopäivät tarjoaa päivien aikana!

Energisen antoisaa kesää toivotellen

Satu Ovaska

Lue koko lehti jäsensivuilta.