Uutiset

Liiton varapuheenjohtajiksi valittiin Karoliina Mäkäräinen ja Josefina Koski.
Valittiin toimikuntien puheenjohtajat ja jäsenet sekä edustajat.
Hyväksyttiin päivitetty hallinto-ohjesääntö ja sovittiin kauden 2026-2027 kokousaikataulut.
Päätettiin OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen syysseminaari 13.-14.11.2026 osallistujat.

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Vuoden 2026 Luustoviikkoa vietetään 19.-25.10.2026. Viikon kunniaksi 20.10. klo 16.30-17.30 järjestetään Voimaharjoittelu ja luuston terveys -etäluento

Vastaa kyselyyn: Opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksen vaikutukset lapsiin ja nuoriin 23.10. mennessä

Seuraa osaamistakuutyön etenemistä uudella verkkosivulla

OPH: Liikunnan Lops -tukimateriaalit

Kohti fiksuja valintoja – vanhempainilta päihteistä 5.11.2026

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry järjestää Ehkäisevän päihdetyön viikolla alkavan Digiraadin, jonka teemana on nikotiinituotteet. Digiraati järjestetään 2.-13.11.2026. Yläkoululaiset pääsevät osallistumaan Digiraatiin osoitteessa digiraati.fi/nikotiini1 ja syöttämällä liittymiskoodin nikotiini1. Toisen asteen opiskelijat pääsevät osallistumaan Digiraatiin osoitteessa digiraati.fi/nikotiini2 ja syöttämällä liittymiskoodin nikotiini2.

Ilmoittaudu RuokaTutkan webinaariin tiistaina 24.11. klo 17.30–19.00: Ravitsemustieto ajan tasalle – mitä opettajan on hyvä tietää juuri nyt?

Tilastokeskukset oppilaitoskilpailut - Tilasto-olympialaiset ja tilastojulistekilpailu

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

ESSD 2026 liikutti ympäri Suomen – somekisan ja arvonnan voittajat julkaistu!

Wed, 07 Oct 2026 21:00:00 GMT

European School Sport Day (ESSD) innosti syyskuussa kouluja ja oppilaitoksia liikkumaan ympäri Suomen. Tänä vuonna tapahtumaan rekisteröityi 36 koulua ja oppilaitosta, kun viime vuonna mukana oli 16. Erityisesti ilahduttivat oppilaiden aktiivinen osallisuus sekä toisen asteen oppilaitosten mukanaolo.

ESSD-viikon aikana kouluissa toteutettiin monipuolisia liikunnallisia aktiviteetteja, jotka toivat liikettä koulupäiviin ja kannustivat yhdessä tekemiseen. Tapahtumaraportin palautti 26 koulua ja oppilaitosta, kun edellisenä vuonna raportoineita oli 11.

Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuma sai hienosti näkyvyyttä. ESSD-somekisaan osallistui 13 koulua ja oppilaitosta, joiden julkaisuissa nähtiin liikkumisen iloa, yhteisöllisyyttä ja kekseliäitä tapoja lisätä liikettä koulupäivään.

Erityisen ilahduttavaa oli osallistujien monipuolisuus: mukana oli alakouluja, yläkouluja ja toisen asteen oppilaitoksia. Monissa kouluissa myös oppilaat olivat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa.

Keski-Palokan koulu voitti ESSD-somekisan

Somekisan voittajan valitsi LIITO ry hallituksen jäsenistä koottu raati. Parhaaksi sometukseksi valikoitui Keski-Palokan koulun julkaisu, jossa oppilaiden osallisuus nousi hienosti esille.

Koulun Liikkuvaksit olivat itse suunnitelleet ja toteuttaneet muille oppilaille avoimia liikunnallisia toimintapisteitä. Välitunneilla päästiin liikkumaan muun muassa keppariradalla, frisbeegolfissa ja erilaisissa peleissä – toimintaa oppilailta oppilaille!

Raati arvosti erityisesti sitä, että oppilaat olivat itse aktiivisia toimijoita eivätkä vain valmiiksi järjestetyn toiminnan osallistujia.

Tästä näet voittojulkaisun: ESSD Keski-Palokan koulussa (Instagram).

Lämpimät onnittelut Keski-Palokan koululle!

Onnea myös arvonnan voittajille!

ESSD-tapahtumaan osallistuneiden koulujen ja oppilaitosten kesken järjestetyssä arvonnassa onni suosi seuraavia (arvontajärjestyksessä):

Pohjankartanon koulu
Suomalais-venäläinen koulu
Haapajärven yläaste
Haapaveden yläkoulu
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä / Haapaveden toimipiste
Rantakylän yhtenäiskoulu

Onnittelut kaikille voittajille ja lämmin kiitos jokaiselle tapahtumaan osallistuneelle koululle ja oppilaitokselle!

Tavoitteena liikunnallinen toimintakulttuuri

ESSD tavoitteena ei ole vain yhden päivän tai viikon liikunnallinen tempaus, vaan innostaa kouluja ja oppilaitoksia lisäämään liikettä osaksi arkea.

Toivomme, että tapahtumaviikon aikana toteutetut ideat ja toimintamallit jatkuvat läpi lukuvuoden, juurtuvat osaksi koulujen toimintakulttuuria ja tukevat lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan rakentumista.

ESSD jatkuu jälleen ensi vuonna!

European School Sport Day järjestetään jälleen ensi vuonna syyskuun lopussa eri puolilla Eurooppaa, ja LIITO ry jatkaa tapahtuman koordinointia Suomessa. Toivomme mukaan niin aiemmin osallistuneita kuin uusia kouluja ja oppilaitoksia!

Suomeen etsitään myös valtakunnallisen ESSD-päätapahtuman järjestäjää. Mikäli kuntanne, koulunne, oppilaitoksenne tai organisaationne olisi kiinnostunut järjestämään tapahtuman, olkaa yhteydessä LIITO ry:hyn. Tapahtuman järjestämiseen on mahdollista hakea rahoitusta Opetushallitukselta.

Lämmin kiitos kaikille ESSD 2026 -tapahtumaan osallistuneille!

European School Sport Day 2026 – miljoonat lapset ja nuoret liikkuvat yhdessä ympäri Eurooppaa

Wed, 23 Sep 2026 21:00:00 GMT

Perjantaina 25. syyskuuta 2026 miljoonat lapset ja nuoret eri puolilla Eurooppaa osallistuvat European School Sport Day -teemapäivään (ESSD). Suomessa Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry (Liito) kutsuu koulut ja oppilaitokset mukaan lisäämään liikettä koulupäivään ja kiinnittämään erityistä huomiota aktiivisiin koulu- ja opiskelumatkoihin.

European School Sport Day järjestetään vuosittain osana Euroopan urheiluviikon #BeActive-kampanjaa. Tavoitteena on tehdä liikkumisesta hauskaa, yhteisöllistä ja kaikille mahdollista. Vuonna 2015 käynnistynyt ESSD on kasvanut merkittäväksi kansainväliseksi tapahtumaksi: vuonna 2025 mukana oli yli 3,7 miljoonaa lasta ja nuorta yli 40 maasta.

Vuoden 2026 ESSD:n teemana on Active Mobility – aktiivinen liikkuminen. Teema nostaa esiin erityisesti arkiliikkumisen ja aktiiviset koulu- ja opiskelumatkat. Kävely, pyöräily ja muut lihasvoimin kuljetut matkat ovat helppo tapa lisätä liikettä päivään ja tukea liikunnallisen elämäntavan rakentumista.

Valmiita materiaaleja koulujen ja oppilaitosten käyttöön

ESSD tarjoaa osallistuville kouluille uuden Active Mobility Toolkit -materiaalipaketin, joka sisältää käytännön ideoita ja valmiita materiaaleja aktiivisen liikkumisen edistämiseen.

Suomessa Liito ry tukee kouluja ja oppilaitoksia ESSD toteuttamisessa muun muassa Lihasvoimin kouluun! -opetusmateriaalilla. Materiaalin avulla aktiivisia koulu- ja opiskelumatkoja voidaan käsitellä osana opetusta ja koulupäivää. Tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan aktiivisten koulu- ja opiskelumatkojen hyötyjä sekä löytämään omaan arkeensa sopivia tapoja lisätä liikkumista.

Lisäksi olemme julkaisseet valmiin Etsi hyvä syy liikkua! -välituntiaktiviteetin, joka kannustaa oppilaita ja opiskelijoita liikkumaan sekä pohtimaan samalla hyviä syitä kulkea koulu- tai opiskelumatkat aktiivisesti ja lihasvoimin.

ESSD-päivää voi toteuttaa monella tavalla. Koulussa tai oppilaitoksessa voidaan järjestää liikunnallisia tapahtumia ja välituntiaktiviteetteja, haastaa oppilaita ja opiskelijoita aktiivisiin koulumatkoihin tai nostaa liikkumisen mahdollisuuksia esiin osana opetusta. Pienikin teko voi olla alku pysyvämmälle muutokselle.

”European School Sport Day osoittaa, kuinka yksinkertaiset arjen valinnat voivat auttaa lapsia liikkumaan enemmän. Tänä vuonna Active Mobility -teeman avulla kannustamme lapsia lisäämään liikettä päivittäisiin rutiineihinsa esimerkiksi kävelemällä, pyöräilemällä tai potkulautailemalla kouluun. Kun miljoonat lapset liikkuvat yhdessä, viesti on vahva: liikkuminen voi olla luonnollinen ja iloa tuottava osa jokapäiväistä elämää.”
– Gábor Balogh, Unkarin koululiikuntaliiton puheenjohtaja

Koulut ympäri Eurooppaa liikkeelle

Vuonna 2026 ESSD-toimintaan osallistuu kouluja eri puolilta Eurooppaa ja myös Euroopan ulkopuolelta. Ohjelma- ja kumppanimaita ovat Itävalta, Belgia (Flanderi), Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Pohjois-Makedonia, Puola, Portugali, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Turkki. Lisäksi mukana on pitkäaikaisia osallistujamaita varsinaisen ohjelmakehyksen ulkopuolelta.

