LIITO 3/21: Kouluterveydenhoitajien kokemuksia lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn ja liikkumisen tukemisesta

21.9.2021

Vähentynyttä liikkumista sekä lasten ja nuorten heikentynyttä toimintakykyä voidaan pitää suurena huolenaiheena, sillä niiden on todettu vaikuttavan negatiivisesti terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen (Hillman, Erickson & Kramer, 2008). Myös Raine ym. (2018) toteavat, että kasvava trendi nuorten fyysisen kunnon laskusta ei välttämättä rajoitu ainoastaan heikompaan fyysiseen terveyteen, vaan sillä voi olla vaikutuksia myös heikompaan koulumenestykseen. Näin ollen liikkumisen ja toimintakyvyn tukeminen on tärkeä osa nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista, varsinkin kun tiedetään, että monet vähentyneen liikkumisen seuraukset ilmenevät vasta myöhemmin.

Yhtenä keinona nuorten fyysisen toimintakyvyn tukemiseen kouluympäristössä voidaan pitää yhteistyötä liikuntaa opettavan opettajan ja kouluterveydenhoitajan välillä. Kouluterveydenhuollon moniammatillinen yhteistyö mainitaankin osana terveydenhuoltolakia (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Samoin kouluikäisten fyysiseen toimintakyvyn tukemiseen liittyvän Move! -järjestelmän erityispiirteenä on tiivistää kouluterveydenhuollon ja opetustoimen yhteistyötä (Huhtiniemi 2017). Move!-mittausten tuloksia käsitellään laajoissa terveystarkastuksissa, mikäli tulosten siirtämiseen kouluterveydenhuoltoon on saatu oppilaan huoltajan suostumus (Opetushallitus 2019). Koska laajat terveystarkastukset tavoittavat koko ikäluokan, voi Move!-mittausten tulosten tarkastelulla ja laajoissa terveystarkastuksissa annettavalla liikuntaneuvonnalla olla potentiaalia nuorten fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa. Vaikuttavan neuvonnan näkökulmasta olisi lisäksi suotavaa, että huoltajat osallistuisivat nuoren mukana laajoihin terveystarkastuksiin, sillä vanhempien osallistumisen on todettu edistävän nuorten hyvinvointi-interventioiden vaikuttavuutta (Silván, Joroinen & Koivula, 2014). Liikuntaneuvonnassa käytetty motivoiva haastattelu näyttäisi nuorten kohdalla olevan tehokkaimmillaan, kun keskusteluun osallistuvat nuoren lisäksi hänen vanhempansa (Gaves & Steele, 2014).

Kouluterveydenhoitajien näkökulmasta tarkasteltuna oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemista pidetään keskimäärin sekä tärkeänä, hyödyllisenä että mielenkiintoisena. Tästä huolimatta Move!-tulosten käsittely osana laajoja terveystarkastuksia ja oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemista jää puutteelliseksi, sillä kouluterveydenhoitajille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella mittaustulokset ovat käytössä vain hieman alle puolessa 5. ja 8. luokan laajoista terveystarkastuksista. Selittävinä tekijöitä voivat olla muun muassa seuraavat: 1) Move!-mittausten aikataulut eivät sovi yhteen kouluterveydenhoitajien suorittamien laajojen terveystarkastusten kanssa, 2) osa kouluterveydenhoitajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa Move!-mittausten aikatauluun, 3) Move!-mittausten tulokset eivät saavuta kouluterveydenhoitajaa, ja 4) osa kouluterveydenhoitajista on epätietoisia siitä, kenen vastuulle Move!-järjestelmään liittyvät asiat kuuluvat. (Koukkari 2019.) Yhteistyö Move!-mittausten ajankohdan järjestämisessä ja sujuva tiedonkulku opetustoimen ja kouluterveydenhuollon välillä on siis selvästi yksi kehityskohta oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvässä yhteistyössä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2004, 26) laatiman kouluterveydenhuollon laatusuosituksenkin mukaisesti kouluterveydenhuollolla tulisi olla käytössä opettajan arviointia oppilaasta ainakin laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Lisäksi haasteena moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen koulussa voivat olla tietämättömyys jatkotoimenpiteistä, yhteisten toimintamallien puuttuminen, oman edun ajaminen, työntekijöiden väliset ristiriidat sekä epävarmuus salassapitosäännöksistä ja vastuukysymyksistä (Honkanen & Suomala, 2009, 74–75). Koska kouluterveydenhoitajat pitävät oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemista tärkeänä, hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, ja mainitsevat tärkeimmäksi yhteistyötahoksi oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisessa liikuntaa opettavan opettajan (Koukkari 2019), tulisi näihin yhteistyön haasteisiin kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomioita. Näin ollen moniammatillisesta yhteystyöstä saataisiin kehitettyä vielä enemmän oppilaan toimintakyvyn tukemista palvelevaa.

