Tammikuun lopun Educa-messujen jälkeen olemme panostaneet voimakkaasti oppiaineiden edunvalvontaa pitäen silmällä huhtikuun alun eduskuntavaaleja. Olemme pyrkineet useassa eri yhteydessä ottamaan esillä nykyliikunnanopetuksen ja liikunnan merkityksen hyvinvoinnin tukena. Tarkoituksena on saada lapset ja nuoret liikkumaan ja päättäjät näkemään koululiikunta osana liikkumattomuuden tuomaa tulevaa terveysongelmaa, ei vähentää liikkumista ja lietsoa negatiivista asennetta koululiikuntaa kohtaan.  Lisäksi liikunnanopetuksesta ja koululiikunnan merkityksestä julkaistiin kirjoittamamme artikkeli myös Liikunnan ammattilainen -lehdessä.

Maaliskuussa pidimme palaverin Olympiakomitean kanssa. Tavoitteena oli löytää yhteistyötapoja, joilla voidaan tukea toinen toisiamme ja myös kuulostella, mitä mieltä he ovat koululiikunnasta ja sen merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Yhteistyö heidän kanssaan tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Vaikutustyötä eduskuntapuolueisiin jatkamme koko kevään ajan yrittäen vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta liikunnanopetus otettaisiin yhtenä tärkeänä vaikuttamiskeinona käyttöön, kun taistelemme niin liikkumattomuus, ylipaino- kuin mielenterveysongelmien kanssa. Liikunnan vaikutuksista näihin terveyshaittoihin olemme saaneet näinä kuluvina kuukausina lukea paljonkin eri medioista ja erityisesti nämä nousivat voimakkaasti esille sen jälkeen, kun Liitu-tutkimustulokset julkaistiin 16.3.

Terveystiedon kuulumiset

Terveystiedossa pidimme maaliskuun alussa etäkahvit yliopistojen pisteytystyökaluun liittyen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni lausumaan tulevaa pisteytystyökalua, jotta terveystieto nähtäisiin tulevassa pisteytystyökalussa tasavertaisena oppiaineena muihin reaaliaineisiin nähden. Tämä työkalu on kuitenkin merkittävä ohjaava tekijä lukiolaisten lukio-opintoihin ja tietyllä tapaa myös heijastaa oppiaineiden arvostusta myös tulevaisuudessa. Terveystiedon pisteytykseen ja sen huomioimiseen yliopistoihin haettaessa olimme myös yhteydessä yliopistojen Lääketieteellisiin tiedekuntiin, jotta pääsisimme keskustelemaan terveystiedon sisällöistä ja vaatimustasoista ja sen huomioimisesta tulevaisuudessa lääketieteellisille aloille haettaessa. Valitettavasti positiivisen alun jälkeen saimme vastauksen kansallisesta lääketieteen alojen valintatoimikunnasta, että terveystiedon ongelmana on sen muita aineita selvästi suppeampi sisältö, ja siksi sitä ei voi pisteytyksessä ajatella matemaattisten ja luonnontiede-reaaliaineiden rinnalle. Lisäksi he haluavat pistetaulukossa varmistaa sen, että sisään päässeellä on riittävät pohjatiedot biologiasta, kemiasta ja fysiikasta, jotta näitä aineita ei tarvitse lääketieteellisessä opettaa ja lukiokursseja kerrata. Terveystieto ei ole tässä suhteessa heidän mielestään niin kriittinen aine. Lääketiede on toki muutakin kuin luonnontiedettä, ja siksi tulevassa pistetaulukossa lääketieteet ovat nostaneet psykologian pisteytystä.

Uusi yliopistojen pisteytystyökaluluonnos julkaistiin 30.3. ja siitä pidettiin webinaari 4.4. Ilahduttavaa muutoksessa on se, että terveystieto ei ole enää pahnan pohjimmaisena vaan tasavertaisena oppiaineena muihin reaaleihin nähden. Vaikuttamistyömme niin Liiton kuin teidän yksittäisten jäsenienkin, jotka olette lausuntojanne antaneet, kun niitä on pyydetty, on tuottanut tulosta! Nyt vielä toivotaan, että viimeisen lausuntokierroksen jälkeen pisteytys pysyy samana, eikä terveystiedon osalta hyvältä näyttävä tilanne muutu muiden aineiden mahdollisista protestiäänistä. Vaikuttamista tulevaan pisteytystyökaluun ja erityisesti lääketieteellisille aloille jatkamme vielä lausuntojen viimeiseen jättöpäivään asti, jotta terveystieto korotettaisiin samalle tasolle psykologian kanssa tai joillekin aloille painotettuna aineena. Katsotaan miten käy.

Kevään terveystiedon ylioppilaskokeen jälkeen pidimme jo tuttuun tapaan Teams-etäkahvit, jossa kävimme läpi ylioppilaskokeen tehtävät ja kokosimme palautteen ylioppilastutkintolautakunnalle. Kiitos kaikille osallistujille. Meitä oli runsas joukko linjoilla.

Edunvalvontaan uusi työntekijä

Tässä hetkessä, kun koko ajan puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamismahdollisuuksista, on äärimmäisen tärkeää pyrkiä vaikuttamaan eduskuntapuolueisiin ja takoa rautaa nyt kun se on kuuma. Tulevaan hallitusohjelmaan tavoitteenamme on, että saamme koulujen liikunnanopetuksen otetuksi mukaan yhtenä ratkaisumahdollisuutena nykyiseen vuosi vuodelta heikentyneeseen lasten hyvinvoinnin tilanteeseen, unohtamatta myöskään toista astetta. Lisäksi terveystiedon aseman parantaminen erityisesti toisella asteella vaatii työtä ja tässä aikaisemmin mainitsemallani yliopistojen pisteytystyökalulla on iso rooli, koska se määrittää sitä, mitä opiskelijoiden kannattaa opiskella ja mitä ei jatko-opintoja ajatellen. Tätä edunvalvontatyötä tekemään olemme palkanneet täysipäiväisesti hallituslaisemme Heidi Rautajoen huhtikuusta kesäkuun puolenväliin. Elokuusta Heidi jatkaa vaikuttamistyötä kahtena päivänä viikossa. Heidi oli jo ennen työn alkamista ottanut ison roolin tässä työssä hallituslaisena. Tämän johdosta Heidi on eronnut liiton hallituksesta ja on aloittanut liiton työntekijänä huhtikuun alusta alkaen. 

Mirva Ikola, puheenjohtaja