ESSD 2026 kannustaa lapsia ja nuoria löytämään liikkumisen ilon ja rakentamaan hyvinvointia tukevia tapoja, jotka voivat kantaa läpi elämän. Kun miljoonat lapset ja nuoret liikkuvat samana päivänä eri puolilla Eurooppaa, yksittäisistä teoista muodostuu yhteinen viesti: liike kuuluu jokaisen arkeen.

Tule mukaan ESSD-päivään 25.9.2026!

Liito ry kutsuu suomalaiset koulut ja oppilaitokset mukaan European School Sport Day -päivään. Hyödynnä Lihasvoimin kouluun! -materiaaleja, innosta oppilaat ja opiskelijat aktiivisiin koulu- ja opiskelumatkoihin ja tehkää liikkumisesta näkyvä osa koulupäivää.

Lisätietoa ESSD:stä ja ilmoittautuminen: European School Sport Day 2026 (liito.fi)

Ideoita webinaarista: Aktiiviset koulumatkat ja ESSD -webinaari (liito.fi)

Kansainväliset ESSD-materiaalit: https://www.essd.eu/focus

LIITO 3/26: Opetusfilosofia opettajuuden juurina, kompassina ja siipinä

Thu, 10 Sep 2026 21:00:00 GMT

Kuvateksti: Kysymyksiä oman opetusfilosofian reflektoinnin avuksi.

Teksti: Tommi Mäkinen

Opettajan työssä tehdään päivittäin lukemattomia valintoja. Mitä pidän tärkeänä? Millaiseksi opettajaksi haluan kasvaa? Mihin käytän aikani? Opetusfilosofia auttaa jäsentämään näitä kysymyksiä ja rakentamaan omaa ammatti-identiteettiä. Tässä artikkelissa tarkastelen opetusfilosofiaa opettajuuden juurina, kompassina ja siipinä. Artikkelin lopusta löydät kysymyksiä, joiden kautta voit lähestyä omaa opetusfilosofiaasi. Ehkä jossain kohtaa lukuvuotta pysähdyt joko oman opetusfilosofiasi äärelle tai istahdat lähikollegan kanssa keskustelemaan aiheesta.

Mikä on opetusfilosofia?

Opetusfilosofia pyrkii kokonaisvaltaiseen jäsennykseen siitä, mitä opettaja pitää kasvatuksessa ja opetuksessa merkityksellisenä, miten hän toimii ja miksi hän ajattelee näin. Opetusfilosofialla tarkoitetaan reflektioprosessia, jossa opettaja tekee näkyväksi opetusta koskevia uskomuksiaan ja arvojaan sekä rakentaa omaa opettajaidentiteettiään (Caukinin & Brinthauptin, 2017). Opetusfilosofia, josta käytetään myös sen lähikäsitettä käyttöteoria (esim. Brookfield, 2017) ei ole valmis kuvaus opettajuudesta, vaan jatkuvasti tarkentuva prosessi. Opetusfilosofiaa rakentava opettajaopiskelija tai opettaja pohtii sitä, millainen opettaja hän tällä hetkellä on ja toisaalta sitä, millainen opettaja hän haluaa olla. Opetusfilosofia sisältää ihanteet ja tavoitteet omalle opettajuudelle. Reflektion kohteena ovat myös omien ihanteiden ja toiminnan väliset ristiriidat.

Jokaisella opettajalla on väistämättä opetusfilosofia, koska jokainen opettaja tekee työtään tiettyjen arvojen, uskomusten ja kasvatuksellisten käsitysten ohjaamana. Opettaja tekee työtä myös persoonallaan, mikä näkyy väistämättä hänen tavassaan kohdata oppilaat sekä opettaa ja kasvattaa. Palmerin (1998) tunnetun ajatuksen mukaan we teach who we are. Opetusfilosofinen pohdinta tekee nämä opettajuuden taustalla olevat lähtökohdat näkyviksi sekä itselle että muille.

Opetusfilosofia voidaan ymmärtää opettajan ammatti-identiteetin näkyväksi tekemisenä. Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä siitä, kuka olen opettajana, mihin uskon kasvatuksessa ja oppimisessa sekä millaista opettajuutta kohti pyrin. Ammatti-identiteetin on nähty olevan keskeisessä roolissa opettajan toimijuuden, ammatillisen kasvun ja pedagogisten valintojen kannalta (Eteläpelto ym., 2013).

Virta (2025) näkee, että identiteetti ei ole oppimisen lopputulos, vaan sen lähtökohta. Se, mitä opettaja pitää tärkeänä oppia ja mihin suuntaan kasvaa, määräytyy sen mukaan, millaisena opettajana hän näkee itsensä. Opettajaksi kasvaminen voidaan nähdä kokonaisvaltaisena prosessina, joka rakentuu suhteessa omaan elämänhistoriaan, arvoihin, tunteisiin ja ihmissuhteisiin (Aarto-Pesonen, 2013; Mäkinen, 2026). Opettajaksi ei tulla pelkästään oppimalla sisältöjä ja menetelmiä, vaan opettajaksi kasvetaan ihmisenä (Mäkinen, 2026).

Opetusfilosofia liikunnanopettajakoulutuksessa

Miten opetusfilosofia ja sen prosessointi näyttäytyy tämän hetken liikunnanopettajakoulutuksessa? Opintojen ensimmäinen opetusfilosofia kirjoitetaan toisen vuoden keväänä opetusharjoittelun yhteydessä. Opintojen viimeisen vuoden, ”päättövuoden”, aikana omaa opetusfilosofiaa jäsennetään ja syvennetään uudelleen. Tavoitteena on kiteyttää opinnoista ja muista kokemuksista saatuja oppeja ja ajatuksia yhteen ja punoa oman opettajuuden punaista lankaa.

Liikunnanopettajaopiskelijoiden opetusfilosofiat ja opettajuus kehittyvät opintojen aikana. Touran ja Sääkslahden (2021) mukaan opiskelijoiden ajattelu selvästi toisen vuoden ja päättövuoden filosofioiden väilllä, ja heidän kykynsä perustella ajatuksiaan myös teorialla on kehittynyt. Opintojen aikana myös kasvatuksen merkitys osana opettajuutta korostuu selvästi (Mäkinen ym., 2024; Toura & Sääkslahti, 2021). Oman opettajankouluttajakokemukseni havaintojen mukaan toisen vuoden filosofioissa on enemmän ihanteiden ja itsen kritiikittömämpää pohdintaa. Opettajuuteen liittyvä ajattelu on pintapuolisempaa, normipuheeseen mukautuvaa reflektiota. Päättövaiheessa syvällinen pohdinta lisääntyy, opiskelijat osaavat perustella ajatuksiaan paremmin kirjallisuuden avulla ja opiskelijan oma ääni alkaa kuulua. Samaan aikaan opiskelijat useammin uskaltavat tarkastella ristiriitaisuuksia oman ajattelun ja toiminnan välillä, sekä nähdä keskeneräisyyttä omassa ajattelussaan ja toiminnassaan.

Monet opiskelijat ovat kuvanneet opetusfilosofian merkitystä keskeiseksi oman opettajuuden kehittämisen välineeksi (Mäkinen ym., 2024). Opiskelijoiden kokemuksissa opetusfilosofinen työskentely näyttäytyy usein voimakkaana prosessina, jossa merkityksellisimmäksi nousee tutustuminen siihen, miksi on sellainen kuin on ja millaiseksi ihmiseksi ja opettajaksi haluaa kasvaa. Lisäksi moni on kokenut opetusfilosofian äärelle pysähtymisen antaneen merkitystä heidän uravalinnalleen ja opiskelumotivaatiolleen.

Erään toisen vuoden opiskelijan kuvaus omasta opetusfilosofiaprosessistaan kuvaa sen merkityksellisyyttä: ”Tämän opetusfilosofian kirjoittaminen on ollut eräänlainen matka itseeni. Se on kirkastanut omaa ajatustani opettajuudesta, mutta myös muistuttanut siitä, ettei kaiken tarvitse olla valmiina. Olen pysähtynyt kysymään itseltäni, miksi haluan olla opettaja tai ylipäänsä ohjata ja tukea toisten oppimista. Mitä annan tälle työlle, ja mitä se antaa minulle.”

Tiedostuminen itsestä kasvattaa juuret

Eräs sananlasku (alkuperä tuntematon) sanoo: ”When the roots are deep, there is no reason to fear the wind”. Mitä paremmin opettaja tuntee omat juurensa, sitä helpompaa voi olla työskennellä erilaisten odotusten ja vaatimusten ristipaineessa.

Korthagenin (2001; 2004) mukaan opettajan toimintaa ohjaavat hänen aiemmat kokemuksensa, uskomuksensa ja arvonsa. Ilman tietoista reflektiota opettajan toimintaa voivat ohjata myös omaksutut rutiinit ja toimintatavat (Korthagen, 2004; Korthagen & Vasalos, 2005). Näiden taustatekijöiden tietoinen reflektointi on edellytys sille, että opettaja voi kehittää pedagogista ajatteluaan ja toimintaansa. Liikunnanopettajalle tämä voi näkyä esimerkiksi käsityksissä kilpailusta, kurista, arvioinnista, turvallisuudesta tai siitä, millainen oppiminen on arvokasta.

Opetusfilosofia on väline, joka auttaa opettajaa tunnistamaan ne uskomukset, arvot ja kokemukset, joiden varaan hänen opettajuutensa rakentuu (Schönwetter ym., 2002). Vasta omista uskomuksista tiedostuminen mahdollistaa oman toiminnan kehittämisen (Scholl, 2014).

Ei ole yhtä tapaa olla hyvä opettaja. Korthagenin (2004) kerroksittainen sipulimalli havainnollistaa tätä ajatusta. Mallissa kuvataan opettajana toimimiseen liittyviä tekijöitä. Sipulin pintakerrokset, toiminta ja osaaminen, rakentuvat syvempien kerrosten, kuten uskomusten, identiteetin, omien vahvuuksien ja mission, varaan. Mitä paremmin opettaja tunnistaa näitä kerroksia itsessään ja mitä paremmin ne rakentuvat toistensa lomaan, sitä helpompi hänen on rakentaa omannäköistä opettajuutta.

