Koulujen väliset ystävyysottelut edistävät oppilaitosten liikuntakulttuuria ja me-henkeä. Kuva: Marleena Nevalainen

Teksti: Lilja Grönroos, Hanna-Mari Peotta & Saara Koskinen
Toimittaja: Kerttu Keto

Liikkumisen kokonaisvaltaiset vaikutukset ovat hyvin tiedossa, mutta miten liikkumista tukeva toimintakulttuuri saadaan leviämään koko opiskeluyhteisöön? Helsingin kaupunki aloitti helmikuussa 2022 pilottikokeilun, jossa neljä liikunta-alan ammattilaista, liikuntacoachia, jalkautui viiteen lukioon ja
neljään Stadin ammatti- ja aikuisopiston toimipisteeseen tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia liikkumisen avulla. Liikuntacoach-pilotti on osa valtakunnallista Mieli liikkeelle -hankekokonaisuutta.

Liikkumisella mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä

Poikkeusajat ja maailmaa kohdanneet kriisit ovat vaikuttaneet opiskelijoihin: masennus- ja ahdistusoireilu, uupumus sekä yksinäisyyden tunne ovat lisääntyneet entisestään. Myös nuorten kokemus omasta terveydestään ja opiskelun mielekkyydestä sekä tyytyväisyys elämään ovat heikentyneet viime vuosina. (THL, 2019, 2021.) Viimeistään pandemian aikana on huomattu, kuinka suuri merkitys oppilaitoksilla
on opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. 

Tutkimusten mukaan liikkuminen voi vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin ja oppimiseen. Hyvin suunniteltu liikuntatoiminta, josta nuoren on mahdollista saada myönteisiä kokemuksia ja palautetta, voi vahvistaa mielenterveyttä. Vaikutukset ovat moniulotteisia ja välittyvät monen tekijän kautta. Liikkeen lisääminen voi vaikuttaa positiivisesti arjen kulmakiviin muun muassa parantamalla unen laatua (Driver & Taylor, 2000) ja tukemalla terveellistä ruokavaliota (Martins, Morgan & Truby, 2008). Liikkuminen voi myös tukea psykologisten perustarpeiden täyttymistä vahvistamalla esimerkiksi sosiaalisia suhteita sekä autonomian ja merkityksellisyyden kokemuksia (Lubans ym., 2016). 

Opiskelukyvyn näkökulmasta on huomionarvoista, että liikkumisen on todettu olevan yhteydessä parempaan aivoterveyteen ja oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin. Liikkuminen muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa, mikä tukee oppimiseen tarvittavia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Lyhytkin liikkumishetki voi nostaa opiskelijan vireystilaa ja parantaa keskittymistä (Haverkamp ym., 2020). Liikkuminen on myös positiivisesti yhteydessä päättely- ja ongelmanratkaisukykyyn (Tomporowski, 2003) sekä luovuuteen ja luovaan ajatteluun (Opezzo & Schwart, 2014). 

Mielen hyvinvoinnin näkökulmasta liikkumisella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa nuorten fyysiseen minäkäsitykseen, itsearvostukseen ja pystyvyyden tunteeseen (Dale, Vanderloo, Moore & Faulkner, 2019; Rodriguez-Ayllon ym., 2019). Tyytyväisyys elämää kohtaan sekä onnellisuus voivat myös kohentua liikkumisen myötä (Lubans ym., 2016; Hsin-Yu An ym., 2020). Lisäksi liikkuminen voi vähentää stressiä ja opiskelu-uupumusta (Gerber ym., 2015) sekä masennus- ja ahdistusoireita (Rodriguez-Ayllon ym., 2019). Välinearvon lisäksi on hyvä muistaa, että liikkuminen voi tuottaa mielihyvää ja iloa ihan vain itseisarvona.

Liikuntacoach-toimintaa kehitetään tarvelähtöisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Liikuntacoachien toiminnan pohjana on ollut yhtäältä Liikkuva opiskelu -ohjelma ja toisaalta yhteisöllinen opiskeluhuolto. Oppilaitosten sijainti, käytettävissä olevat tilat ja välineet sekä Liikkuva opiskelu -toiminnan perinteet ovat ohjanneet sitä, minkälaisilla keinoilla toimintaa on alettu kehittää. Siinä missä toisissa oppilaitoksissa oli jo kokeilun alkaessa käytössä selkeitä liikkumista edistäviä toimintamalleja, toisissa kehittäminen aloitettiin maaliskuussa lähes lähtöruudusta. Yhteiset suuntaviivat ovat kuitenkin löytyneet reilun puolen vuoden pilotoinnin myötä (Kuvio 1). 

Kuvio 1. Liikuntacoachit työskentelevät oppilaitoksissa opiskeluhuollon tukena. Ryhmämuotoinen
toiminta on kaikille avointa ja ensisijaista. Yksilöohjausta tarjotaan ensisijaisesti opiskeluhuollon
asiakkaille.

