LIITO 1/21: Liikunnan ja terveystiedon opettajien jäsenkyselyn tuloksia
25.2.2021
Teksti: Kasper Salin
Kuva: Saimi Airaksinen
Liito ry toteutti jäsenkyselyn syksyn 2020 aikana. Liito ry:n noin 1450 aktiivisesta (pl. opiskelijat, eläkeläiset, ja töistä poissaolleet) liki 200 liikunnan ja/tai terveystiedon opettajaa vastasi kyselyyn.
Jäsenkyselyssä selvitettiin työnkuvan lisäksi erityisesti korona-ajan liikunnan toteuttamista, maksuttoman perusopetuksen vaikutuksia koulujen liikuntapäiviin ja lajikokeiluihin sekä pisteytystyökalun vaikutuksia terveystiedon ja liikunnan kurssimääriin. Vastaajista 69 % oli naisia ja 30 % miehiä. Tämä vastaa hyvin Liito ry:n jäsenten jakautumista. Vastaajien keski-ikä oli 46,2 vuotta ja työkokemusta oli keskimäärin 18,4 vuotta. Oppilaitosten keskimääräinen oppilasmäärä oli 516 oppilasta/opiskelijaa. Opetusryhmien koko oli sekä liikunnassa että terveystiedossa 22 oppilasta, mutta eri kokoisten koulujen välillä oli havaittavissa eroa oppilasryhmien koossa. Pienimmissä kouluissa (alle 350 oppilasta) oppilasryhmien keskimääräinen koko oli 20 oppilasta, kun taas isoimmissa kouluissa (yli 600 oppilasta) opetusryhmien koot olivat 24 oppilasta. Liikunnanopetus tapahtui alakoulussa ja lukiossa/ammatillisessa oppilaitoksessa pääosin sekaryhmäopetuksena, 79,4 % alakoulun opettajista ja 69,9 % toisen asteen opettajista mainitsi opetuksen tapahtuvan sekaryhmäopetuksena. Sen sijaan yläkoulussa erillisryhmien opetus oli yleisempää (63,0 / 37,0 %).
Korona-ajan liikunnanopetus
Liikunnanopettajista 40,3 % mainitsi toteuttaneensa liikunnanopetuksen vain etäyhteyksiä hyödyntämällä ja 2,2 % vain videoyhteyksiä hyödyntämällä. 52,7 % ilmoitti hyödyntäneensä näitä molempia. Yleisimmin etäopetuksessa hyödynnettiin google classroomia, Microsoft Teamsia ja Whattsapp-sovellusta tai Wilmaa. Tarkempi erittely erilaisista etäopetuksessa käytetyistä ohjelmista ja sovelluksista on esitelty kuviossa 1. Näiden lisäksi yksittäisiä mainintoja tuli esimerkiksi snapchatin, Heiaheian tai Seppo-sovelluksen käytöstä. Syksyllä 2020 vallinnut koronatilanne johti myös erityisjärjestelyihin mukaan lukien sisältöjen muuttaminen, varusteiden käytön muutoksiin (esimerkiksi ei liivejä tai yhteisvälineitä) sekä tietenkin käsidesien, maskien ja turvavälien käyttö. Kuitenkin ainoastaan 14 % liikuntaa opettavista opettajista ilmoitti, että liikuntasali oli kokonaan pois liikunnanopetuksen käytöstä alkusyksyn aikana. Vaikka suosituksissa kehotettiin pohtimaan ryhmäkokoja, ainoastaan 6 % liikuntaa opettavista opettajista ilmoitti, että ryhmäkokoja oli liikunnanopetuksessa pienennetty syksyn aikana. Kevään etäopetuksen aikana opettajien suurimpina huolenaiheina olivat oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrä etäopetuksen aikana, opetuksen turvallisuus, erityisen tuen tarpeen omaavien oppilaiden huomioiminen ja oppilaiden yhdenvertaisuus. Sen sijaan melko vähän huolta aiheutti etätehtävien soveltuvuus ikätasoon nähden.
Korona-ajan positiiviset kokemukset
Vaikka kevään korona-aika muutti opetuksen toteutuksen kokonaan ja haasteet olivat varmasti monenlaisia, myös paljon positiivista viestiä tuli korona-ajan liikunnanopetuksesta. Lukuisat opettajat iloitsivat siitä, että aremmat tai hiljaiset oppilaat pääsivät loistamaan ja jopa innostuivat liikunnasta, kun ei ollut ryhmäpainetta. Omaa liikuntakäyttäytymistä tukevia ja horjuttavia tekijöitä tukevia syvällisiä pohdintoja oppilailta, joilta ei välttämättä odottanut merkittävää panosta tuotokseen tai oppilaiden luovuus erilaisten liikuntatehtävien toteutuksessa tuottivat niin ikään ilon hetkiä opettajille. Myös käytöshäiriöiden puuttuminen, oppilaiden helpompi eriyttäminen ja palautteen antamisen lisääntyminen koettiin positiivisena. Vaikka digiloikan ottaminen tuntui aluksi haastavalta ja vuorovaikutuksen puuttuminen arvelutti, tuotiin esille myös etäjakson aikana koettu työrauha, ja kiireen puuttuminen vaikutti työn hallinnan kokemiseen. Digitaitojen parantuminen ja ”pakotettu digiloikka” toi uusia mahdollisuuksia myös tulevaisuuteen. Moni opettaja raportoi myös positiivisia viestejä siitä, miten oppilaat olivat tykänneet liikuntasovelluksista tai perheen yhteinen liikkuminen oli lisääntynyt. Muutama opettaja mainitsi myös, että oppilaat uskaltavat ottaa nyt reippaammin yhteyttä opettajaan, koska etäaikana tämä muodostui luonnolliseksi kommunikointitavaksi. Korona-ajan positiivisiksi puoliksi voidaan nostaa myös ajatukset siitä, miten korona-aikana omaksutut uudet käytänteet voisivat jäädä elämään myös poikkeusajan jälkeen. Esimerkiksi erilaisten liikuntasovellusten hyödyntäminen liikunta-oppiaineen tukena tai google classroomin käyttö esimerkiksi oppilaille, jotka eivät pysty osallistumaan yleisopetukseen. Korona-aika oli osalle myös ns. pakotettu digiloikka ja digiloikan otettuaan osa opettajista oli varmoja, että hyödyntäisi itsearviointia tai erilaisten tehtävien hyödyntämistä eriyttämisen tukena. Osa opettajista koki, että etäopetus avasi myös silmiä vaihtoehtojen tarjoamisen suhteen ja jatkossa oppitunneilla olisi enemmän mahdollisuuksia valita liikkumisen tapaa (esim. tempo, ryhmäkoko jne.).
