Teksti: Tero Savolainen
Kuvat: SUH

Minulta pyydettiin tekstiä vesiliikuntatuntien järjestelyistä ja toteutuksesta. Ajattelin kirjoittaa oman kokemukseni pohjalta, kuinka suunnittelisin ja toteuttaisin neljän tunnin setin seiskaluokkalaisille. Toivottavasti saat tästä vinkkejä omaan työskentelyysi altailla. Kaikki esittämäni ideat eivät varmasti toteudu kaikilla paikkakunnilla suoraan, mutta toiminnan kehittämisen näkökulmasta niitä voisi selvitellä ja vaikka nostaa keskusteluun.

Suunnitteluvaihe

Vesiliikuntatunnin toteuttamisessa on monta kulmaa, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa ja sitä kautta onnistuneen liikuntatapahtuman toteutumiseen. Tämä on varmaan tuttua, mutta kerrataan silti.

1.       tilat, missä opetus tapahtuu

2.       välineet, mitä on käytössä

3.       oppilaiden tiedot ja taidot

4.       tuntisuunnitelma / tavoite

Toimintaympäristö / allastilat

Ensimmäisenä asiana selvittelisin paikallisen uimahallin kanssa toiveita allastilojen suhteen. Eri halleissa on eri käytäntöjä tilojen varaamiseen ja paikalla voi olla useampia ryhmiä.  Itse piipahtaisin hallilla keskustelemassa uimavalvojien ja mahdollisesti koulujen uimaopetuksesta vastaavien uimaopettajien kanssa käytettävissä olevista altaista ja mahdollisista järjestelyistä, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät olosuhteet opettamiseen. Usein yläkoululaiset ”heitetään” kuntouintialtaan keskimmäisille radoille. Jos se soveltuu tunnin aiheeseen ja ryhmän taitotasolle, mikä ettei. Asiaan pystyy mahdollisesti vaikuttamaan keskustelulla ja puolin ja toisin järjestelemällä.

Allasta voi hyödyntää monella eri tavalla. Jo kahdella puolikkaalla radalla(17,5m) saa hyvän opetustunnin aikaan. Kyse on selvittelystä, neuvottelusta tai tilanteen tullen nopeasta reagoinnista.

Välineet tunnille

Vesiliikunnan välineistöä on kahdenlaista, uinninharjoitteluun käytettävä välineistöä, joita löytyy hallista. Sen lisäksi on soveltavaa välineistöä, jota voi itse hommata ja tuunata vesiliikuntakäyttöön. On ämpäriä, ilmapalloa, pyykkipoikia, laminoitavia kortteja.

Koulujen uimaopetuksessa tai uimaseurojen toiminnassa käytetään perusvälineistöä. Niiden käytöstä voi varmasti neuvotella  ja saada niitä käyttöön.

Oppilaat

Maailma ja nuoret ovat muuttuneet. Liikunnanopettajat ovat sen jo huomanneet työssään. Uimamaisterin ja priimusmaisterin merkkisuorituksiin on vuosikymmenien ajan vaadittu tiukkoja uintitekniikka suorituksia joko aikarajalla tai matkasuoritteena, jotka ovat haastavia tämän päivän nuorille. Ei tämän päivän nuoria ohjata vapaa-ajallaan valmistautumaan tällaiseen ja näin ollen suoriutumaan haastavista uintisuorituksista.

En minäkään samanikäisenä osannut samanlaisia volttisarjoja trampoliinilla, skuuttanut rampeilla tai hyppinyt altaaseen DODS-tyyppisiä hyppyjä, mitä tämän päivän nuoriso osaa.

Myös uimahallit ovat muuttuneet kilpaurheiluareenoista hyvinvointipaikoiksi, joissa on muutakin tekemistä kuin hioa uintitekniikkaansa radalla. Näin se vain on ja sen pohjalta meidän tulee toimintaamme suunnitella.