Opetusfilosofia toimii kompassina arjessa

Opetusfilosofia antaa myös suuntaa. Opettajan työssä kiire, niukkenevat resurssit, oppilaiden polarisaation lisääntyminen ja lukuisat eri suunnista tulevat vaatimukset ja odotukset tekevät työstä jatkuvaa ongelmanratkaisua ja pakottavat tekemään jatkuvasti tietoisia ja tiedostamattomia valintoja. Suomessa opettajan työn yksi suurimmista vahvuuksista on suuri autonomia kansallisen opetussuunnitelman toteutuksessa. Samalla se aiheuttaa haasteita, sillä opettajalla ei ole valmista mallia, jota vain toteuttaa, vaan hän joutuu jatkuvasti tekemään kasvatuksellisia ja pedagogisia valintoja.

Opettajan työn arki ei ole siis selkeä polku, jota kuljetaan johdonmukaisesti satunnaisiin risteyksiin asti. Pikemminkin työtä voisi kuvata tiheikkönä, joka on täynnä puskia, puita ja kiviä. Kun suunnistaessa otetaan kompassilla suunta, se ohjaa suunnistajaa kulkemaan tiheikössäkin kohti horisontissa olevaa kohdetta. Mikäli kompassin suunta jää ottamatta, tiheikössä valitaan hyvin sattumanvaraisesti, kummalta puolelta mikäkin puu ohitetaan ja pian voidaan olla eksyksissä. Kun suunta on selvä, yksittäisillä valinnoilla ei ole yhtä paljon merkitystä.

On sanottu, että kasvattajana kaikki tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat kasvatusta – tiedosti niitä tai ei. Päivä koostuu lukemattomista nopeista päätöksistä: mihin käytän aikaani ja energiaani, mihin tartun, mihin en, kenet kohtaan, kenet ohitan. Opetusfilosofia toimii eräänlaisena opettajuuden kompassina: se auttaa arvioimaan, ovatko arjen valinnat linjassa niiden kasvatuksellisten tavoitteiden kanssa, joita opettaja pitää tärkeinä. Muthannan (2022) mukaan ilman tietoista opetusfilosofiaa myös opetuksen tavoitteet ja menetelmävalinnat jäävät helposti satunnaisiksi. Juuri siksi opetusfilosofia voi toimia opettajalle kompassina, joka auttaa pitämään arjen valinnat samansuuntaisina.

Suunnan löytänyt opettaja ei enää vain reagoi tilanteisiin, vaan pystyy tarkastelemaan niitä suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Kaikkea ei tarvitse ratkaista alusta alkaen, vaan pienet päätökset asettuvat osaksi suurempaa kokonaisuutta. Omien arvojen ja hyveiden tiedostaminen helpottaa olennaisesti omaa työhyvinvointia. Ilman suuntaa opettaja ajautuu helposti ympäristön odotusten vietäväksi.

Oman äänen vahvistaminen antaa siivet

Vahva ja perusteltu opetusfilosofia antaa parhaimmillaan myös siivet. Mitä selvempi on oma opettajan ääni, sitä rohkeammin uskaltaa tehdä omannäköisiä valintoja ja rakentaa omannäköistä opettajuutta. Opettaja voi saada rohkeutta kyseenalaistaa käytäntöjä, panostaa itselleen tärkeisiin asioihin ja nähdä työssään merkitystä myös paineiden keskellä. Mitä paremmin itselleen ja muille pystyy perustelemaan uskottavasti omia näkemyksiään, sitä vahvempi selkänoja on pysyä uskollisena omalle äänelleen. Käsitteisiin ja teoriaan tutustuminen voi auttaa myös ymmärtämään omia käsityksiään syvemmin tai muuttamaan omia uskomuksiaan.

Oman väitöstutkimukseni aikana minulle on vahvistunut ajatus, että opetusfilosofiaprosessi auttaa löytämään suuntaa, jota kohti ihminen haluaa kehittää itseään. Voidaan puhua opettajuuden missiosta (Korthagen, 2004), joka vastaa kysymykseen miksi opetan tai mikä on mielestäni opettajan ja koulun tärkein tehtävä. Jos kuljet opettajana kolme vuotta jonkun ryhmän tai oppilaan matkassa, mitä toivot hänen saavan ”elämänsä selkäreppuun”?

Siivillä tarkoitan myös merkitystä työlle. Mitä selvempi on oma missio työssään, sitä helpompi on nähdä päivittäinen työ osana laajempaa tarkoitusta. Työn merkityksellisyyden kokemusta tukee se, että työ koetaan henkilökohtaisesti tärkeäksi ja osaksi jotakin itseä suurempaa (Steger ym., 2012). Oman opetusfilosofian ja siihen liittyvän mission kirkastaminen voi auttaa työn merkityksellisyyden kokemusta myös haastavina aikoina. Samalla se vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä ja suuntaa huomiota siihen, mikä työssä on olennaista.

Opettajuudessa tämä voisi tarkoittaa, että ihanteet eivät ole naiiveja pilvilinnoja vaan ne ovat välttämättömiä, toivoa ruokkivia tekijöitä. Esimerkiksi tämä voi tarkoittaa uskoa siihen, että myötätuntoisella kohtaamisella on merkitystä ja että pienilläkin arjen teoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia oppilaan elämään. Tämä usko kantaa myös silloin, kun työn vaikutukset eivät ole välittömästi nähtävissä.

Kun opettaja rakentaa tietoista käsitystä siitä, millainen opettaja hän haluaa olla, hänen toimijuutensa vahvistuu, oppiminen muuttuu jatkuvaksi ja tietoisuus omasta toiminnasta lisääntyy. Oman ihanneopettajuuden ja käytännön toiminnan välinen ristiriita ei ole ongelma, vaan oppimisen mahdollistaja. Virran (2025) mukaan juuri tällaiset jännitteet voivat tukea identiteetin muotoutumista ja ammatillista oppimista. Tavoitteena ei ole oppia olemaan täydellinen, jatkuvasti kehittyvä ammattilainen, vaan pysähtyä kysymään itseltään asioita, miksi toimin niin kuin toimin ja mitä tavoittelen.

Olen hahmotellut tässä tekstissä ajatusta opetusfilosofiasta juurina, kompassina ja siipinä. Tämä jäsennys kiteytyy ajatukseen siitä, että tietoisuus omista ihanteista, ajatuksista ja toiminnasta sekä niiden välisten ristiriitojen hyväksyminen mahdollistaa kehittymisen. Missio ja tavoitteet helpottavat valintoja arjessa. Ihanteet luovat uskoa, toivoa ja merkitystä.

Väitöstutkimuksestani:

Tutkin väitöskirjassani tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkityksellistä oppimista liikunnanopettajakoulutuksessa, jossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen koulutusta on kehitetty systemaattisesti yli 20 vuoden ajan. Keräsin aineistoa opintojen eri vaiheista ja niiden jälkeen haastatteluilla, oppimistehtävillä ja kyselyillä. Eri osatutkimuksiin osallistui noin 200 liikunnanopettajaopiskelijaa.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista syntyi sekä opintojaksoilla että opiskelijoiden omassa arjessa. Merkityksellisiä oppimiskokemuksia tukivat erityisesti toiminnalliset ja kokemukselliset menetelmät, turvallinen ilmapiiri, oman toiminnan reflektointi sekä taitojen harjoittelu käytännössä. Lyhyetkin oppimiskokemukset saattoivat käynnistää pitkäkestoisia muutoksia tavassa kohdata muita ihmisiä.

Opiskelijat kehittyivät taidoissaan opintojen aikana, heidän kasvatuksellinen ajattelunsa vahvistui ja ihmiskäsityksensä kehittyi kohti ymmärtävämpää ja turvallisuutta korostavaa vuorovaikutusta. Merkitykselliset oppimiskokemukset lisäsivät myös motivaatiota kehittää omaa vuorovaikutusta opintojen ulkopuolella, esimerkiksi harjoitteluissa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Tämänkaltainen omaehtoinen itsensä kehittäminen oli olennainen osa pitkäkestoisen merkityksellisten oppimiskokemusten rakentumiselle.

Aiheesta voi kuunnella lisää Kasvata mua -podcastin jaksossa 46: Merkityksellistä oppimista tunne- ja vuorovaikutustaidoissa. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_109194

Lähteet luettavissa jäsensivuilla.

Kirjoittaja työskentelee liikunnan didaktikkona Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja toimii tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajana.

LIITO 3/26 puheenjohtajalta: Elinikäinen oppiminen on matka, joka ei pääty

Thu, 10 Sep 2026 21:00:00 GMT

Jos joku olisi joitain vuosia sitten kysynyt minulta, opiskelisinko vielä pitkän työurani aikana useamman vuoden ajan, olisin todennäköisesti hymyillyt ja vastannut, että ehkä joskus, kun on enemmän aikaa ja lapset eivät asu enää kotona. Nyt voin todeta, että viimeiset reilu neljä vuotta ovat olleet elämässäni poikkeuksellisen antoisaa oppimisen aikaa. Olen työn ohessa suorittanut ensin psykologian opettajan pätevyyden, ja tänä syksynä saan päätökseen vielä erityisopettajan opinnot. Marraskuussa valmistun erityisopettajaksi. Vaikka opiskelu on vaatinut vapaa-aikaani, sitkeyttä ja joskus pitkiksi venyneitä iltoja, en vaihtaisi tätä matkaa pois.

Elinikäinen oppiminen on paljon enemmän kuin uusien tutkintojen suorittamista. Se on halua ymmärtää maailmaa hieman paremmin kuin eilen. Joskus se tarkoittaa uuden tutkimustiedon omaksumista, joskus rohkeutta kokeilla erilaisia toimintatapoja tai myöntää, ettei vielä tiedä kaikkea. Juuri siinä piilee mielestäni oppimisen hienous.

Opettajan työssä tämä korostuu erityisen vahvasti. Koulu muuttuu, oppilaat muuttuvat ja yhteiskunta muuttuu. Meidänkin on pystyttävä muuttumaan niiden mukana. Muutos voi tuntua haastavalta, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden kasvaa. Olen huomannut, että opinnot ovat antaneet minulle uusia näkökulmia omaan työhöni. Psykologian opinnot syvensivät ymmärrystäni ihmisen ajattelusta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Erityisopettajan opinnot ovat puolestaan avanneet uusia tapoja nähdä oppimisen moninaisuus ja sen, kuinka tärkeää on löytää jokaiselle oppijalle hänen tarvitsemansa tuki, on kyse sitten oppimisen tai käyttäytymisen haasteista.

