Move!-mittaukset 2025: Koululaisten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu
11.12.2025
.png)
Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kertovat myönteisestä kehityksestä lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä. Silti haasteita riittää: yli kolmanneksen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa tai haitata terveyttä. LIITO ry korostaa liikunnanopetuksen merkitystä ja muistuttaa, että tuleva lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa.
Kaupunkien pojat pärjäävät parhaiten – maaseudun nuorten toimintakyky huolettaa
Vuoden 2025 Move!-mittauksissa raportoitiin yli 111 000 oppilaan tulokset. 37 prosentilla 5. ja 8. luokkalaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa terveyttä – kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia. Varusmiesten kestävyyskunto on historian matalimpien lukemien jälkeen palannut 10 vuoden takaiselle tasolle:: 12 minuutin juoksun keskiarvo oli 2 414 metriä.
Alueelliset erot ovat merkittäviä. Maaseutumaisissa kunnissa heikolla tasolla olevien osuus on selvästi suurempi kuin kaupungeissa. Hyvinvointialueiden välillä vaihteluväli on 33–43 prosenttia.
Lähde: Move!-mittausten tulokset, syksy 2025
Toimintakyvyn parantamiseksi tarvitaan kotien, koulujen ja harrastustoimijoiden yhteistyötä
Syksyllä 2026 voimaan astuva perusopetuslain muutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa. LIITO ry pitää tätä tärkeänä askeleena, mutta muistuttaa, että velvoite on vietävä käytäntöön riittävillä resursseilla ja liikunnanopetuksen vahvistamisella.
Liikunnanopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten toimintakyvyn vahvistamisessa. Välituntien liikunnallistaminen ja toiminnalliset opetusmenetelmät tukevat liikkumista, mutta liikuntakasvatuksen avulla voidaan kehittää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ohjaavat oppilaita kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikunta oppiaineena tavoittaa koko ikäryhmän tasapuolisesti – myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät hakeudu välituntiliikuntaan tai harrastuksiin. Sen tavoitteena on sytyttää sisäinen liikuntamotivaatio, joka tukee elinikäistä liikkumista ja toimintakykyä.
Liikunnanopetuksen määrää vähennettiin merkittävästi 1990-luvulla – perusopetuksessa noin viidenneksellä ja toisella asteella jopa alle puoleen aiemmasta. On aika palauttaa liikuntatuntien määrä vähintään aiempien vuosikymmenten tasolle ja varmistaa opetuksen turvallisuus ja vaikuttavuus. Laadukas liikunnanopetus edellyttää riittävän pieniä ryhmäkokoja, jotta oppilaiden yksilölliset ja erityistarpeet voidaan huomioida, sekä saavutettavia opetustiloja, jotka mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen.
Lasten ja nuorten arkeen kuuluu monipuolinen liikkuminen – arkiliikunta, omaehtoinen liikunta, koululiikunta ja halutessa ohjatut harrastukset. Vanhemmilla ja perheillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikkumiseen kannustajina ja esimerkkinä. Pihaleikkien ja kavereiden kanssa höntsäilyn kadonnut kulttuuri tulisi elvyttää. Sen lisäksi välituntisin ja muina koulupäivän hetkinä voidaan vahvistaa omaehtoista liikkumista, mikä tukee myös sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Ohjattu harrastustoiminta tarjoaa tavoitteellisen ympäristön niille, jotka motivoituvat kehittymisestä, urheilusta ja kilpailusta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan – arkiliikunta, liikunnanopetus, vapaa-ajan liikkuminen ja harrastukset – ja luovat yhdessä perustan liikunnalliselle elämäntavalle.
Vuoden liikunnanopettaja Kari Seppä nostaa Ylen aamussa esiin koululiikunnan ongelmakohtia. Haastattelussa nousee esille samoja teemoja, joihin myös LIITO ry toivoo muutoksia. Haastattelussa korostuvat mm. riittävät resurssit, ryhmäkoot ja liikunnanopetuksen roolin vahvistaminen liikunnalliseen elämäntapaan kasvattajana. Katso haastattelu Ylen Areenasta.