Liikuntacoachit pyrkivät vaikuttamaan oppilaitosten opiskeluympäristöön luomalla rakenteita, jotka mahdollistavat istumisen tauottamisen ja liikkumisen opiskelupäivien aikana. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi välituntiliikuntaan, kerhoihin, lajikokeiluihin ja erilaisiin tempauksiin. Toiminnassa huomioidaan myös palautumisen ja rauhoittumisen taitoja tukevat menetelmät. 

Liikuntacoachit eivät ohjaa kaikkea ryhmätoimintaa itse, vaan he rakentavat yhteistyötä esimerkiksi nuorisotyön, kaupungin liikuntapalvelujen, seurojen ja muiden paikallisten liikunta-alan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi viikoittaisissa kerhoissa ja lajikokeiluissa. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kokeilla esimerkiksi joogaa, kiipeilyä, capoeiraa, potkunyrkkeilyä, pilatesta, aikidoa, boffausta ja erilaisia palloilulajeja. 

Oppilaitoskohtaisen toiminnan lisäksi liikuntacoachit ovat toteuttaneet yhteisiä, oppilaitosrajoja ylittäviä tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi melontaretkiä ja ystävyysotteluita. Sekä keväällä että syksyllä kaikki liikuntacoach-pilotissa olevat oppilaitokset olivat mukana Helsingissä järjestetyissä juoksutapahtumissa. Yhteistyö on mahdollistanut sen, että opiskelijat ovat voineet tutustua myös muiden oppilaitosten opiskelijoihin. Toisaalta oppilaitosrajat ylittävä toiminta on saattanut lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta myös oman oppilaitoksen sisällä.

Pienryhmätoimintaa ja erityisesti yksilöllistä liikkumisen tukea kohdennetaan niille opiskelijoille, joilla on hyvinvoinnin haasteita. Psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita pienryhmätoimintaa suunniteltaessa. He voivat myös ottaa liikkumisen puheeksi opiskeluhuoltoon hakeutuvien opiskelijoiden kanssa ja ohjata heitä liikuntacoachien yksilö- tai ryhmätoimintaan. Samoin liikunnan sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen opettajat voivat rakentaa palvelupolkua liikuntacoachien luo. Osa opiskelijoista on hakeutunut yksilöohjaukseen omatoimisesti. 

”Me tarkastelemme opiskeluhuollossa opiskelijan opiskelukykyä. Jos opiskelijalla on jokin tai usea opiskelukykyä heikentävä asia, niin opinnoissa eteneminen vaikeutuu. Liikkuminen olisi monesti hyvä lääke moneen asiaa mm. ahdistuksen lieventämiseen. -- Näen hyvän yhteistyöpaikan esim. liikuntacoachin ja kuraattorin kanssa pienryhmien muodossa tai opiskeluhuollon ja liikuntacoachin yhteisesti vetäminä hyvinvointikursseina. Yksilötyö on myös tärkeää ja saattaen vaihtaen toimintamallista kuraattorilta liikuntacoachille on onnistuneita kokemuksia.” Kuraattori, Helsingin kaupunki 

”-- Liikunnanopetuksen näkökulmasta on mukavaa, että opiskelijat pääsevät kokeilemaan muitakin liikuntamuotoja kuin mitä liikunnan kursseilla on mahdollisuus tarjota. Opiskelijat toivovat välillä minulta liikunnanopettajana neuvoja ja opastusta esimerkiksi liikunnan aloittamiseen pitkän tauon jälkeen. Kovin laajaan yksilöohjaukseen ei kuitenkaan ole liikunnanopettajalla resurssia. --” Liikunnanopettaja, Helsingin kaupunki

Liikuntacoachit ovat kouluissa tarpeellinen lisäresurssi

Pandemian jälkimainingeissa liikkumisella on korostuneen suuri välinearvo yhteisöllisyyden edistäjänä, kun etsitään keinoja yksinäisyyden vähentämiseen. Liikuntacoachien toiminnan ydintä onkin yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen oppilaitoksissa. Liikuntatilanteissa pyritään luomaan matalan kynnyksen ilmapiiri, jotta jokainen tuntisi olonsa ryhmään sopivaksi ja voisi tulla mukaan omana itsenään. Opiskelijoiden mielipiteitä kuullaan ja heillä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi liikuntatutor-toiminnan kautta. 

Liikuntacoachit ovat tulleet oppilaitoksiin lisäresurssiksi luomaan ja vakiinnuttamaan hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria kunkin oppilaitoksen ominaispiirteitä kunnioittaen. Liikuntacoachit ovat helposti lähestyttäviä ja luotettavia aikuisia, jotka ovat henkilöstön ja opiskelijoiden apuna oppilaitoksen kiireisessä arjessa. Varsinkin pienryhmä- ja yksilöohjauksissa opiskelijoilla on mahdollisuus saada merkityksellisiä kohtaamisia aikuisen kanssa, jolla on aikaa kuunnella heitä. Luottamus turvalliseen aikuiseen voi olla se tekijä, jonka avulla arempikin uskaltautuu liikkumaan ja pääsee mukaan ryhmätoimintaan. 