Hyvä esimerkki koulun jatkuvasta kehittymisestä on myös tämän lukuvuoden alussa voimaan tullut muutos. Elokuun 1. päivästä 2026 lähtien liikunnallisen elämäntavan edistäminen on kirjattu osaksi esi- ja perusopetuksen tehtävää. Perusopetuslain muutoksen myötä kuntien on pitänyt päivittää paikalliset opetussuunnitelmansa siten, että niihin on kirjattu konkreettiset keinot liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi sekä se, miten toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä liikkumista koulupäivän aikana, vaan auttaa lapsia ja nuoria omaksumaan liikunnallinen elämäntapa osaksi hyvinvointiaan myös koulun ulkopuolella. Tämä uudistus muistuttaa meitä siitä, että opettajan työ on jatkuvaa oppimista. Uudet tavoitteet eivät toteudu itsestään, vaan ne edellyttävät uuden tiedon omaksumista, yhteistyötä ja rohkeutta kehittää omaa opetusta ja omia toimintatapoja.

Olen oppinut vuosien myötä arvostamaan yhä enemmän myös kollegoita. Harva meistä oppii yksin. Kahvipöytäkeskustelu, yhteinen ideointi tai toisen opettajan vinkki voi avata aivan uuden tavan kohdata oppilas tai ratkaista arjen haaste. Oppiminen on parhaimmillaan yhteistä – ajatusten jakamista, kuuntelemista ja toinen toisiltamme innostumista.

Armollisuutta itselle

Itsensä kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa suorittamista. Se tarkoittaa myös pysähtymistä. Omien vahvuuksien tunnistamista, omien rajojen hyväksymistä ja sen oivaltamista, ettei kaikkea tarvitse osata heti. Jokainen meistä etenee omalla polullaan, omaan tahtiinsa. Juuri tästä syystä olen päättänyt hidastaa hetkeksi omaa vauhtiani. Tämän vuoden myötä päättyy myös kymmenen vuoden matkani Liito ry:n hallituksessa, joista viimeiset neljä vuotta olen saanut toimia yhdistyksen puheenjohtajana. Päätös ei ollut helppo, mutta tuntuu oikealta. Nyt on aika antaa tilaa uusille tekijöille, keskittyä hetkeksi enemmän itseeni, pohtia, mitä haluan isona vielä olla, ja ennen kaikkea antaa enemmän aikaa perheelleni.

Kun katson taaksepäin näitä kymmentä vuotta, tunnen ennen kaikkea kiitollisuutta. Hallitustyö on antanut minulle valtavasti kokemuksia, uusia ystäviä, antoisia keskusteluja ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Olen saanut oppia niin yhdistystoiminnasta, johtamisesta kuin ihmisistäkin – eikä vähiten itsestäni. Kiitos jokaiselle, jonka kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhdessä olemme vieneet Liitoa eteenpäin, ja uskon vahvasti, että yhdistys jatkaa kehittymistään myös tulevaisuudessa.

Toivon, että säilyttäisimme uteliaisuutemme myös kiireen keskellä ja uskaltaisimme kysyä, ihmetellä ja innostua. Juuri uteliaisuus pitää meidät liikkeessä ja antaa meille mahdollisuuden kasvaa niin ammattilaisina kuin ihmisinäkin. Elinikäinen oppiminen ei mielestäni ole velvollisuus, vaan etuoikeus. Se antaa meille mahdollisuuden uudistua, löytää uusia näkökulmia ja rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Toivon, että tämän lehden teema kannustaa jokaista meistä pysähtymään hetkeksi pohtimaan omaa oppimisen matkaansa. Emme ehkä koskaan ole valmiita – eikä meidän tarvitsekaan olla. Niin kauan kuin säilytämme halun oppia uutta, kasvaa ja jakaa osaamistamme, rakennamme samalla parempaa tulevaisuutta ei vain itsellemme vaan koko yhteisöllemme.

Innostavaa syksyä kaikille!

Mirva Ikola, puheenjohtaja

LIITO 3/26 pääkirjoitus: Oppiminen alkaa uteliaisuudesta

Thu, 10 Sep 2026 21:00:00 GMT

Opettajana on helppo ajatella oppimista ennen kaikkea oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta. Silti oma työ muistuttaa lähes päivittäin, ettei opettajuus ole valmis paketti. Uusi ryhmä, muuttuva toimintaympäristö, uusi tutkimustieto tai aivan tavallinen kohtaaminen voi haastaa katsomaan omaa ajattelua ja toimintaa uudesta suunnasta.

Elinikäinen oppiminen kuulostaa helposti suurelta käsitteeltä. Pahimmillaan jatkuva puhe kehittymisestä voi jopa tuntua yhdeltä uudelta vaatimukselta jo valmiiksi kiireisessä työssä. Siksi ajattelen, ettei itsensä kehittämisen pitäisi tarkoittaa jatkuvaa suorittamista, uusien koulutusten keräämistä tai sitä, että opettajan pitäisi koko ajan keksiä itsensä uudelleen. Usein tärkeä oppiminen on paljon arkisempaa: pysähtymistä, uteliaisuutta, kokeilemista, keskustelua kollegan kanssa ja valmiutta muuttaa omaa toimintaa, kun siihen on jokin syy.

Tämän lehden jutuissa oppiminen näyttäytyy ilahduttavan monesta suunnasta. Opetusfilosofian äärellä pysähdytään pohtimaan, mitä itse pitää opetuksessa tärkeänä ja millaiseksi opettajaksi haluaa kasvaa. Kansainväliset koulutukset ja Erasmus+ muistuttavat, miten paljon oman arjen ulkopuolelle astuminen voi avata uusia näkökulmia. Yhteisopettajuudessa, valmennuksessa ja järjestötoiminnassa osaaminen rakentuu yhdessä muiden kanssa. Motivoivaa vuorovaikutusta käsittelevä artikkeli puolestaan osoittaa konkreettisesti, että myös tapa kohdata ja ohjata on ammattitaito, jota voi harjoitella.

Pidän tärkeänä myös sitä, että tässä numerossa oppimisen rinnalle nousee palautuminen. Välillä pysähtyminen voi olla jopa tärkein liike. Kehittyminen ei ole kestävää, jos sille ei ole aikaa, tilaa tai voimavaroja. Ammatillisen kasvun mahdollisuudet eivät siksi voi olla vain yksittäisen opettajan vastuulla. Tarvitsemme toimivia rakenteita, täydennyskoulutusta, kollegiaalista tukea ja työoloja, joissa uuden kokeileminen on mahdollista ilman, että se tapahtuu aina oman jaksamisen kustannuksella.

Myös oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta uuden oppimisen merkitys näkyy lehdessä vahvasti. Uuden liikuntataidon oppiminen voi vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja sytyttää motivaatiota liikkumiseen. Samalla teknologia, uudet lajit ja erilaiset pedagogiset ratkaisut tarjoavat meille mahdollisuuksia, mutta vain silloin, kun niiden käyttöä ohjaa selkeä pedagoginen tarkoitus. Kaikkea uutta ei tarvitse ottaa käyttöön vain siksi, että se on uutta.

Ehkä hyvä kysymys syksyn alkuun ei siis ole, mitä kaikkea minun pitäisi vielä osata. Kiinnostavampi kysymys voisi olla: mitä haluaisin ymmärtää hieman paremmin, mitä voisin kokeilla toisin ja keneltä voisin oppia?

Toivon, että tästä numerosta tarttuu mukaan ainakin yksi uusi ajatus, yksi keskustelunaihe tai yksi pieni kokeilu omaan arkeen. Usein juuri niistä alkaa muutos, joka myöhemmin näkyy sekä omassa työssä että oppilaiden ja opiskelijoiden kokemuksissa.

Karoliina Mäkäräinen

Seksuaalikasvatus herättää tunteita - mutta mitä kouluissa oikeastaan opetetaan?

Wed, 09 Sep 2026 21:00:00 GMT

Uusimmassa Otava Oppimisen Vaikuttavan opettajan vierellä -vodcastissa sukelletaan koulun seksuaalikasvatuksen nykyhetkeen: mitä seksuaaliakasvatus oikeastaan tarkoittaa, miksi lapsilla ja nuorilla on oikeus siihen ja miten aiheesta voidaan puhua koulussa turvallisesti ja ikätasoisesti.

Asiasta keskustelemassa Jenni Pääskysaaren kanssa:

Heidi Rautajoki, yläkoulun liikunnanopettaja ja Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n asiantuntija.
Maria Nikunlaakso, Väestöliiton nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntija.

Jakso kuunneltavissa:

Maria Nikunlaakso ja Heidi Rautajoki.

Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt yhteistyöhön

Mon, 07 Sep 2026 21:00:00 GMT

Liikunnallista elämäntapaa edistävät, valtion yleisavustusta saavat järjestöt ovat aloittaneet yhteistyön liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolituksista ja yhteisestä vaikuttamisesta.

Yhteistyön tarve ilmeni marraskuussa 2025, kun Suomen Olympiakomitea ilmoitti jättävänsä liikunnan edistämisen pois strategiastaan. Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja opetus- ja kulttuuriministeriön ja Olympiakomitean kanssa siitä, miten liikunnallisen elämäntavan edistäminen turvataan yhteiskunnassa myös jatkossa.

“Olympiakomitean tekemä strategiamuutos on looginen ja tervetullut, mutta samalla meillä heräsi huoli liikunnallisen elämäntavan edistämisen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa liian vähäinen liikkuminen on edelleen iso yhteiskunnallinen haaste”, kuvailee Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola.
“Liikunnan aluejärjestöt kävivät keskusteluja Olympiakomitean ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja saimme valtionavustuksen yhteiseen liikkumisen lisäämisen tehtävän valtakunnalliseen toteuttamiseen, koordinointiin ja viestintään.”

Vuoden 2026 valtionavustusten myöntämisen yhteydessä ministeriö ilmoitti toteuttavansa oikeasuhtaisuustarkastelun liikunnan aluejärjestöjen ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Poutala kutsui huhtikuussa koolle pyöreään pöytään liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt, joita oikeasuhtaisuusarviointi koskee ja joilta toivotaan selvennystä järjestöjen keskinäisiin rooleihin. Kumppanuustyö käynnistyi pyöreän pöydän jälkeen.

