LIITO 1/22 puheenjohtajalta: Lasten heikko toimintakyky edellyttää toimenpiteitä

17.2.2022

Vuoden vaihtuessa koronarajoitukset iskivät taas muun muassa liikuntapaikkoihin. Vaikka alle 18-vuotiaiden liikuntaharrastukset saivat jatkua, jäi muun muassa moni toisen asteen opiskelija paitsioon. Ilman valinnaista liikuntaa, väheni monen opiskelijan liikunta vuoden vaihteen tietämillä. Samaan aikaan monella liikunnanopettajalle tuotti päänvaivaa, missä liikutaan vuodenvaihteen jälkeen, mikäli liikuntapaikat menivät kokonaan kiinni.

Vuoden 2021 joulukuussa julkaistiin Move!-mittausten tulokset. Tuloksissa ei varsinaisesti ollut suuria muutoksia havaittavissa ja joidenkin kuntotekijöiden osalta oli havaittavissa pientä kehitystä edellisvuoteen verrattuna. Tulosten julkistuksen yhteydessä kuitenkin huoli nousu etenkin heikoimmasta kymmenyksestä, jonka tulostaso on erityisen heikkoa. Samaan aikaan oli myös havaittavissa, että parhaimman kymmenyksen tulokset ovat selvästi heikommat kuin edellisvuonna. Move!-mittaustulosten yhteydessä käytiin läpi myös varusmiesten kunnon heikentymistä, mikä on ollut huolestuttavaa jo pitkään.

Lehtikirjoittelu Move!-tulosten jälkeen oli parin päivän ajan kiivasta, mutta tämän jälkeen tuli taas tyyni jakso. Seuraavan kerran lehdistö herännee lasten ja nuorten heikentyneeseen kuntoon taas alkaneen vuoden joulukuussa, kun seuraavat Move!-tulokset julkaistaan. Tilaisuudessa oli kuitenkin myös kommenttipuheenvuoroja, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg lausui omassa puheenvuorossaan seuraavaa lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta: ”Olemme menossa kohti seuraavaa hallitusohjelmaa, eikö meillä olisi nyt faktat pöydässä, niin, että voisimme nostaa tämän isoksi kehityksen kärjeksi tulevan hallituksen ohjelmissa, saada meidät kaikki mukaan tekemään tätä.”

Vuonna 2019 julkaistun liikuntapoliittisen selonteon yhtenä tavoitteena oli koululiikunnan asteittainen lisääminen. Peilattaessa heikkeneviin tuloksiin lasten, nuorten ja varusmiesten fyysisessä kunnossa ja sitä kautta tulevassa työkyvyssä, olisi korkea aika ryhtyä toteuttamaan liikuntapoliittisen selonteon tavoitteita. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sitä myötä tuntijako tullee lähivuosina taas työn alle. Tuntijaossa ja opetussuunnitelmauudistuksessa olisi aika lisätä liikuntaa sekä ala- että yläluokille.

Opettajan työkuormituksen huomioiminen

Opetussuunnitelmauudistus liittyy myös vahvasti lehden teemaan, nimittäin opettajien työhyvinvointiin. Opetussuunnitelmauudistuksessa olisi toiveena opettajan työkuormituksen huomioiminen. Millaisia uudistuksia opetussuunnitelman muuttuminen tuo arjen työhön, etenkin opetuksen ulkopuoliseen työhön. Miten arviointi muuttuu tai mitä vaatimuksia opettajan työ jatkossa edellyttää? Viimeisten vuosien aikana opettajien työkuormituksen on raportoitu lisääntyneen. Kun samaan aikaan ryhmäkoot kasvavat, työn ohessa rullaa hanke jos toinenkin ja oppilaiden jaksaminen aiheuttaa ongelmia oppitunneilla, on opettajan jaksaminen ajoittain koetuksella. Opetussuunnitelmauudistuksen suhteen toiveena olisi ennen kaikkea se, että opettaja voisi keskittyä entistä enemmän opettamiseen ja oppilaiden kohtaamiseen. Tätä auttaisi kovasti muun muassa se, että ryhmäkokojen suhteen asetettaisiin opettajamitoitus. Tämä ei ole edes opetussuunnitelmaan liittyvä asetus ja näin ollen tällaisen aikaan saamista ei tarvitsisi odotella vuosikausia.

Työehtosopimusneuvottelut

Kevään mittaan nähdään, miten työehtosopimusneuvottelut etenevät. Liito ry tapasi OAJ:n edustajia esitti omia näkemyksiään sopimusneuvotteluihin. Joulukuussa julkaistiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys opettajarekisteristä ja opettajatiedonkeruusta. Tällä hetkellä luotettavaa tietoa opettajien kelpoisuuksista tai opettajatarpeesta ei ole. Tarvitaan koulutuksen ennakointiin, seurantaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Opettajarekisteristä saatava tieto edistäisi myös koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Liikunnanopettajavalintojen kiintiöt poistuvat

Liikunnanopettajien koulutuksen näkökulmasta ennen joulua tuli tieto tasa-arvovaltuutetulta, että liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käytössä ollut sukupuolikiintiö on lain vastainen. Näin ollen jo keväästä 2022 alkaen ei liikunnanopettajavalinnoissa ole kiintiöitä. Hakijamäärissä sukupuolijakaumat ovat olleet hyvin samankaltaiset, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten opiskelijavalinnat jatkossa järjestetään ja millaisen lopputuloksen valintakoeuudistukset tuottavat.

 

Reippaita talvikelejä toivotellen:

Kasper Salin, puheenjohtaja