LIITO 2/26: Oppimisen tuen uudistus ja arviointi perusopetuksessa

Teksti: Hanna Pohjonen ja Nina Tatti

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistui esi- ja perusopetuksessa. Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset tulivat pääosin voimaan 1.8.2025. ​

​Oppimisen ja koulunkäynnin tuen muutoksista johtuen myös lukua 6, eli arviointilukua, on uudistettu niiltä osin kuin on ollut tarve. Pääsääntöisesti arvioinnin yleiset periaatteet ja linjaukset arvioinnissa ovat säilyneet ennallaan. Täsmennykset toivottavasti selkeyttävät aineenopettajan arviointityötä. 

Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä

Oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä tulee tarkastella myös arviointiin liittyviä kysymyksiä. Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat hyvän oppimisen edellytys. Kaiken opetuksen ja arvioinnin lähtökohtana ovat oppiaineen vuosiluokittain paikalliseen opetussuunnitelmaan kohdennetut opetuksen tavoitteet. Hyvä opetuksen ja arvioinnin suunnittelu tukee arviointityötä eli formatiivista ja summatiivista arviointia, ja on osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä.

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu eri oppiaineisiin toisinaan paljonkin tavoitteita. Joissakin oppiaineissa yhden tavoitteen alle voi kätkeytyä niin sanottuja alatavoitteita, kuten vaikka terveystiedossa tavoite kuusi: ”T6: Tavoitteista johdetut oppimisen tavoite: Oppilas oppii hakemaan ja käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa sekä oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa”.

Jos yhdessä opetuksen tavoitteessa on useampi ”alatavoite” tulee pohtia tarkoin erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä, sekä ajankohtaa milloin ja miten mitäkin opetetaan sekä milloin ja miten arvioidaan.

Toisaalta jotkin opetuksen tavoitteet voivat olla hyvinkin selkeästi ilmaistu ja liittyvät yksittäiseen taitoon, kuten liikunnassa tavoitteista johdettu oppimisen tavoite T6: Oppilas vahvistaa uima- ja vesipelastustaitojaan, jonka päättöarvioinnin kriteeristö on hyvin yksiselitteinen. Arvosanan 7 kuvaus on: Oppilas ui 50 m käyttäen kahta uintitapaa ja sukeltaa 5 m.

Lähes jokaisessa perusopetuksen oppiaineessa tavoitteet on kirjattu niin, että yhdellä pedagogisella menetelmällä opitaan ja arvioidaan useita opetuksen tavoitteita samanaikaisesti. Tämän tarkoituksena on vähentää taakkaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arviointityössä.

Monipuolisiin pedagogisiin menetelmiin päästään, kun pohditaan tavoitteen pedagogista toteutusta: milloin opetan opettajajohtoisesti, milloin hyödynnän ryhmätyöskentelyä, käänteisoppimista, tutkivaa oppimista ja milloin on tarkoituksenmukaista siirtyä lähiluontoon. Milloin eriytän, pilkon kenties opetettavaa osiin tai käytän kuvia opetuksen tukena. Monipuoliset pedagogiset menetelmät ovat osa ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä” eli perusteiden tuen luvun 7.2 kokonaisuutta, joka luo perustan kaikelle oppimiselle. 

Opetuksen eli pedagogisen toiminnan lisäksi on suunniteltava tavoitteiden mukaiset monipuoliset arviointimenetelmät. Kun puhumme monipuolisesta arvioinnista, tarkoitamme sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on päivittäin läsnä opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa - osin suunnitellusti, osin huomaamatta. Formatiivinen arviointi antaa opettajalle tilannekuvaa oppilaiden lähtötasosta tai sen hetkisestä tasosta, jotta hän voi suunnitella opetustaan vastaamaan ryhmän tarpeita eli näitä ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä”. Yhdellä summatiivisella kokeella tai muulla yksittäisellä näytöllä ei voida arvioida kaikkia oppiaineen tai oppimäärän tavoitteita. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi limittyvät: Jos oppija saa erinomaista formatiivista palautetta osaamisestaan, hän luultavasti jatkaa samalla tavoin ja saavuttaa oppimisen lisäksi myös hyviä arvosanoja. Toisaalta esimerkiksi lukuvuositodistuksessa näkyvä heikko arvosana oppiaineesta antaa palautetta oppijalle, että omassa opiskelussa on kehitettävää. Näin arviointi muodostaa jatkuvan oppimista ohjaavan kokonaisuuden.

Oppimisen tuen uudistus selkeyttää luokan- ja aineenopettajien arviointityötä

Kaikessa opetuksessa tulee huomioida ”oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt” eli se monipuolinen pedagogiikka ja monipuoliset arviointimenetelmät. Ryhmän tarpeen niin vaatiessa, voidaan hyödyntää myös ”ryhmäkohtaisia tukimuotoja” ja oppilaan oppimisen niin vaatiessa, ”oppilaskohtaisia tukitoimia”.