Liikunnallista elämäntapaa edistävät järjestöt kokoontuivat ensimmäiseen, viralliseen järjestöjen keskinäiseen kumppanuuspöytään kesäkuussa 2026. Paikalla oli noin 20 valtakunnallisesti liikunnallista elämäntapaa edistävää järjestöä sekä liikunnan aluejärjestöt, jotka toimivat ympäri Suomen. Sittemmin mukaan kumppanuustyöhön on liittynyt Paralympiakomitea, joka on valtakunnallinen soveltavan liikunnan asiantuntija.

Syksyllä kumppanuustyötä edistetään kahdessa työryhmässä; määrittely- ja roolityöryhmä työstää liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen tilannekuvaa ja roolitusta. Puheenjohtajana toimii Suomen Ladun toiminnanjohtaja Henrika Backlund. Vaikuttamis- ja viestintätyöryhmä keskittyy yhteisiin vaikuttamistoimiin, puheenjohtajanaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton viestintäpäällikkö Niko Peltokangas.

Kokonaisuudessaan liikunnallista elämäntapaa edistävien järjestöjen kumppanuustyön tavoitteet ovat

liikunnallisen elämäntavan edistämisen äänen varmistaminen yhteiskunnassa sekä
liikuntaa edistävien järjestöjen yhteistyön kehittäminen ja roolitusten selkeyttäminen.

Vuoropuhelua työn etenemisestä käydään säännöllisesti OKM:n kanssa.

Kumppanuustyötä tekevät

Finlands Svenska Idrott FSI

Koululiikuntaliitto KLL

Liikunnan alueet ja Suomen Liikunnan Alueet ry

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry

Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL

Pyöräliitto

Reserviläisurheiluliitto RESUL

SAKU ry

Suomen Kuurojen Urheiluliitto

Suomen Latu

Suomen Liikunnan Ammattilaiset

Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU

Suomen NMKY:n Urheiluliitto

Suomen Paralympiakomitea

Suomen Retkeilyliitto

Suomen Sotilasurheiluliitto

Suomen Työväen Urheiluliitto

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Suomen Urheiluopistot

Lisätietoja

Heidi Pekkola, pääsihteeri, Suomen Liikunnan Alueet

Puh. 040 130 4530, heidi.pekkola@alueet.fi

LIITO ry:n uusi puheenjohtaja on Jani Laaksonen

Sun, 06 Sep 2026 21:00:00 GMT

Kuvassa vasemmalla Jani Laaksonen ja oikealla Mirva Ikola.

Kuopiolainen Jani Laaksonen valittiin Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n puheenjohtajaksi vuosikokouksessa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 4.9.2026. Laaksonen työskentelee Pelastusopistolla liikunta- ja terveyskasvatuksen vanhempana lehtorina ja on toiminut LIITO ry:n hallituksessa vuodesta 2021, viimeksi varapuheenjohtajana.

– Liikkumisen taitoja, liikunnan riemua ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista pitää opettaa – huoli ei yksin riitä. Siksi opetukselle on turvattava riittävästi resursseja, osaavia opettajia ja toimivat olosuhteet, Laaksonen toteaa tiedotteessa.

Hän seuraa tehtävässä Mirva Ikolaa. Ikola toimi LIITO ry:n hallituksessa 2016–2026, joista vuodet 2022-2026 puheenjohtajana.

LIITO ry kiittää Mirvaa pitkäaikaisesta työpanoksesta LIITO ry:n hallituksessa ja onnittelee Jania valinnasta puheenjohtajaksi!

LIITO ry:n uusi hallitus 2026-2027

Thu, 03 Sep 2026 21:00:00 GMT

Kuvassa vasemmalta: Karoliina Mäkäräinen (vara pj.), Seán O´Leary, Virpi Osanen, Jani Laaksonen (pj.), Mira Moilanen, Esteban Fernandez, Josefina Koski, Harri Heiskanen. Kuvasta puuttuvat Eero Lapinkero ja Iida Pulkkanen.

LIITO ry:n vuosikokous kokoontui Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä 4.9.2026.

Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin: Jani Laaksonen Kuopiosta.

Hallitukseen jatkokaudelle valittiin: Seán O´Leary Hämeenlinnasta, Josefina Koski Helsingistä, Karoliina Mäkäräinen Espoosta ja Virpi Osanen Vantaalta.

Hallitukseen uusina jäseninä valittiin: Eero Lapinkero Jyväskylästä ja Iida Pulkkanen Helsingistä.

Hallituksessa jatkavat: Esteban Fernandez Sodankylästä, Harri Heiskanen Helsingistä ja Mira Moilanen Jyväskylästä.

Huomionosoituksia opintopäivien avajaisissa Vierumäellä 4.9.2026

Thu, 03 Sep 2026 21:00:00 GMT

Kuvassa vasemmalta Mirva Ikola, Josefina Koski, Karoliina Mäkäräinen, Seán O´Leary ja Heikki Hurskainen.

LIITON KUNNIAJÄSEN

Liiton kunniajäseneksi kutsutaan entisiä puheenjohtajia, liikuntakulttuurin vaikuttajia ja merkittävällä tavalla koululiikunnan ja/tai liiton eteen työtä tehneitä henkilöitä.

Mirva Ikola

Toiminut LIITO ry:n hallituksessa kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran vuosina 2003–2005 opiskelijäsenenä ja toisen kerran vuosina 2016–2026.
Terveystietotoimikunnan puheenjohtaja vuosina 2017–2021.
Puheenjohtaja vuosina 2022–2026.

LIITON ANSIOMERKKI

Myönnetään liikunta- ja terveyskasvatuksen sekä liiton hyväksi tehdystä työstä.

Heikki Hurskainen: LIITO ry:n hallituksessa 4 vuotta. Opintopäivätoimikunnan puheenjohtaja Jyväskylän opintopäivillä vuonna 2025.
Josefina Koski: LIITO ry:n hallituksessa 4 vuotta. Terveystietotoimikunnan puheenjohtaja vuodesta 2023 alkaen.
Karoliina Mäkäräinen: LIITO ry:n hallituksessa 4 vuotta. Koulutustoimikunnan puheenjohtaja 2023-2025 ja tiedotustoimikunnan puheenjohtaja vuodesta 2025 alkaen.
Seán O´Leary: LIITO ry:n hallituksessa 4 vuotta. Koulutustoimikunnan puheenjohtaja vuodesta 2025 alkaen.

Vuoden koululaisliikkuja 2026 Rebekka Kuusela Lahdesta

Thu, 03 Sep 2026 21:00:00 GMT

Rebekka opiskelee Lahden Yhteiskoulun lukiossa. Rebekka on monitaituri, innokas ja esimerkillinen koululaisliikkuja. Rebekka ottaa joka tunnista hyödyn irti on se sitten hiihtoa, uintia, palloilua, tanssia ja aktivoi esimerkillään myös muita. Hän tuo joka tunnille myös iloa ja myönteisyyttä ottaen toiset hyvin huomioon.

Vuoden liikunnanopettaja 2026 Riitta Jalonen Jyväskylästä

Thu, 03 Sep 2026 21:00:00 GMT

Riitan työura liikunnan ja terveystiedon opettajana on kestänyt noin 40 vuotta. Hän on opettajana reilu, sopivan vaativa ja opiskelijan etua ajatteleva. Hänen pedagoginen osaamisensa näkyy esimerkiksi siinä, että hän osaa eriyttää opetustaan erilaisille oppijoille sopivaksi. Riitalla on opetettavanaan monen eri alan opiskelijoita esimerkiksi rakennusala ja hius-kauneus. Ja kaikkien kanssa hän pärjää yhtä hyvin. Lisäksi Riitta on ymmärtänyt liikunnan merkityksen työelämään valmistuvien ammattilaisten työkyvyn, työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin peruspilarina.

Riitta on toiminut Gradia Jyväskylän yhteisten opintojen "liikkatiimin" tiimipäällikkönä jo vuosien ajan. Hän seuraa jatkuvasti liikunnan ja terveystiedon opetukseen liittyvää eri viestintäkanavissa käytävää keskustelua ja pitää meidät muut opettajat ajantasalla. Hän on vaikuttanut myös suoraan päättäjiin sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Hän on laatinut kirjelmiä ja vetoomuksia kansanedustajille sekä opetushallitukselle, jotta sielläkin ymmärrettäisiin, mikä merkitys on pitää huolta tulevien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Riitta on ollut kantava voima monien koulukohtaisten opetussuunnitelmien suunnittelutyössä. Valtakunnallisen ja Gradia Jyväskylän liikunnan opetuksen asema olisi varmasti heikompi ilman Riitan periksi antamatonta asennetta. Riitta on käynyt kymmenillä valtakunnallisilla liikunnanopettajapäivillä hankkimassa uusia virikkeitä, joita on sitten soveltanut omaan opetukseensa. Hän on myös käynyt ahkerasti paikallisen yhdistyksen ja lajiliittojen koulutuksissa. Riitta on myös ollut mukana Jyväskylän opintopäivien organisointiryhmässä.

Riitta on koko työuransa kehittänyt itseään ammatillisesti ja vähän ylikin. Hän on opiskellut ammatillisen erityisopettajan tutkinnon ja toiminut liikunnan opetuksen ohella erityisopetuksen vastuuopettajana. Riitta on ollut viime vuosina kehittämässä selkokielistä verkkokurssimateriaalia liikunnan ja terveystiedon opetukseen Gradia Jyväskylässä. Riitta on myös koulutettu pilates-ohjaaja, ja näistä tiedoista ja taidoista ovat saaneet nauttia sekä opiskelijat että henkilökunta. Hän ohjasi parikymmentä vuotta henkilökunnan liikuntakerhoa ja näin toteutti myös käytännössä koulun henkilökunnan työkyvyn ylläpitämistä. Riitta on jo yli 30 vuotta ohjannut tulevia liikunnanopettajia. Opetusharjoittelun ohjaajana Riitta on antanut monipuolisen ja realistisen kuvan ammattikoulujen liikunnan opetuksesta.

