Alkukeväästä useilla foorumeilla nousi keskusteluun tunne- ja vuorovaikutustaidot, jotka ovat joissakin kunnissa nostettu omaksi opetettavaksi sisällöksi, terveystieto-oppiaineen ulkopuolella. Vaikka idea tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta on kannatettava, on toteutuksen suhteen kuulunut hieman heikompaa signaalia.

Opetuksesta vastaavat lähinnä luokanvalvojat, joilla ei mahdollisesti ole lainkaan tähän liittyvää koulutusta ja mikä vielä tärkeämpää, suurta kiinnostusta opettaa kyseistä sisältöä oppilaille. Mikäli kiinnostus on vähäinen tai olematon, voi myös toteutus olla hyvin monentyyppinen, pahimmillaan se saattaa olla lähinnä oppilaiden säilömistä yhden oppitunnin ajan. Liikunnan ja terveystiedon opettajilla tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöt ovat jo pitkään olleet osa peruskoulutusta. Näin olisikin luontevaa, että tätä sisältöä opettaisivat sellaiset opettajat, joilla siihen on myös koulutusta. Tunne ja vuorovaikutustaitojen lisäämistä seuraavassa tuntijaossa on ajanut myös OAJ, aivan omaksi oppiaineekseen. Uudelle oppiaineelle ei varmasti ole tarvetta, sillä ko. oppiaineen opettamiseen pitäisi olla myös erikseen pätevyys. Sen sijaan ko. taitojen laajempi sisällyttäminen terveystietoon ja tätä kautta terveystiedon tuntien lisääminen olisi hyvinkin perusteltua. Alakouluissa vastaavaa lisäystä voisi pohtia ympäristöopin sisältöihin.  

Opettajarekisteri

Opetusministeriön asettamat selvityshenkilöt esittivät opettajarekisterin perustamista. Liikunnan ja terveystiedon opettamiseen vaaditaan pätevyys opettavasta aineesta yläkoulussa ja lukiossa. Myös alakoulun osalta olisi toivottavaa, että luokanopettajilla olisi ainakin perus- tai aineopintojen verran liikunnan opintoja suoritettuna. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kerättyä tietoa siitä, millaisin valmiuksin liikuntaa opetetaan alakoulussa. Opettajarekisterin perustaminen olisi erityisen kannatettavaa myös ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Ammatilliselta puolelta on kuulunut tietoja, joiden mukaan muilla kuin liikunnan ja terveystiedon pätevyyksillä oleva opettaja on voitu valita opettamaan työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen opintojaksoa sekä muita liikuntaopintoja. Samaan aikaan ammatillisesta koulutuksesta kuuluu viestiä, että päteviä opettajia on vaikea saada houkuteltua ammatilliseen koulutukseen yleisesti.

Opintopäivät Vantaalla syyskuussa

Kevät antoi toiveita paluusta normaaliin. Liito ry järjesti muutaman etäkoulutuksen, mutta sen lisäksi useamman mailapelikoulutuksen, joihin osallistui ilahduttavan paljon jäseniä. Pääkirjoitusta kirjoitettaessa toiveet ovat suuret siihen, että syksyllä taas voimme kokoontua suurella joukolla Vantaan opintopäiville pitkän tauon jälkeen. Mikäli siis vielä ei ole kalenteria buukattu syyskuun alkuun, niin nyt viimeistään kalenteriin merkintä 9.–10.9.

Terveystiedon ylioppilaskoe

Terveystiedon ylioppilaskoe oli melko lailla selkeä ja opettajien kokemusten mukaan myös opiskelijoille ymmärrettävä. Sen sijaan pisteytys ja vaadittavat asiat olivat tuottaneet hieman enemmän pähkäiltävää.

Työehtosopimusneuvottelut

Lehden mennessä painoon, oli vielä epäselvää, mitä tulee tapahtumaan opettajien lakon suhteen. Vaikka palkkaus on yksi keskeinen asia työn tekemisessä, valitettavan vähälle huomiolle jää samaan aikaan muutamat keskeiset asiat, jotka vaikuttavat opettajan työn viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen ja työkuormitukseen. Samalla kun palkkausta pitäisi tarkistaa, pitäisi kyetä määrittämään myös mm. ryhmäkokoihin maksimikoko, joka on paitsi turvallisuustekijä, myös merkittävä työkuormitukseen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi terveystiedossa työmäärä on huomattavasti suurempi, mikäli kurssilla on 20 oppilaan sijasta 40 oppilaan ryhmä sisältäen kokeiden korjaamisen ja arviointien antamisen.

Rentouttavaa kesää toivotellen

Kasper Salin, puheenjohtaja

Lue koko lehti jäsensivuilta.