LIITO 1/26: Liikunnan yo -kokeet tulevat – muuttuuko opettaminen?

Teksti: Arja Sääkslahti

Suomalainen lukiokoulutus on historiallisen arvomuutoksen edessä – ensimmäistä kertaa maamme lukiolaisille tulee mahdollisuus halutessaan näyttää osaamistaan ylioppilaskirjoituksissa myös taito- ja taideaineissa. Uusi tilanne on herättänyt epävarmuutta ja useita kysymyksiä. Tässä artikkelissa avataan liikunta -oppiaineen ydintä ja keinoja, miten liikunnanopetuksessa tuetaan opiskelijan liikunnallisen osaamisen karttumista valmistaen opiskelijoita liikunnallisen tieto-taidon näyttämiseen ylioppilaskirjoituksissa.    

Lukiokoulutuksen tarkoitus

Ylioppilaskirjoitusten laajeneminen tuo meidät uuden äärelle. Uusi tilanne vaatii hetkellistä pysähtymistä ja tilanteen tarkistamista, jotta pystymme toimimaan muuttuneessa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäinen pysähdys on tärkeää tehdä lukiokoulutuksen perimmäisen tarkoituksen mieliin palauttamiseksi.

Lukiolaki (714/2018, 2 §) määrittelee lukiokoulutuksen tarkoitukseksi opiskelijoiden kasvamisen tukeminen hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Lain mukaan heitä ohjataan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sen lisäksi, että lukiokoulutuksella pyritään antamaan opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lukiokoulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 714/2018, 2 §)

Laaja-alainen osaaminen

Lukiolaki asettaa opettajan työlle hyvin selkeän tarkoituksen, mutta jättää opettajalle runsaasti pedagogisia vapauksia esimerkiksi opetussisältöjen painotuksiin ja niihin sopivien oppimisympäristöjen valintaan. Näissä valinnoissa Lukion opetussuunnitelman perusteet tuovat seuraavat määräävät askelmerkit.

Lukiokoulutuksen laaja sivistystehtävä realisoituu selkeimmin LOPS 2019 -perusteiden laaja-alaisen osaamisen kuvauksilla. Ne muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet ja kannustavat täydentämään ja konkretisoimaan osaamista jokaisen oppiaineen paikallisissa opetussuunnitelmissa. LOPS2019 -perusteissa nimetyt laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat: hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys, ympäristöosaamisen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Lisäksi lukion liikunnanopetuksen tulee vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä. Nämä osa-alueet tulee siis näkyä myös liikunnanopetuksessa ja siksi ne on kirjattu myös liikunnan LOPS 2019 –perusteisiin. On perusteltua olettaa, että näiden laaja-alaista osaamista edellyttävien näkökulmien hallintaa tullaan myös jossain määrin arvioimaan ylioppilaskirjoitusten osana.

Ylioppilaskirjoituksissa osoitettavan osaamisen tukeminen

Oppiainekohtaisella osaamisella on kaikilla kirjoitettavissa aineissa keskeinen rooli. Näin tulee varmasti olemaan nyt myös taito- ja taideaineiden kohdalla. Lisäksi on ennakkoaavistus siitä, että  taito- ja taideaineissakin ylioppilaskirjoitukset tulevat keskittymään pääsääntöisesti kaikille pakollisiin opintojaksoihin ja laaja-alaisen osaamisen alueisiin. Tästä syystä seuraavaksi on hyödyllistä tarkastella lukion liikunnan opetussuunnitelman määrittelemiä LI1 ja LI2 opintojaksojen opetuksen tavoitteita ja pitää niitä ohjenuorana liikuntatuntien pedagogisen suunnittelun perustana ja erityisesti opetuksen sanoittamisessa eli miksi jotain tehdään, miten se tehdään oikein ja mitä hyötyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä siitä on. Näin oppiaineen tietoperusta omaksutaan tiedolliseksi osaamiseksi ja yhdessä fyysisen toiminnan kanssa ne muuttuvat kokonaisvaltaiseksi oppimiseksi ja osaamiseksi, jota voidaan myös luotettavasti arvioida.              