Riitta on aidosti kiinnostunut ja innostunut liikunnan merkityksestä opiskelijoiden työkyvylle. Tämä näkyy periksi antamattomana työnä ja liikunnan aseman korostamisena opiskelijoiden arjessa. Hänen tinkimätön esimerkkinsä innostaa arjessa myös meitä muita liikunnanopettajia.

Riitta tekee kouluarjessa jatkuvasti yhteistyötä johdon, eri aineiden tiimipäälliköiden, erityisopettajien, ammatinopettajien, koulun muun henkilökunnan, meidän muiden liikunnanopettajien, opiskelijoiden sekä tiettyjen sidosryhmien kanssa ja hommat sujuvat eikä jäädä himmailemaan. Riitta on loistava organisoija.

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2027

Sun, 16 Aug 2026 21:00:00 GMT

1) Liikunnanopetuksen vahvistaminen: lisätään liikuntatunteja perusopetuksen tuntijakoon ja määritellään opetusryhmien kokoon yläraja

2) Lukion liikunnan hajauttaminen joka viikkoiseksi oppiaineeksi

3) Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tasa-arvoinen liikunta- ja terveyskasvatus lukio-opiskelijoihin nähden

4) Terveystiedon opetuksen lisääminen yläkoulussa ja toisella asteella

5) Opetuksen olosuhteet kuntoon

Lue alempaa kunkin tavoitteen tiivistelmä ja tarkennus.

Liikunnan ja terveystiedon opetus on investointi kansanterveyteen, oppimiseen ja työkykyyn. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa (1). Vaikuttavilla liikuntaa ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisätä väestön terveyttä, osallisuutta ja tuottavuutta.

Liikunnanopetuksessa liikunnan edistämisen ammattilainen tavoittaa jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaisesti läpi koulupolun antaen tarvittavia taitoja, tietoja ja asenteita kaikenlaisista lähtökohdista ponnistaville liikkujille. Siksi opetuksella on merkittävä rooli liikunnalliseen elämäntapaan kasvamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä.

Liikunnanopetuksen laatu ja määrä tulisi palauttaa vähintään 90-luvun tasolle Suomessa osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen toimia. Liikunnanopetus luo osaamisperustan liikkumiselle ja hyvinvoinnille. Tämä perusta on heikentynyt merkittävästi, kun koulutusuudistusten myötä 90-luvulla vähennettiin liikunnanopetuksen määrää reilusti niin perusopetuksessa kuin toisella asteella, ja samaan aikaan tapahtunut digitalisoituminen passivoi nuoria. Liikunnanopetuksen määrä kouluvuosien aikana ei nykyisellään varmista riittävää liikunnalliseen elämäntapaan tarvittavien tietojen ja taitojen omaksumista.

Ylisuuret jopa 25-35 oppilaan opetusryhmät oppiaineessa, jossa yksilöllinen palaute ja ryhmän rakentava yhteistoiminta on oppimisen keskiössä, haastavat yksilön tarpeita tukevan turvallisen ja laadukkaan liikuntakasvatuksen. Liikuntaryhmien kokoon pitää asettaa valtakunnallinen yläraja.

Liikuntarakentamisen muutos on heikentänyt käytettävissä olevia opetustiloja. Jokaiselle koululle tai sen läheisyyteen ei nykyisellään rakenneta tai peruskorjauksissa remontoida riittäviä liikuntatiloja, minkä vuoksi liikunnan opetuspaikat ovat kaukana. Se estää laadukkaan liikuntakasvatuksen toteutumisen ja aiheuttaa pitkiä siirtymiä ja kuormitusta opettajalle. Liikunnanopettajien kuulonsuojaus on puutteellista ja kuulovauriot yleisiä. Olosuhteet tulisi saattaa kuntoon laatimalla valtakunnallinen koulujen liikuntatilojen suunnitteluohje ja huomioimalla opettajan työn erityistarpeet.

Terveystiedon opetuksen määrää tulisi lisätä hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja psyykkinen kuormitus, mielenterveysoireet sekä yksinäisyys ovat lisääntyneet. Terveystieto on ainoa oppiaine, jossa terveyden ilmiöitä käsitellään systemaattisesti ja ennaltaehkäisevästi koko ikäluokan kanssa. Oppiaine vahvistaa nuorten terveysosaamista, kriittistä terveydenlukutaitoa ja kykyä tehdä hyvinvointia tukevia valintoja. Se auttaa vähentämään median haitallisia vaikutuksia nuoreen sekä ymmärtämään terveyden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Hyvinvointioppiaine terveystiedon opetusmäärä on vähäinen suhteessa opetettaviin sisältöihin ja oppijan tarpeisiin: lasten ja nuorten kohtaamiin terveyshaasteisiin sekä niiden tuomaan haittaan ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin.

(1) Liikkumisen ja paikallaanolon kustannusvaikuttavuus - UKK-instituutti

1) Liikunnanopetuksen vahvistaminen: lisätään liikuntatunteja perusopetuksen tuntijakoon ja määritellään opetusryhmien kokoon yläraja

Tavoite

Lisätään koululiikunnan kaikille yhteisten oppituntien määrää valtakunnallisessa tuntijaossa. 6-9. luokilla kullakin 3 vuosiviikkotuntia (vvt), lisäys yhteensä 3 vvt.

Perusopetuksessa liikunnanopetuksen ryhmäkoko opettajaa kohden tulisi olla korkeintaan 16 oppilasta ja toisella asteella 20 opiskelijaa. Liikunnanopetuksessa turvallisuus, yksilöllinen ohjaus ja eriyttäminen edellyttävät pienempiä ryhmäkokoja kuin useimmissa muissa oppiaineissa.

Tiivistelmä

Valtion liikuntapoliittisen selonteon linjaus ja UNESCOn suositukset tukevat liikunnanopetuksen lisäämistä Suomessa. Tutkimusperustainen laadukas liikuntakasvatus on vaikuttava ja kustannustehokas investointi tulevaisuuteen. Vuosikustannus yhden viikkotunnin lisäyksestä on noin 3 miljoona euroa/luokka-aste.

Liikunnanopetus tukee oppilaan hyvinvointia, oppimiskykyä ja koulumotivaatiota. Se edistää yhdenvertaisuutta tarjoamalla kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset ja monipuoliset mahdollisuudet liikkua sekä oppia liikunnalliseen elämäntapaan tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita riippumatta perhetaustasta, harrastusmahdollisuuksista tai omasta sen hetkisestä liikuntamotivaatiosta.

Perustelut

Liikuntakasvatus on keskeinen keino edistää kaikkien lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perusopetus tavoittaa kaikki lapset yhdenvertaisesti, myös ne, jotka eivät ole vielä löytäneet liikkumisen kipinää eivätkä osallistu vapaaehtoiseen liikuntatoimintaan, kuten välituntiliikuntaan, kerhoihin tai urheiluseuratoimintaan. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten liikkumisen määrä vähenee iän myötä. Murrosikä on merkittävä vaihe liikunnallisen elämäntavan vakiintumisessa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa, joten siihen tulee panostaa yhtä lailla varhaisten vuosien lisäksi.

Nykyinen liikunnanopetuksen määrä ei vastaa nuorten tarpeisiin eikä yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten liikkumattomuuden lisääntymiseen ja terveyserojen kasvuun. Vuonna 2016 käynnistynyt 5. ja 8. luokkien oppilaiden fyysistä toimintakykyä mittaava MOVE!-järjestelmä on osoittanut lasten ja nuorten toimintakyvyn heikkenemisen uhkaavan 37 % lapsista arjessa toimimista ja terveyttä (2). Lisäksi nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet ja motoriset sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot heikentyneet yleisesti.

Liikunnan määrä perusopetuksessa ja toisella asteella Suomessa on riittämätön, ja liikuntatunteja on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna selvästi vähemmän (3). Peruskoulussa liikuntaa opetetaan kaikille yhteisenä oppiaineena yhteensä 20 vuosiviikkotuntia, eli keskimäärin noin kaksi tuntia viikossa luokka-astetta kohden. Lukiossa liikuntaa on kaksi kaikille yhteistä opintojaksoa, ja ammatillisessa koulutuksessa vastaavasti kaksi osaamispistettä (liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen), joka tarkoittaa vain noin 12-15 käytännön tuntia liikuntaa ja saman verran terveystietoa koko koulutuksen aikana.

Suomen liikunnanopetuksen määrä jää selvästi jälkeen UNESCO:n suosituksista (4) alakoulussa suositellaan kahta tuntia (120 minuuttia) ja yläkoulussa sekä toisen asteen oppilaille kolmea tuntia (180 minuuttia) viikossa. Nykyään sekä ala- että yläkoulussa opetetaan keskimäärin 90 minuuttia viikossa. Historian saatossa liikunnanopetus on Suomessa vähentynyt: vuonna 1993 perusopetuksen vuosiviikkotunnit (45 min) laskivat 22–23:sta 18:aan, ja vaikka vuonna 2012 niitä lisättiin 20:een, nykyinen määrä on edelleen liian pieni. Samaan aikaan lukion kaikille yhteisten liikunnan opintojaksojen määrää vähennettiin viidestä kahteen. Tämä reilu vähennys ajoittui digitaalisen murroksen aikaan, jolloin liikuntakasvatusta olisi erityisesti tarvittu lisää.

Liikuntapolitiikan suuntaa linjaavassa Valtioneuvoston selonteossa liikuntapolitiikasta (2018) on esitetty lisätä liikunnanopetusta 2020-luvun aikana vähitellen (5). Liikunnanopetuksen lisääminen koulussa nähdään keskeisenä keinona vastata liikkumattomuuden kansanterveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Selonteossa mainitaan, että muut liikuntaa edistävät toimet kuten Liikkuvat -ohjelma eivät ole riittäviä yksinään edistämään liikkumista. On aika ryhtyä pikaisesti toimiin näiden linjausten toteuttamiseksi.