Kouluterveydenhoitajat kokivat oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen kuitenkin useammin erittäin tärkeänä kuin erittäin hyödyllisenä tai mielenkiintoisena. Tämä voi ainakin osittain selittyä kouluterveydenhoitajien kokemalla ajanpuutteella ja laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvillä useilla osa-alueilla, jolloin aikaa jää vain rajallisesti oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi selittävänä tekijänä saattaa olla se, että kouluterveydenhoitajat kokevat omaavansa vain keskimääräiset valmiudet arvioida oppilaan fyysistä toimintakykyä, antaa palautetta oppilaan fyysisestä toimintakyvystä, tulkita Move!-mittauksen tuloksia sekä suunnitella jatko- ja tukitoimenpiteitä. (Koukkari 2019.)

Moniammatilliseen yhteistyöhön kouluterveydenhoitajan ja liikuntaa opettavan opettajan välillä liittyy monenlaisia edellä kuvattuja haasteita, mutta lähtökohdat yhteistyölle ovat kuitenkin hyvät, sillä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen koetaan tärkeäksi niin opetuksessa kuin terveydenhuollossa (Kynsilehto ym. 2012; Golsäter, Lingfors, Sidenvall & Enskär 2012; Ilmanen 2017). Koska suomalainen kouluterveydenhuolto tavoittaa kaikki ikäryhmän oppilaat, on sen avulla mahdollista edistää peruskouluikäisen terveitä elintapoja, tarjota tukea riittävän varhaisessa vaiheessa sekä tasoittaa perhetaustalähtöisiä eroja hyvinvoinnissa (Wiss ym. 2017). Wissin ym. (2017) mukaan koulun toimintakulttuurilla ja toiminnalla voidaankin vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin merkittävällä tavalla. Löytämällä aikaa liikuntaa opettavan opettajan ja kouluterveydenhoitajan yhteistyölle voitaisiin jatkossa entistä paremmin edistää lasten ja  nuorten terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Kirjoittajat Heli-Maija Koukkari, liikunnanopettaja, Fysioterapeutti (AMK), LitM, Kuortaneen Urheiluopisto. Kasper Salin, yliopistonlehtori, LitT, Mikko Huhtiniemi, kehittämispäällikkö, LitM ja Timo Jaakkola, apulaisprofessori, LitT, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Lue koko lehti LIITO 3/21: Moniammatillinen yhteistyö jäsensivuilta

Lähteet

Gayes, L. & Steele, R. 2014. A meta-analysis of motivational interviewing interventions for pediatric healt behavior change. Journal of Consulting and Clinical Psychology 82 (3), 521 - 535.

Golsäter, M., Lingfors, H., Sidenvall, B. & Enskär, K. (2012) Health dialogues between pupils and school nurses: A description of the verbal interaction. Patient Education and Counseling 89 (2), 260–266.

Hillman, C. H., Erickson, K. I. & Kramer, A. F. (2008). Be smart, exercise, your heart: exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience, 9, 58–65.

Honkanen, E. & Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Huhtiniemi, M. 2017. Move! – pedagoginen työkalu toimintakyvyn edistämiseen. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. 2., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus. 367‒387.

Ilmanen, K. 2017. Arvot liikuntakasvatuksessa. Teoksessa. T. Jaakkola, J. Liukkonen, A Sääkslahti (Toim.). Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus. 41–53

Koukkari, H-M. 2019. Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä Move! fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmästä, oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisesta ja yhteistyöstä liikuntaa opettavien opettajien kanssa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 18.8.2021 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/67847/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202002172084.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kynsilehto, T., Kääriäinen, M. & Ruotsalainen, H. 2018. Terveydenhoitajien kokemuksia syömishäiriöiden varhaisesta puuttumisesta ja hoidosta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Hoitotiede, 30 (1), 53–66.

Opetushallitus. 2019. Mikä on Move!?. Viitattu 18.8.2021 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mika-move

Raine, L., Biggan, J., Baym, C., Saliba, B., Cohen, N. & Hillman, C. 2018. Adolescent changes in aerobic fitness are related to changes in academic achievement. Pediatric Exercise Science 30 (1), 108–116.

Silván, A., Joronen, K. & Koivula, M. 2014. Miksi vanhemmat eivät osallistu yläkoululaisten terveystarkastuksiin. Hoitotiede 26 (4), 250–261.

Terveydenhuoltolaki.1326/2010.Viitattu18.8.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L2P16

Wiss, K., Halme, N., Hietanen-Peltola, M. & Ståhl, T. 2017. Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017. Yhdenvertaisuus haasteena sekä yksilökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017.