Oppilas voi tarvittaessa edetä opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain joko hitaammin tai nopeammin. Tällöinkin opetuksen suunnittelu ja arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Painavista syistä johtuen oppilas voidaan vapauttaa oppiaineen opiskelusta terveydellisistä syistä määräajaksi (PoL§20h). Tilapäinen vapautus ei kuitenkaan vapauta oppilasta oppimäärän opiskelusta kokonaan eikä poista arviointivastuuta Nämä näkökulmat on ennakkoon huomioitava laadittaessa tuen suunnitelmaa.

Perusteiden arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti, jokaisella oppilaalla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osoittaa osaamistaan koko arvosana-asteikolla aina nelosesta kymppiin. Kaikille oppilaille tulee tarjota samat mahdollisuudet ennakko-oletuksista tai -ajatuksista riippumatta. Opetusta ja arviointia suunniteltaessa ei siis painoteta joitakin oppiaineen tavoitteita tai poimita opetettavaksi vain joitakin sisältöjä. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tavoitteiden asettelu, opetuksen ja arvioinnin suunnittelu sekä toteutus etenee opetussuunnitelman perusteiden kirjausten mukaisesti. Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kansalliset arviointikriteerit vuosiluokille 6 ja päättöarviointiin.

Ainoa poikkeus luokan- ja aineenopettajan näkökulmasta opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa on tilanne, jossa oppilaan oppiaineen oppimäärä on rajattu. Tämä on viime sijaisin keino, johon päädytään, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan arvosanan 5 kriteereiden mukaisesti. Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Arviointi suunnitellaan ja toteutetaan suunnitelmassa oppilaalle asetettujen omien tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Päättötodistukseen merkitään arvosana 5*.

Arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kriteereihin

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu opetuksen eriyttämisen käytänteistä. Tähän lukuun ei ole tullut oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä muutoksia. Eriyttäminen liittyy vahvasti ”oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin” eli siihen jokapäiväiseen pedagogiikkaan ja opettajan ammattitaitoon toimia heterogeenisissä opetusryhmissä siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus edetä erilaisten työtapojen kautta yksilöllisesti – mutta kuitenkin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Joku voi tarvita muistiinpanot etukäteen, selkokielistä opetusmateriaalia, opetusta tukevia sanalistoja, kuvia, rauhallisemman tilan työskennellä ja niin edelleen.

Arviointia ei voi eriyttää, ellei opiskelijalla ole rajatun oppimäärän päätös. Arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Opetussuunnitelmassa määritellään yleiset periaatteet yhdenvertaisesta, johdonmukaisesta ja avoimesta arvioinnista. Koetilanteet tai muut näytön mahdollisuudet tulee laatia niin, että erityyppisillä ja tasoisilla kysymyksillä jokainen oppilas voi näyttää osaamistaan koko arvosana-asteikolla arvioitaviin tavoitteisiin.

Tilanteita, joissa oppilasta arvioidaan, voidaan eriyttää perusteiden mukaisesti eli ”arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi ja edellytykset”. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttötilanteisiin voidaan tarjota lisäaikaa ennalta sovitun mukaisesti tai erillistilaa. Näyttö- kuten koetilanteissa voi hyödyntää selkokielistä materiaalia/koetta, tarjota oppilaalle sanakirjaa tai kuvallista tukimateriaalia, jotta hän ymmärtää esitetyt kysymykset ja tehtävänannon.  Esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten kohdalla tulee pohtia, voidaanko kirjallinen koe suorittaa osittain suullisesti. Keskeistä on, että oppilas voi osoittaa osaamistaan monipuolisesti kielivarantoaan huomioiden. Tavoitteita arvioitaessa on syytä pohtia, kuinka paljon opetuskielen ja eri tiedonalojen kieli vaikuttaa osaamisen osoittamiseen niin tiedollisten kuin taidollistenkin tavoitteiden osalta.

Arviointi uudistuu osana osaamistakuuta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetukseen osaamistakuun valmistelun. Tavoite on kirjattu pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan. Osaamistakuun tavoite on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.

Osana osaamistakuun toteuttamista on käynnistetty perusopetuslain 22§:n säädäntömuutos.  Vuodenvaihteessa lausunnolla oli luonnos laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Tätä artikkelia kirjoitettaessa valtioneuvosto on hyväksynyt annetun esityksen. Esityksessä ehdotetaan vähimmäisosaamisen kuvauksia joka vuosiluokalle perusopetukseen. Vuosiluokalta tai vuosiluokkakokonaisuudelta toiselle siirtyminen tiukentuisi. Lisäksi 9-vuosiluokalle tulisi kaikille pakollinen välitodistus. Millaisen tuntijakomuutoksen tai perusteiden uudistustyön tämä edellyttää, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa muutoksen aikataulu on Opetushallituksen näkökulmasta tiukka, ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan perusopetuksen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin merkittävästi. Uudistettu perusopetuslaki astuisi voimaan 2027 ja Oppilaan arviointia koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan pääasiassa 1.8.2028.

Opetusneuvos Hanna Pohjonen työskentelee ympäristöopin, biologian, maantiedon ja arvioinnin asiantuntijana. Opetusneuvos Nina Tatti työskentelee terveystiedon, opinto-ohjauksen ja oppimisen tuen sekä erityisopetuksen asiantuntijana. Kasvatus, koulutus ja osaaminen -osasto, Opetushallitus.

Hanna Pohjonen                         Nina Tatti