LIITO 3/19 pääkirjoitus: Luokasta luontoon - salista salomaille

16.9.2019

Luonnon kunnioittamisen ja luonnossa liikkumisen opetukselle on tänä päivänä lukuisia painavia perusteita. Ilmaston lämpeneminen pitäisi kiireesti pystyä pysäyttämään. Lajien sukupuuttoon kuoleminen pitäisi estää ja luonnon monimuotoisuus säilyttää. Ruutuaikaa pitäisi vähentää ja fyysistä aktiivisuutta lisätä. Mielen ja kehon rauhoittamisen taidoille olisi tarvetta.

Tutkimusten mukaan luonnossa liikkumisella on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Luonnossa liikkuminen sekä rauhoittaa mieltä, että lisää liikettä ja opettaa motorisia taitoja.

Ikääntyneillä on havaittu, että houkutteleva luontoympäristö on yhteydessä korkeampaan liikunta-aktiivisuuteen (Keskinen ym. 2015). Erityisesti vesistöt houkuttavat ulkoilemaan rannoilleen.

Päiväkotilapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin päiväkodin piha-alueen erilaisten pinnanmuotojen, pihan koon sekä pihan erilaisten liikkumisalustojen olevan yhteydessä lasten motoristen taitojen kehittymiseen (Sääkslahti ym. 2019). Luontoelementti koetaan tärkeäksi myös koulujen pihoissa. Koululaiset toivovat pihoihin pinnanmuotoja ja kasvillisuutta (ks. s. 16).

“Työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta”, todetaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ja kestävän elämäntavan omaksu- minen ovatkin tärkeitä lähtökohtia kaikelle toiminnalle.

Luonnon kunnioittamista opitaan luonnossa toimimalla. “Jos lapsi ei ole koskaan ollut metsässä, hän  ei  ymmärrä, miksi metsää pitäisi suojella”, totesi islantilaisen, opetuksessaan ulkoilua painottavan peruskoulun apulaisrehtori vieraillessani tutustumassa sikäläiseen ulkona tapahtuvaan oppimiseen.

Liikunnanopetuksessa luontosuhdetta ja arkiympäristön kunnioittamista käsitelläänkin luontevasti paitsi retkeillessä, myös liikkuessa koulun ulkopuoliselle liikuntapaikalle. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi ympäristöä säästävästä liikkumisesta omin lihasvoimin tai siitä, että omat roskat hoidetaan asianmukaisesti kierrätysastioihin, eikä jätetä lojumaan kadulle tai luontoon.

Entäpä terveystiedossa; kuinka usein oppimista tulee siirrettyä luokasta luontoon? Mittavista korjaushankkeista huolimatta monessa koulussa kärsitään edelleen sisäilmaongelmista. Mm. tällaisissa tapauksissa olisi perusteltua miettiä, voisiko terveydestä huolehtimisen opetusta siirtää useammin terveellisempään ympäristöön. Suomessa toistaiseksi ulkoilma on pääosin puhdasta ja saasteetonta ja talvea kohti mennessä myös allergiaa aiheuttavat tekijät ilmassa vähenevät.

Luonnossa liikkuminen ja opiskelu kuuluvat kaikille. On tärkeää, että oppilaat, joilla on tuen tarvetta liikkumisessaan, pääsevät mukaan luokan yhteiseen tekemiseen myös silloin, kun liikutaan ulkona. On surullista edelleen kuulla tarinoita lapsista, joille on järjestetty korvaavaa tekemistä koululla, kun muu ryhmä on lähtenyt tutustumaan vaikkapa maatilan elämään. Joskus oppilas saattaa tarvita erityi- siä välineitä pysyäkseen muiden mukana. Niitä on mahdollisuus vuokrata edullisesti välineet.fi -verkkopalvelusta (lue lisää s. 29). Apuvälineiden puute ei saa olla este osallisuudelle.

Seuraavilla opintopäivillämme luonto ja luonnossa liikkumisen tuottamat elämykset ovat vahvasti esillä. Lokakuussa Aurinkorannikon opintopäivät tarjoavat mm. vesiurheilua ja patikointia. Rovaniemellä tammi-helmikuun vaihteessa pääsee kokemaan lumessa liikkumisen riemua. Tule sinäkin kouluttautumaan, virkistäytymään ja pohtimaan mahdollisuuksia ulkoilun opetuksen kehittämiseen omassa työympäristössäsi!

Terhi Huovinen
päätoimittaja
LIITO-lehti

Kuva: Terhi Huovinen

Lue koko lehti jäsensivuilta