Oppiva liikkuja (LI1)

LOPS2019 määrittelee LI1 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

• liikuntataitojen ja -tietojen soveltaminen erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (esim. sisällä, ulkona ja vedessä)

• vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen

• parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöiksi

• Liikuntataitojen soveltaminen erilaissa opetusryhmän yhteisissä liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa ympäristön mahdollisuuksia (kesä-, talvi-, luonto- ja vesiliikunta) sekä sisä- että ulkoliikuntaa monipuolisesti toteuttaen

• opetusryhmän yhteistyötaitojen ja yhteishengen kehittäminen liikuntatehtävillä ja -leikeillä sekä peleillä. (LOPS2019)

Aktiivinen elämä (LI2)

LOPS2019 määrittelee LI2 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

• fyysisten ominaisuuksien (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) arvioiminen sekä niiden tietojen perusteella kehittämistavoitteiden asettaminen

• perusteltujen valintojen tekeminen oman fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi (esim. planetaarisen hyvinvoinnin lisäämiseksi)

• vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen

• parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöksi

• fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) itsearviointi, ylläpito ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

• liikkuvuus ja kehonhuolto

• ergonomia liike- ja suoritustekniikoissa

• yhteistyötaitoja sekä yhteishenkeä kehittävät liikunnalliset pari- ja ryhmätehtävät.

Kun lukion liikunnanopetuksen moduulien tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tarkastelee edellä kuvatulla yksinkertaistetulla listauksella, on helppo hahmottaa keskeiset opettamisen elementit. Liikunta -oppiaineen erityispiirteet eli fyysinen tekeminen ja konkreettisina tuntemuksina saatu sisäinen palaute suorituksista ovat vahva perusta toiminnalliselle oppimiselle. Kun tätä fyysistä tekemistä tuetaan tarkoituksenmukaisella sanoittamisella eli perustelemalla miksi taidon tai ominaisuuden harjoittelu on merkityksellistä, mitä hyvää ja hyödyllistä siitä seuraa esim. fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja/tai kognitiivisesti opiskelijan elämään ja hyvinvointiin niin välittömästi kuin pitkällä aikavälillä, luodaan opiskelijoille hyvät edellytykset omaksua liikuntaa liittyviä tietoja ja taitoja oppiaineelle luonteenomaisella tavalla.  

Opetushallitus tulee julkaisemaan kevään 2026 aikana lukion liikunnanopetukseen tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietopohjaa lukion liikunnan pakollisille opintojaksoille (LI1 – Oppiva Liikkuja ja LI2 – Aktiivinen elämä) sekä valtakunnallisille valinnaisille moduuleille (LI3 -Uudet mahdollisuudet, LI4 – Yhdessä liikkuen ja LI5 – Virkistystä liikunnasta) yhdessä lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kanssa. Materiaalissa pyritään tekemään näkyväksi liikunnan, liikkumisen, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tutkimusperustaista tietopohjaa ja samalla auttaa opettajia sanoittamaan opetustaan. Tiedon ja fyysisen tekemisen yhdistäminen ovat nykytutkimustiedon perusteella paitsi tehokkaimmat myös mielekkäimmät tavat oppia. Se että ylioppilaskirjoituksissa taito- ja taideaineet nähdään perinteisten kirjoitettavien aineiden rinnalla samanarvoisina, nostaa myös toiminnallisen oppimisen arvostusta.

Lopuksi

Yhteenvetona ja vastauksena otsikon kysymykseen – muuttuuko lukion liikunnanopetus, voidaan olettaa, että liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt eivät muutu ainakaan ennen seuraavaa LOPS uudistusta. Sen sijaan opetuksen sanoittamiseen opettajien tulee suhtautua aikaisempaa huolellisemmin. Selkeällä sanoituksella opettaja vahvistaa opiskelijoiden osaamispohjaa ja edellytyksiä osoittaa osaamistaan niin liikuntaa koskevissa tiedoissa kuin taidoissakin muun muassa tulevissa liikunnan ylioppilaskokeissa.      

Kirjoittaja Arja Sääkslahti toimii liikuntapedagogiikan professorina Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa