Terveystiedon syysseminaari: Hyvinvointi ja mittaaminen 8.11.2019 Jyväskylässä

15.10.2019

Paikka

Wolmarinsali, Jyväskylän pääkirjasto, os. Vapaudenkatu 39-41

Järjestäjä

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry

Kohderyhmä

Terveystiedon- ja liikunnanopettajat

Ohjelma

9.15-9.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.45-10.00 Seminaarin avaus ja vuoden terveystiedon opettajan julkistaminen, puheenjohtaja Kasper Salin

10.00-11.00 Hyvinvointiteknologian avulla kohti terveellisempiä elämäntapoja, hyvinvointiasiantuntija, Johanna Lehosmaa, Firstbeat

11.00-11.15 Tauko

11.15-12.15 Terveysteknologian mahdollisuudet tukea terveyttä ja hyvinvointia – ajatuksia
tulevaisuudesta, erityisasiantuntija (LitM) Ari-Pekka Rauttola, Työterveyslaitos

12.15-13.15 Lounas

13.15-14.15 Onko järkeä kaikkea mitata? senioritutkija ja yliopistolehtori Nina Janasik, Helsingin
yliopisto

14.15-14.45 Kahvitauko

14.45-15.45 Liikuntateknologia ja sen keräämän tiedon hyödyntäminen -case Polar, Director Raija Laukkanen, Polar Electro Finland Oy

15.45-16.30 LIITO ry:n syyskokous

Hinta

Seminaarin hinta on 85 euroa. Hinta sisältää ohjelman, ohjelmassa mainitut ruokailut sekä todistuksen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 24.10. mennessä. Ilmoittautuminen seminaariin on sitova. Sairastapauksissa peruutuksen voi tehdä lääkärintodistuksen esittä- mällä. Muissa peruutustapaukissa veloitamme 30 % osallistumismak- susta järjestelykulujen kattamiseen. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa.

www.liito.fi/koulutus/ilmoittautumislomake/ Koulutukseen mahtuu 55 osallistujaa.

Kouluttaja- ja sisältöesittelyt

Johann Lehosmaa
Johanna Lehosmaa (TtM, fysioterapeutti) on Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija, joka vastaa päätyökseen yksilöasiakkaiden hyvinvointivalmennukseen liittyvistä käytännön asioista sekä toimii uusien valmentajien ja palveluntarjoajien kouluttajana. Hänellä on useamman vuoden kokemus dataan pohjautuvasta hyvinvointivalmennustyöstä liittyen asiakkaan kokonaiskuormituksen hallintaan ja elämäntapaohjaukseen. Myös erilaiset hyvinvointiaiheiset luennot kuuluvat hänen työnkuvaansa. Aiemmin Johanna on työskennellyt Firstbeatilla myös tutkimuksellisempien työtehtävien parissa.
Hyvinvointiteknologian avulla kohti terveellisempiä elämäntapoja
Oman kehon ja hyvinvoinnin mittaaminen yleistyy kovaa vauhtia, mutta osataanko dataa hyödyntää? Oikein tulkittuna hyvinvointidata voi toimia merkittävänä motivaattorina elämäntapojen muutoksissa. Tiina Hoffman pureutuu etenkin sykevälivaihtelun hyödyntämiseen hyvinvoinnin edistämisessä sekä kertoo, mitä Firstbeatin laaja tietokanta paljastaa suomalaisten terveyskäyttäytymisestä: Milloin suomalaiset palautuvat parhaiten? Mikä on merkittävin unen laatua heikentävä tekijä? Miten liikumme ja miksi liikunnan merkitystä ei voi aliarvioida?

Ari-Pekka Rauttola
erityisasiantuntija (LitM), tiedosta työkykyä, Työterveyslaitos
Terveysteknologian mahdollisuudet tukea terveyttä ja hyvinvointia – ajatuksia tulevaisuudesta?

Nina Janasik
Ympäristöpolitiikan ja tieteen ja teknologian tutkimuksen senioritutkija ja ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Yhteistyössä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen Data, Self and Society –tutkimusryhmän kanssa hän on tutkinut erityisesti tunteiden itsemittaamiseen liittyviä käytäntöjä.
Onko järkeä kaikkea mitata?”
Mittaaminen ja erilaiset mittaamisen teknologiat ovat olleet mukanamme hyvin kauan. Esimerkiksi antiikin filosofian suuri tuntija Martha Nussbaum kertoo, miten antiikin aikana keksittiin erityinen joustava mittari pyöreille pylväille, näitä kun ei voitu mitata tavallisilla suoria pintoja mittaavilla välineillä. Kuitenkin voidaan myös perustellusti väittää, että oman aikamme teknologiset välineet tuovat mukaan merkittäviä muutoksia siihen, mitä kaikkea mitataan, miten ja miksi. Puhutaan ns. datafikaatiosta: yhä enemmän tavallisen elämän liittyviä tavallisia toimintoja kuten ruokailu ja liikkuminen siirretään numeromuotoon ja lähestytään samalla tavoin kuin muitakin numeroita, eli tarkkaillen ja vertaillen ja miettien, miten tämän mahdollisesti pitäisi vaikuttaa omaan toimintaan jatkossa. Tässä luennossa esittelen Kuluttajatutkimuskeskuksen uusinta tutkimustamme niistä tavoista, joilla datafikaatio on edennyt joillakin näillä osa-alueilla. Kerron erityisesti mitä olemme oivaltaneet ruokailun (MealTracker, MealLogger), liikunnan (Withings Activité Pop) sekä tunteiden (Emotion Tracker) itsemittaamiseen liittyvistä käytännöistä. Yleisen tason viestini on, että kysymykseen mittaamisen järkevyydestä tai järjettömyydestä ei voi vastata laajoilla yleistyksillä, vaan vastaus riippuu vahvasti siitä, mitä mitataan milloinkin ja millä tarkoitusperin ja välinein. Joissain tilanteissa mittaaminen saattaa tuottaa yllättäviä ja ei-toivottuja sivuilmentymiä; toisissa taas yllätykset ovat hyvinkin positiivisia ja ylipäätänsä mahdollisia vain koska tässä tilanteessa päätettiin mitata juuri näillä tavoin. Tämä käy erityisen selvästi ilmi tunteiden mittaamisen osalta. Pohdin lopuksi tulevaisuuden näkymiä tutkimamme itsemittaamisen käytäntöjen näkökulmasta.

Raija Laukkanen
Filosofian tohtori, terveysliikunnan dosentti Raija Laukkanen toimii Polar Electro Oy:n tiedejohtajana. Laukkanen on myös liikunnanohjaaja ja liikuntatieteiden maisteri. Raija on työskennellyt Polarilla 25 vuotta ja ollut mukana näkemässä ja tekemässä liikuntateknologian muutosta. Liikuntatieteellisiä oppeja Raija on hyödyntänyt aiemmin omassa valmennustoimessaan suunnistuksessa.Tutkimuskiinnostuksen kohteena Raijalla ovat olleet liikunnan terveysvaikutukset ja niiden mittaaminen sekä teknologian luotettavuus ja hyödyntäminen. Päivätyö Polarilla on urheiluvalmennukseen, liikuntaan ja kehon mittaamiseen liittyvien tutkimushankkeiden suunnittelu- ja sopimuskäytänteet globaalisti sekä tiedeviestintä.

Liikuntateknologia ja sen keräämän tiedon hyödyntäminen -case Polar

mittaamisen kehityksen lyhyt historia
mitä kaikkea mitataan ja miten
miten luotettavaa mitattu tieto on
miten mitattua tietoa voi hyödyntää