Kaikille yhteisen liikunnanopetuksen tavoitteena on opettaa sellaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan liikunnalliseen elämäntapaan kasvamiseksi. Näitä ovat mm. fyysis-motoriset valmiudet, tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky ponnistella ja työskennellä pitkäjänteisesti. Oppitunnit tarjoavat jokaiselle oppilaalle yksilöllistä tukea liikkumisen esteiden ylittämiseen, myönteisen kehosuhteen rakentumiseen sekä ryhmän yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen. Näiden tekijöiden vahvistuminen tukee liikuntamotivaation ja myönteisen liikuntasuhteen kehittymistä ja siten lisää todennäköisyyttä, että yksilö valitsee liikkua vapaa-ajallaan ja osallistua liikuntaharrastuksiin. Liikunnanopetuksen kerryttämää osaamista ei voi korvata vapaa-ajan harrastamisella.

Urheiluseuroissa harrastaminen on yksipuolistunut ja erikoistuminen yhteen lajiin alkaa yhä nuorempana, mikä lisää tarvetta koululiikunnan vahvistamiselle. Myös huippu-urheilun näkökulmasta on tärkeää, että alakoululaisille taataan koulun kautta riittävän monipuolinen liikuntatausta ja motoriset perustaidot. Liikunnanopetuksen lisääminen tukee lisäksi oppimistuloksia, sillä motorisesti haastava liike (taitojen oppiminen) kehittää tutkimusten mukaan oppimista tehokkaammin kuin vain liike. Keskeisin peruste koululiikunnan lisäämiselle ovat kuitenkin sen laajat terveysvaikutukset.

Etenkin suurissa kaupungeissa valtavaksi kasvanut liikuntaryhmien koko ei täytä turvallisen, laadukkaan ja vaikuttavan opetuksen kriteereitä. LIITO ry:n 2026 toteutetun jäsenkyselyn mukaan liikunnanopettajan suurimman opetusryhmän koko on keskimäärin 29 oppilasta. Laadukas liikuntakasvatus ja opetussuunnitelman toteutuminen edellyttää huomattavasti pienempää opetusryhmää, jossa opettajan on mahdollisuus havainnoida ja ohjata oppilasta yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja antaa jokaiselle henkilökohtaista palautetta.

Fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen opetus on mahdollista vain hallittavan kokoisessa ryhmässä, jossa opettaja voi eriyttää opetusta ja vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta. Liikuntatilanteiden kuten esimerkiksi uimaopetuksen hukkumisen vaara, telinevoimistelun tapaturmariski ja palloilulajeissa oppilaiden taidon ja fyysisen koon sekä voimasuhteiden eron aiheuttama turvallisuusriski ovat todellisia vaaratekijöitä, joiden ehkäiseminen edellyttää turvallisuussuunnittelua ja riittävän pientä ryhmäkokoa. Suuressa ryhmässä myös epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen havaitsemisen mahdollisuus heikkenee, mikä lisää turvattomuuden tunnetta ryhmässä. Se vaikuttaa oppilaan uskallukseen osallistua ja mahdollisuuteen kokea myönteisiä tunteita liikuntatunnin aikana.

Riittävän pieni ryhmäkoko on turvallisen ja vaikuttavan opetuksen keskeinen tekijä: perusopetuksessa korkeintaan 16 oppilasta ja toisella asteella 20 opiskelijaa opettajaa kohden, kuten on turvallisuussyistä määritelty myös kotitalouden ja käsityön ryhmäkoko suositukseksi.

(2) Move tulokset 2025
(3) https://www.hs.fi/suomi/art-2000003652690.html
(4) Paris 2024: UNESCO calls on countries to invest far more in PE
(5) Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta

2) Lukion liikunnan hajauttaminen jokaviikkoiseksi oppiaineeksi

Tavoite
Muutetaan lukion liikunnanopetus rakenteellisesti siten, että liikunta toteutuu säännöllisenä, viikoittaisena oppiaineena koko lukio-opintojen ajan. Muutetaan valtakunnalliset kolme valinnaista opintojaksoa kaikille yhteisiksi opinnoiksi kahden nykyisen lisäksi.

Lukiokoulutuksessa liikunnanopetuksen ryhmäkoko opettajaa kohden tulisi olla korkeintaan 20 oppilasta.

Tiivistelmä

Kuluvan hallitusohjelman selvitystyö lukion liikunnan hajauttamisesta jokaviikkoiseksi oppiaineeksi on aika siirtää käytäntöön.

Lukio antaa opiskelijoille sekä akateemiset valmiudet jatko-opintoihin että laaja-alaisen sivistyksen ja taidot osallistua aktiiviseen kansalaisuuteen ja ylläpitää hyvinvointia. Säännöllinen liikunta opiskelujen ajan sekä liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen muodostavat perustan näiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Lukion liikunnan nykyinen toteutustapa ei tue riittävästi nuoren hyvinvointia, arjessa jaksamista, oppimista ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista. Opintojaksot voi suorittaa muutaman kuukauden aikana niin, että lopun 2,5-3 vuoden aikana opiskelijan opinto-ohjelmassa ei ole liikuntakasvatusta lainkaan.

Perustelut
Hallituskaudella 2023-2027 tehty selvitystyö on tuottanut tietopohjan ja ymmärryksen siitä, miten lukion liikunnanopetuksen järjestämisen rakenteita voisi uudistaa vastaamaan paremmin opiskelijoiden hyvinvointitarpeita ja liikkujaksi kasvamista. Selvitystyö on aika muuttaa konkreettisiksi toimiksi.

Lukion nykyinen liikunnan kurssimuotoinen toteutus ei riittävästi tue nuorten hyvinvointia, jaksamista eikä liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista. Murrosiän loppuvaiheilla nuoren identiteetti, itsenäistyminen, elämänhallinta ja sosiaaliset taidot kehittyvät voimakkaasti. Lukio-opiskelu vaatii ahkeraa työskentelyä ja paneutumista. Samaan ajanjaksoon ajoittuu usein myös säännöllisen liikuntaharrastuksen päättyminen. Nuori tarvitsee tukea opiskeluajan hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitämiseen sekä terveiden elintapojen ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan vakiinnuttamiseen. Hajautettu liikunnanopetus mahdollistaa pitkäkestoisen tuen ja kehityksen liikunnan ammattilaisen johdolla.

Viikoittainen liikunta tukee opiskelukykyä, stressinhallintaa ja mielenterveyttä, luo pysyvän vertaisryhmän lisäten siten sosiaalista tukea sekä vahvistaa opiskelijoiden arjen rytmiä. Hajautettu liikunnan opetus edistää myös yhdenvertaisuutta ja tukee lukion perustehtävää: oppimista ja kokonaisvaltaista sivistystä, aktiivista toimijuutta sekä omasta hyvinvoinnista huolenpitoa.

3) Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tasa-arvoinen liikunta- ja terveyskasvatus lukio-opiskelijoihin nähden

Tavoite
Turvataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille yhdenvertainen liikunta- ja terveyskasvatus suhteessa lukio-opiskelijoihin. Liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen tutkinnon osa-alueen osan laajuutta lisätään.

Perustelut
Koulutusmuodosta riippumatta kaikilla nuorilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet liikunta- ja terveysosaamisensa kehittämiseen. Nykyiset opetuksen määrän erot lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät erityisesti ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointia ja työkykyä. Lukion nykyisten liikunnan ja terveystiedon opintojen tuntimäärä on yhteensä koulutuksen aikana noin 85 tuntia ja ammatillisessa koulutuksessa lähiopetustunteja on yhteensä noin 24-30, jonka lisäksi jonkin verran itsenäistä työskentelyä. Lähiopetuksen määrä on keskeistä opiskelijan fyysisen toimintakyvyn edistämisessä. Itsenäinen opiskelu ei tuota samoja valmiuksia.

Tasa-arvoinen liikunta- ja terveyskasvatus tukee työelämävalmiuksia, jaksamista ja elinikäistä hyvinvointia. Se vahvistaa nuorten osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Yhdenvertaisuus koulutuksessa on keskeinen arvo, joka tulee näkyä myös opetuksen sisällöissä ja laajuudessa.

4) Terveystiedon opetuksen lisääminen yläkoulussa ja toisella asteella

Tavoite
Vahvistetaan terveystiedon roolia ennaltaehkäisevänä hyvinvointioppiaineena lisäämällä opetusta yläkoulussa sekä toisella asteella (lukio ja ammatillinen koulutus).

Tiivistelmä
Terveystieto antaa nuorille valmiuksia huolehtia omasta ja muiden hyvinvoinnista muuttuvassa maailmassa. Terveystiedon aiheet kuten mielenterveys, jaksaminen, ravitsemus, uni, päihteet, digihyvinvointi ja ihmissuhteet ovat teemoja, joiden merkitys hyvinvoinnille on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Lisäämällä terveystiedon opetusta voidaan vahvistaa nuorten terveysosaamista, kriittistä terveydenlukutaitoa ja kykyä tehdä tietoon perustuvia valintoja. Tämä tukee osallisuutta, ennaltaehkäisee terveysongelmia ja kaventaa hyvinvointieroja. Laadukas terveyskasvatus on keskeinen osa sivistystehtävää ja kestävää yhteiskuntakehitystä.

Perustelut

Nuorten pahoinvointi näkyy vahvasti tilastoissa. Nuorten mielenterveysoireilu, yksinäisyys ja kuormitus ovat lisääntyneet. Terveystieto on ainoa oppiaine, jossa näitä ilmiöitä käsitellään systemaattisesti ja ennaltaehkäisevästi koko ikäluokan kanssa.

Terveydenlukutaito on kansalaistaito. Nuorten pitää pystyä arvioimaan tietoa ravinnosta, päihteistä, mielenterveydestä, kehosta ja somessa leviävistä terveysväitteistä. Some muuttaa nuorten terveysympäristöä. Algoritmit, kehonkuvapaineet, some-trendit, virheellinen terveystieto ja vaikuttajamarkkinointi vaikuttavat nuorten terveysvalintoihin. Terveystiedon opetus antaa nuorille välineitä tunnistaa näitä vaikutuksia sekä opettaa arvioimaan lähteitä ja erottamaan tiedon mielipiteestä. Ilman opetusta kriittinen terveydenlukutaito ei kehity.

Terveystiedon opetus tukee mielenterveyttä arjen taidoilla. Oppiaineessa harjoitellaan tunnetaitoja, stressinhallintaa, vuorovaikutustaitoja ja avun hakemista: taitoja, jotka ovat keskeisiä mielenterveyden suojaavia tekijöitä.

