LIITO 4/23 EDUNVALVONTAKUULUMISET: Vaikuttamistyön uusi aikakausi

1.12.2023

Liikunnan ja terveystiedon opetuksen merkitys nuoren hyvinvointiin on kiistaton. Kun oppilas oppii liikuntatunneilla taitoja itseään kiinnostavassa liikuntamuodossa tai harjaantuu ryhmätaidoissaan, siirtyy opitut taidot parhaimmassa tapauksessa arjen liikkumista edistäviksi teoiksi. Jos nuori saa terveystiedon tunnilla tilaisuuden pohtia omia terveystottumuksiaan ja saa eväitä niiden kohentamiseen, voi se auttaa parantamaan arjenhallintaa ja elämänlaatua merkittävästi. Liikunnan ja terveystiedon opettajien harteilla on suuri vastuu, mutta myös etuoikeutettu mahdollisuus edesauttaa nuorten hyvinvointia ja menestymistä tulevaisuudessa. Tämä tärkeä rooli ei ole näkynyt oppiaineidemme tuntimäärissä eikä noussut keskusteluun lasten hyvinvoinnin ja liikunnan notkahduksesta puhuttaessa. Työmme merkitystä ei selvästikään vielä tunnisteta riittävästi. 

Hallitusohjelmavaikuttaminen toi tyydyttäviä tuloksia

Loppuvuodesta 2022 LIITO ry:n hallitus päätti, että on aika nostaa liikunta- ja terveyskasvatuksen profiilia ja tuoda opettajien asiantuntijuutta niin päättäjien kuin kansalaisten tietoisuuteen entistä voimakkaammin. Huhtikuussa 2023 toimistoon palkattiin työntekijä edistämään edunvalvontaa, yhteiskuntasuhteita ja osallistumaan liikunta- ja terveyskasvatuksen asiantuntijana yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä lasten ja nuorten liikunnan ja terveyden edistämiseen sidosryhmien kanssa. 

Työ onkin lähtenyt vauhdilla liikkeelle ensin aktiivisena vaikuttamisena hallitusohjelmaneuvotteluissa ja sitten sen toteutuksen suunnittelun evästyksenä. Näiden merkeissä olemme tavanneet ja kohdanneet niin kasvotusten kuin lukuisissa Teams -kokouksissa kansanedustajia, ministereitä, muita päättäjiä ja virkamiehiä sekä liikunta-alan vaikuttajia lähes viikoittain. Viesti on ollut vahva: kun tarvitaan muutosta, on sen aikaansaamiseksi annettavaa resursseja rautaisille liikunta-ja terveyskasvatuksen ammattilaisille.

Vaikuttamistyön tuloksena on tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattu toisen asteen opetuksen edistämistoimia. Pyrkimyksenä on tehdä lukion liikunnasta viikoittainen oppiaine koko opintojen ajalle. Se antaisi oppilaille säännöllisen impulssin liikkumiseen, tukisi jaksamista ja ryhmäytymistä sekä vahvistaisi opettajan mahdollisuuksia seurata opiskelijan hyvinvointia ja tukea kohti liikunnallista elämäntapaa. Ammatillisella puolella liikunta ja terveystieto palaavat oppiaineina opetussuunnitelmaan. Tämä osaltaan varmistaa pätevän liikunnan ja terveystiedon opettajan työllistymisen jatkossa. Karvaana pettymyksenä oli se, ettei ammatillisen opetuksen liikunnan ja terveyskasvatuksen määrään ole tulossa lisäystä lukion tasolle, kuten olemme esittäneet. Työtä sen toteutumiseksi tulevaisuudessa on edelleen jatkettava, sillä toisen asteen opiskelijoiden terveyserojen kaventamiseksi ammatillisen opiskelijoiden tulee saada riittävän paljon laadukasta liikunta- ja terveyskasvatusta. Perusopetuksen liikunnan lisääminen yläkouluun on edelleen neuvottelupöydällä. Vuoden 2024 loppuun mennessä pitäisi hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset olla ministeriöiden toimesta pääosin loppuun suunniteltu, minkä jälkeen alkaa toteutusvaihe.

Verkostoituminen luo mahdollisuuksia

Hallitusohjelmavaikuttamisen lisäksi olemme herätelleet yhteiskunnallista keskustelua liikunta- ja terveyskasvatuksen roolista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Olemme kirjoittaneet lehtien mielipidepalstoille, Liikuntatieteellisen seuran blogiin ja saaneet palstatilaa useissa valtakunnan suurissa sanomalehdissä. Kesäkuussa järjestimme Liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa yhteistyössä koululiikunta paneelin Porin Suomi Areenaan ja se näkyi myös MTV3:n päivän uutisnostoissa. Pyrimme muutenkin tuomaan liikuntatutkimuksen tuoretta tietoa vahvasti mukaan vaikuttamiseen ja yhteistyö Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kanssa onkin ollut erinomaisen vilkasta ja antoisaa. 

Keväällä jo ennen vaaleja käynnistimme keskustelua ja yhteistyötä Olympiakomitean kanssa ja olemme luoneet suhteita myös muihin liikunta-alan järjestöihin. Samalla olemme keränneet tukijoukkoja liikunta- ja terveyskasvatuksen taakse niin liikunnan kuin urheilun parissa. Suurten joukkuelajien koripallon ja futiksen maajoukkuevalmentajien kanssa käydyt keskustelut ovat edistäneet myös yhteyksiämme huippu-urheilun kenttään ja mahdollistanut keskustelun nuoren liikkujan ja urheilijan terveen kasvun tarpeista. On ollut ilahduttavaa huomata kuinka moni on koululiikunnan puolella ja ymmärtää liikuntakasvatuksen roolin liikunnallisen elämäntavan tukemisessa ja urheilun pohjana. Toisaalta samaan aikaan, menneiden aikojen huutojakojen traumat elävät vielä kansan syvissä riveissä. Työn on jatkuttava edelleen, sillä muutos tapahtuu hitaasti. Me jokainen liikunnan- ja terveystiedon opettaja olemme vaikuttajia omassa kouluyhteisössämme. Voimme aktiivisesti puhua liikunnan ja terveyden edistämisestä ja tuoda asiantuntemuksemme yhteisön hyväksi. Olisi hyvä avata oppilaille ja perheille liikunta- ja terveyskasvatuksen tavoitteita ja kertoa tuntien toimintatavoista ja arvoista. Oppilaan tarpeet ja toiveet sekä yksilölliset haasteet huomioivalla kohtaamisella voimme vaikuttaa heidän kokemukseen itsestään ja jopa muuttaa asenteita ja tottumuksia. Opetusneuvos Matti Pietilän sanoin: Tärkeintä on välittäminen.

Mirva Ikola
puheenjohtaja

Heidi Rautajoki
erityisasiantuntija