Yläkoulun liikunnan opetussuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on yläkoulun liikunnan kohdalla seuraava tavoite: vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä

Avataan hetki, mitä nämä taidot ovat. Pelastautumistaidothan tulevat esille jo 3-6lk liikunnantavoitteissa. Oppilas on perusuimataitoinen ja osaa pelastautua veden varasta. Perusuimataito käsittää 50m uinnin kahta uintityyliä käyttäen (vatsallaan ja selällään) sekä 5m pituussukelluksen. Pelastautumistaidot voidaan nähdä uintisyvyisessä vedessä pärjäämisenä (hyppy veteen, t-paidan riisuminen vedessä, esteen ali sukeltaminen, kelluminen uintisyvyisessä vedessä vatsallaan ja selällään, uidessa kääntyminen vatsalta selälleen ja takaisin).

Uimataidon kehittämisen sisällä voidaan taas miettimään uintityylejä ja niiden kehittelyjä. Esille tulevat krooliuinti, rintauinti ja selkäkrooli

Vesipelastustaidot pitävät sisällään pienimmän riskin periaatteet ja niiden avulla toimimisen. Tämä paikkahan on tehdä vesiturvallisuuskasvatusta. Pelastusvälineiden käytön opettaminen ja pelastusliivien käytön harjoitteluhan olisi parasta tässä kohtaa. Olisiko paikallisilla yläkouluilla yhteistä intressiä hommata 20 pelastusliiviä käyttöönsä? Itse olen niitä ostanut pienellä kilpailutuksella 20€/liivi. Neuvottelulla liivejä voi kuivata hallilla uintijakson ajan ja sitten viedä koulun varastoon kesäksi.

Vedestä pelastaminen perustuu H-RAP ohjeistukseen.

H= Hälytä Apua

R= Rauhoitu/Rauhoita

A= Apuväline

P= Pelasta

Opetettava ryhmä

Jotta voidaan lähteä suunnittelemaan pitemmälle toimintaa, tulisi meillä olla jonkinlainen arvio ryhmän lähtötasosta. Saadaanko tällaista jollain tavoin kyselemällä etukäteen? Itse voisin kysellä opiskelijoiden fiiliksiä tulevasta vesiliikuntajaksosta.

Uuden ryhmän kanssa tullessani altaalle pyrin keräämään tietoa heidän taidoistaan. Itse laittaisin heidät hetkeksi touhuamaan altaaseen ja katsoisin sivusta meininkiä. Miksikö? Vedessä uimarit yleensä näyttävät nopeasti taitonsa ja suhteensa vedessä olemiseen. Muutoinkin käyttäisin ensimmäisen tunnin ryhmän taitotason arviointiin sekä uinnin perustaitojen kehittämiseen. Näitä ovat hengityksen kontrolointi, nosteeseen luottaminen ja kehon hallinta vedessä.

Näiden perustaitojen kertaaminen ja kehittäminen on merkityksellistä, niin pelastautumistaitojen näkökulmasta kuin uintitekniikan kehittämisen näkökulmasta.  Jos yksi tai useampi noista perustaidoista ei suju uintitekniikan harjoittelu on hankalaa ja todennäköisesti ei luonnistu.

Turvallisuuden näkökulmasta on hyvä kartoittaa oppilaiden uimataito ja kykenevyys uimaan kuntouintialtaassa. Uimataidottomien kohdalla harjoittelu kannattaa pitää altaissa, joissa jalat yltävät pohjaan.

Jaksosuunnitelma

Oletetaan että minulla olisi neljä tuntia vesiliikuntaa tarjolla jokaisella luokka-asteella. Jakaisin opetuksen seuraaviin kokonaisuuksiin:

1.tunti                Perustaidot (veteen hyppiminen, kelluminen/veden noste, sukeltaminen, kehon hallinta vedessä)

2.tunti                Vesipelastus (apuvälineen käyttö (heitto ja ojentaminen)). Pelastusliivien käyttö.

3.tunti                Uintitekniikkatreeni (krooli&rintauinti)

4. tunti              Perustaitojen ja uintitekniikan kertaaminen.

Lisätietoa:
H2O Pro -sarja / Yle Areena
Viisaastivesilla.fi
Youtube / Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, SUH
Turvallinen uimaopetus- materiaali

Kirjoittaja Tero Savolainen, koulutussuunnittelija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, SUH

Artikkeli on alunperin julkaistu LIITO 2/22 lehdessä ja pääset lukemaan lehden kokonaisuudessaan jäsensivuilta.