LIITO 1/26 pääkirjoitus: Oppimista, osallisuutta ja toimintakykyä

Toimintakyky ei ole vain fyysinen ominaisuus, vaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Kouluilla ja kouluyhteisöillä on keskeinen rooli sen rakentumisessa – arjen valinnoissa, pedagogiikassa ja toimintakulttuurissa.

Lasten ja nuorten toimintakyky on sivistyskysymys, tasa-arvokysymys ja koko kouluyhteisöä koskeva arvovalinta. Tässä numerossa tarkastelemme toimintakykyä laajasti: fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä toimia, osallistua ja kasvaa osaksi yhteiskuntaa.

Tuoreet Move!-mittaustulokset välittävät sekä myönteistä että huolestuttavaa viestiä. Fyysisen toimintakyvyn kehitys on monin paikoin kääntynyt parempaan suuntaan, mutta silti edelleen noin kolmanneksella oppilaista toimintakyky on tasolla, joka voi kuormittaa terveyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erot ovat merkittäviä ja muistuttavat siitä, ettei toimintakyky kehity sattumalta – vaan ympäristöjen, mahdollisuuksien ja pedagogisten valintojen kautta.

Koulu on tässä työssä avainasemassa. Vuonna 2026 voimaan astuva perusopetuksen liikunnallista elämäntapaa koskeva lakiuudistus vahvistaa koulun roolia lasten ja nuorten liikkumisen edistäjänä. Liikkuminen on osa koko koulupäivän toimintakulttuuria, ja onneksi moni koulu toteuttaa tätä jo vahvasti. Tämä on merkittävä tunnustus myös liikunnan- ja terveystiedonopettajien työlle: se vahvistaa pedagogista asiantuntijuuttamme ja antaa perusteluja vaikuttamistyölle resurssien, tuntijaon ja ryhmäkokojen näkökulmasta.

Toimintakyky ei kuitenkaan tarkoita vain mittaustuloksia tai fyysisiä ominaisuuksia. Se tarkoittaa myös uskallusta osallistua, kykyä arvioida omaa osaamistaan, taitoa tehdä turvallisia ja kestäviä valintoja sekä kokemusta siitä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Toimintakyky rakentuu tiedoista, taidoista ja asenteista – ja koululla on keskeinen rooli hyvinvoinnin perustan luomisessa.

Työmme vaatii vahvaa pedagogista osaamista, sensitiivisyyttä ja rohkeutta puuttua myös hankaliin kysymyksiin: eriarvoisuuteen, kehohäpeään, liikkumattomuuteen ja resurssipulaan. Samalla se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa oppilaiden toimijuutta ja luottamusta omiin kykyihinsä.

Toimintakyky ei ole yksilön ominaisuus, vaan yhteinen projekti. Se rakentuu arjen teoissa, koulupäivän rakenteissa ja siinä, millaisena ymmärrämme hyvän elämän ja oppimisen. Tässä työssä me, liikunnan ja terveystiedon opettajat, olemme keskeisiä toimijoita – ja asiantuntemuksemme ansaitsee tulla kuulluksi myös koulun ulkopuolella, kuntatasolla ja valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pidetään toimintakyky näkyvänä. Pidetään huolta siitä, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus liikkua, oppia ja voida hyvin – omista lähtökohdistaan käsin.

Karoliina Mäkäräinen