””-- Minua ilahdutti varsinkin mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun/valmennukseen liikuntaan liittyen, koska suuret ryhmät liikunnassa ovat olleet minulle usein liian suuri kynnys. Liikunnan aloittaminen tuntui minulle erityisen haastavalta itsekseen, mutta liikuntacoachilta olen saanut paljon tsemppiä, apua sekä itsevarmuutta liikkumiseen! -- On myös helpottanut paljon, että minulla on ollut mahdollisuus tavata liikuntacoachia ja saada häneltä apua useammankin kerran, eikä vain ns. yhden kerran juttuna.” Opiskelija, 17 vuotta

Tavoitteena jatkaa ja laajentaa toimintaa

Liikuntacoach-toiminnalle on selkeästi ollut tarvetta ja se on otettu hyvin vastaan. Toimintamallin pidemmän aikavälin vaikutuksista tai vakiintumisesta on kuitenkin vielä liian aikaista puhua. 

Vähemmän liikkuvien ja mielen hyvinvointiin tukea tarvitsevien opiskelijoiden tavoittaminen toiminnan pariin ja turvallisuuden tunteen luominen vaativat aikaa. Liikkumisen potentiaalia ei pystytä vielä täysipainoisesti hyödyntämään juuri niissä kohderyhmissä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Toiminnan vakiintuminen ei tapahdu hetkessä.

Tulevaisuuden tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, joka ulottuu kaikkiin Helsingin kaupungin toisen asteen oppilaitoksiin: liikunta-alan ammattilaisilla on selkeä paikka osana opiskeluhuoltoryhmiä. Liikkumisen merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä on ilmeinen. 

Kirjoittajat:
Grönroos Lilja, LitM, työskentelee projektisuunnittelijana/liikuntacoachina kolmessa Helsingin kaupungin lukiossa. Hän on virkavapaalla lukion liikunnan ja terveystiedon opettajan toimesta.
Peotta Hanna-Mari, LitM, VTM, työskentelee asiantuntijana Mieli liikkeelle -hankkeessa Likesillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Koskinen Saara, TtM, ft, työskentelee projektipäällikkönä Mieli liikkeelle -hankkeessa Likesillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Mieli liikkeelle -hankekokonaisuus toteutetaan osana koronapandemian tukitoimia. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä liikkumisen keinoin. Hanke pyrkii vahvistamaan ja vakiinnuttamaan hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria korkeakouluissa, lukioissa ja ammatillisissa
oppilaitoksissa (ks. kuvio 2). Pilottihankkeina mukana ovat Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Turun kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Hankekokonaisuutta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Hanke on osa valtakunnallista
Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa. Hankkeen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö
(OKM). Lue lisää.

Kuvio 2. Oppilaitokset voivat vahvistaa mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevaa toimintakulttuuria
parhaiten omista lähtökohdistaan käsin.

Lähteet:

• An H-Y., Chen W., Wang C-W., Yang H-F., Huang W-T., & Fan S-Y. (2020). The relationships between physical activity and life satisfaction and happiness among young, middle-aged, and older adults. Int J Environ Res Publ Health, 17(13), 4817. 
• Dale, P.L., Vanderloo, L., Moore, S., & Faulkner, G. (2019). Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. Mental Health and Physical activity, 16, 66–79.
• Driver, H. S., & Taylor, S. R. (2000). Exercise and sleep. Sleep medicine reviews, 4(4), 387–402. Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E., & Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74.
• Haverkamp, B. F., Wiersma, R., Vertessen, K., van Ewijk, H., Oosterlaan, J., & Hartman, E. (2020). Effects of physical activity interventions on cognitive outcomes and academic performance in adolescents and young adults: A meta-analysis. Journal of Sports Sciences, 38(23), 2637–2660.
• Lubans, D., Richards, J., Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., ... & Biddle, S. (2016). Physical activity for cognitive and mental health in youth: a systematic review of mechanisms. Pediatrics, 138(3), 1–13. 
• Martins, C., Morgan, L. & Truby, H. (2008). A review of the effects of exercise on appetite regulation: an obesity perspective. International Journal of Obesity, 32(9), 1337–1347. 
• Oppezzo, M., & Schwartz, D. L. (2014). Give your ideas some legs: the positive effect of walking on creative thinking. Journal of experimental psychology: learning, memory, and cognition, 40(4), 1142–1152.
• Tomporowski, P. D. (2003). Effects of acute bouts of exercise on cognition. Acta psychologica, 112(3), 297–324. 
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2021. Kouluterveyskyselyn tulokset. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja- hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset [Viitattu
  31.10.2022.]
• Rodriguez-Ayllon, M., Cadenas-Sánchez, C., Estévez-López, F., Muñoz, N. E., Mora-Gonzalez, J., Migueles, J. H., ... & Esteban-Cornejo, I. (2019). Role of physical activity and sedentary behavior in the mental health of preschoolers, children and adolescents: a systematic review and metaanalysis. Sports medicine, 49(9), 1383–1410.