Korona-ajan huonot puolet
Vaikka korona-aika toi esille etenkin arempien oppilaiden innostuneisuutta ja aktiivisuutta, korona-aika tuotti myös ei-toivottuja vaikutuksia. Esimerkiksi vähän liikkuvat liikkuivat korona-aikana entistä vähemmän ja osaan oppilaista ei ollut lainkaan kontaktia. Osa oppilaista puolestaan koki omien liikuntasuoritusten videoimisen epämiellyttävänä. Erityisen negatiivisena mainittiin työmäärän merkittävä lisääntyminen ja lajivalikoiman kaventuminen. Oman kuormansa aiheutti tehtävien tarkistamisen lisäksi tehtävien karhuaminen oppilailta. Kaikki sosiaalisuus, mukaan lukien oppilaiden keskinäinen kannustus ja tsemppaaminen jäi puuttumaan etäopetuksen aikana. Myös arviointi koettiin haastavaksi, sillä opettaja ei voinut olla varma kuka mahdolliset tehtävät oli tehnyt. Oma paikallaanolo ja jatkuva ruudun ääressä olo koettiin myös raskaaksi. Uudet asiat toivat myös epävarmuutta. Etäopetuksen vastuukysymykset, opetuksen turvallisuus, etäyhteyksien toimivuus ja tekijänoikeus asiat aiheuttivat päänvaivaa. Lopulta kuitenkin melko harva opettaja mainitsi korona-ajan haasteena sen, että oppilailta olisi puuttunut tarvittavat tietotekniset välineet. Sen sijaan opetuksen toteuttamisen haasteena oli se, ettei oppilailla ollut omia välineitä.
Kuvio 1. Opettajien käyttämät ohjelmat ja sovellukset etäopetuksen aikana, % opettajista.
Liikuntapäivät köyhtyvät ja katoavat
Apulaisoikeusasiamiehen päätös syksyllä 2019 perusopetuksen maksuttomuudesta ja perittävien maksujen epätasa-arvoistavasta vaikutuksesta oli tasa-arvon näkökulmasta hyvä asia. Liikuntapäivien ja lajikokeilujen näkökulmasta päätös oli valitettava, että kunnat tai koulut eivät selvästikään ole kompensoineet koulujen liikuntabudjetteihin, sillä seuraukset ovat karua luettavaa Liiton jäsenkyselyn perusteella. Jäsenkyselyn perusteella vain 13 % opettajista oli sitä mieltä, että päätöksen jälkeen lajikokeilut olivat ennallaan ja 25 % opettajista mainitsi, että liikuntapäivien järjestäminen oli samalla tasolla kuin aiemmin.
Kurssimäärissä ja kirjoittajissa havaittavissa muutoksia
Yliopistojen pisteytystyökalun vaikutuksia terveystiedon ja liikunnanopetuksen kurssimääriin sekä terveystiedon kirjoittajien määrään on huolestuneina pohdiskeltu viime vuosina. 54,9 % opettajista mainitsi, että kurssimäärät ovat pysyneet ennallaan ja 5,5 % ilmoitti kurssien lisääntyneen. Vastaavasti 18,7 % ilmoitti kurssimäärien vähentyneen hieman ja 20,9 % vähentyneen huomattavasti. Liikunnassa valinnaiskurssien määrät ovat kokeneet suurin piirtein samanlaista liikehdintää. 58,3 % opettajista ilmoitti kurssimäärän pysyneen ennallaan, 6,8 % lisääntyneen, 24,3 % vähentyneen hieman ja 10,7 % vähentyneen merkittävästi. Merkittävämpi muutos näkyy kuitenkin terveystiedon kirjoittajien määrässä, sillä kolmasosa ilmoitti määrän pysyneen ennallaan, 23,8 % vähentyneen hieman ja 38,1 % vähentyneen huomattavasti. Kuitenkin 4,8 % vastaajista ilmoitti myös kirjoittajien määrän lisääntyneen.
Kirjoittaja Kasper Salin on LIITO ry:n puheenjohtaja