Terveystottumukset syntyvät nuoruudessa. Liikkuminen, uni, ravinto, päihteiden käyttö ja stressinhallinta vakiintuvat usein jo nuorena. Terveystiedon opetus vaikuttaa suoraan näihin valintoihin antamalla näkökulmaa ja keinoja tarkastella kriittisessä itsenäistymisen vaiheessa omia tottumuksia. Kyse ei ole vain sairauksien ehkäisystä, vaan kyvystä huolehtia omasta hyvinvoinnista, tehdä vastuullisia valintoja ja toimia yhteiskunnassa. Osaaminen rakentaa terveyttä koko elämänkaaren ajalle.

Terveystiedon opetus tavoittaa koko ikäluokan ja tukee oppimista. Siksi terveysosaamisen vahvistaminen koulussa on yhdenvertaisuusteko. Riittävä uni, ravinto, liikkuminen ja stressinhallinta vaikuttavat suoraan keskittymiseen, oppimiseen ja koulumenestykseen.

Ennaltaehkäisy on kustannustehokasta terveyspolitiikkaa. Hyvät terveysvalmiudet vähentävät myöhempiä terveydenhuollon kustannuksia. Jokainen ennaltaehkäisty ongelma säästää yhteiskunnan resursseja.

Itsehoito ja omahoito tulevat lisääntymään entisestään tulevaisuudessa (syynä resurssipula ja terveydenhuollon kustannukset), mikä siirtää vastuuta terveyden ylläpidosta ja hoidosta yhä enemmän kansalaisille. Näiden menestyksekäs toteuttaminen edellyttää kuitenkin vahvaa terveysosaamista ja kykyä ymmärtää terveyteen liittyvää informaatiota.

5) Opetuksen olosuhteet kuntoon

Tavoite

Opetuksen olosuhteet tukevat opetussuunnitelman toteutumista, oppilaan fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä ehkäisevät opettajan fyysisen työn kuormitusta, kuulovaurioita ja tapaturmia.

Tiivistelmä

Riittämättömät liikuntatilat aiheuttavat haasteita toteuttaa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja vievät paljon aikaa, jos pitää siirtyä kauemmas liikkumaan liikuntatunnin aikana. Liian pienessä tilassa tapaturmariski kasvaa ja eriyttämisen mahdollisuus heikkenee, jolloin yksilöllinen laadukas opetus on vaikeampaa.

Liikunnanopettajan pitkien siirtymien aiheuttama fyysinen lisäkuormitus, oppituntien melu ja epäsopivien tilojen ja vastuun aiheuttama psyykkinen kuormitus aiheuttavat tarpeetonta kuormitusta, jota pitäisi pystyä ehkäisemään nykyistä paremmin.

Perustelut

Nykyisellään liikunnan opetuksen olosuhteet ovat riittämättömät laadukkaaseen ja turvalliseen opetukseen. Ryhmäkoon kasvettua liikuntatilat ovat usein liian pienet, jolloin ryhmä saatetaan joutua jakamaan kahteen tilaan, jossa toisessa ei ole valvontaa eikä opetusta. Opettajan velvollisuus valvoa oppilaita ja oppilaan oikeus oppimiseen ei tällöin toteudu. Suuret ryhmät vaikeuttavat opetuksen eriyttämistä ja hankaloittavat opetuksen organisointia etenkin ryhmään nähden riittämättömän kokoisessa tilassa.

Kouluissa ei aina ole liikunnanopetukseen sopivia tiloja. Koulujen rakennushankkeissa ei aina huomioida riittävästi liikuntatilojen tarvetta, sillä niiden korjaukseen ja rakentamiseen puuttuu ohje. Tarvitaan kiireellisesti valtakunnallinen koulujen liikuntatilojen suunnitteluohje, jossa määritellään opetukseen tarvittavat pukeutumis-, työ-, varasto- ja liikuntatilat. Joskus koulun tiloissa ei ole liikuntatiloja lainkaan. Kouluihin ja koulujen läheisyyteen sijoittuvaa liikuntarakentamista tulee vahvistaa ja liikunnan opetuspaikkojen sijaitessa etäällä, opettajan tulisi saada siirtymistä korvaus, kuten muiden aineiden opettajat saavat siirtyessään yli 2km matkan opetuspaikasta toiseen.

Koulujen liikuntatiloja rakentaessa tai peruskorjatessa tulisi panostaa niiden akustiikkaan ja työssä opettajan kuulonsuojaukseen. Tuoreen kyselyn mukaan 19% liikunnanopettajista kärsii kuulovauriosta ja 16% erilaisista kuulo-oireista mm. tinnituksesta. Luku on hälyttävä ja viittaa kuulonsuojauksen tarpeeseen, jota liikunnanopettajille ei kuitenkaan työterveyshuollossa yleisesti ole vielä suosituksena. Iso osa melusta tulee oppilaista ja välineistä, joten äänikuormaa pienentäisi myös pienemmät opetusryhmät.

Liikuntapaikkojen sijaitessa kauempana, jatkuvat siirtymät kuormittavat opettajaa ja vievät aikaa oppitunnilta. Jotkut kunnat perusteettomasti ajattelevat, että koulu voisi käyttää pääasiassa kunnan liikuntatiloja, joita ei mahdollisesti voi edes varata ja jotka sijaitsevat jopa kilometrien päässä, jolloin tavoitteellinen laadukas liikunnanopetus käy hyvin vaikeaksi. 75-90 minuutin oppitunnilta ei voi säännöllisesti käyttää aikaa siirtymiin, sillä se syö kallisarvoista opetukseen tarvittavaa aikaa jo muutenkin vähäisestä tuntiresurssista.

Opettajalla ei ole liikuntavälineiden kuljetukseen aina käytössä autoa tai työnantaja ei korvaa auton käyttöä, joten hän joutuu kuljettamaan välineet kävellen tai polkupyörällä. Tämä aiheuttaa 24-30 opetustunnin viikossa merkittävän fyysisen kuormituksen jo valmiiksi fyysisesti vaativan työn lisäksi. Vuosikymmenien työuran aikana kuormitus aiheuttaa monille oireilua, nivelrikkoa ja fyysisiä rajoitteita, mistä johtuen opettaja saattaa joutua lopettamaan työuransa ennenaikaisesti tai vaihtamaan alaa. Opetusvälineille tulisi olla säilytystilat liikuntapaikoissa tai opettajalle tulee korvata oman auton käytöstä muodostuvat kulut.

Opetukselle soveltuvat riittävän suuret liikuntatilat ja oppilasmäärälle riittävät välineet ovat laadukkaan opetuksen perusedellytys. Niiden heikko tila vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen liikunnanopetuksessa. Siksi liikuntatilojen ylläpidon ja rakentamisen sekä liikunnanopetuksen resursoinnin tulisi olla tärkeä kehityskohde tulevina vuosina.

Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen

Thu, 13 Aug 2026 21:00:00 GMT

LIITO ry mukaan vahvistamaan koulujen globaalikasvatusta

LIITO ry toteuttaa yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n kanssa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hanketta vuoden 2026 aikana. Hanke on saanut rahoitusta Connect for Global Change -ohjelmasta. Tavoitteena on vahvistaa nuorten kriittistä ymmärrystä globaaleista haasteista sekä tukea heidän toimijuuttaan kohti tasa-arvoisempaa ja kestävämpää maailmaa. Hankkeessa toteutetaan käytännönläheisiä globaalikasvatuksen materiaaleja kahdeksaan oppiaineeseen. LIITO ry:n osuudessa kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen teemoja tarkastellaan erityisesti liikunnan opetuksen näkökulmasta, ja opettajien käyttöön tuotetaan konkreettisia materiaaleja yläkouluun ja lukioon.

Hanke on jatkoa aikaisemmalla yhteistyölle

Uusi hanke Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n kanssa jatkaa jo aiemmin alkanutta yhteistyötä. Hanke on jatkoa BMOL:n aikaisemmalle Toivoa ja toimintaa -hankkeelle, jossa tuotettiin eri oppiaineisiin kestävän kehityksen tehtäväpaketteja.

Terveystiedon tehtäväpaketti tehtiin yhteistyössä LIITO ry:n kanssa, ja se sisältää lähes 30 yläkoulun ja lukion terveystiedon opetukseen soveltuvaa monipuolista tehtävää. Tehtävissä kestävää kehitystä käsitellään muun muassa planetaarisen terveyden, elämäntapojen, tasa-arvon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen näkökulmista. Aiemmin luotu materiaali antaa vahvan pohjan myös uuden hankkeen kehittämistyölle. Lue lisää Liiton kotisivujen uutisista: Kestävä kehitys terveystiedon opetuksessa — uusi tehtäväpaketti julkaistu!

Tule mukaan kehittämään liikunnan materiaaleja

Hanke käynnistyi vuoden 2026 alussa, ja LIITO ry:n osuus työstä on aloitettu elokuussa. Hanketta edistää LIITO ry:ssä pedagoginen asiantuntija Anna Haapalainen.

Syksyn aikana järjestämme Kaikki mukaan liikunnan globaalikasvatukseen -työpajan 22.9.2026, johon kutsumme lämpimästi mukaan liikunnanopettajat, alan opiskelijat, tutkijat, järjestötoimijat sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Työpajassa pääset keskustelemaan kollegoiden kanssa sekä jakamaan ja kehittämään ideoitasi siitä, miten kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen teemoja voidaan luontevasti käsitellä liikunnan opetuksessa.

Työpajassa syntyvät ideat, kokemukset ja käytännön esimerkit toimivat pohjana uuden liikunnan materiaalipaketin suunnittelulle. Yhdessä rakennamme liikunnan opetukseen sisältöjä, jotka tukevat kestävää tulevaisuutta ja vahvistavat nuorten valmiuksia toimia sen puolesta.

*** Hanke, jossa liikunnan tehtäväpaketti tuotetaan on Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry sekä Liikunnan ja terveystiedon opettajien liitto LIITO ry, jotka vastaavat täysin hankkeen sisällöstä. Hankkeen sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä

LIITO ry keskustelemassa OAJ:n kanssa oppiaineiden asemasta

Wed, 12 Aug 2026 21:00:00 GMT

Kuvassa oikealta Timo Saarinen, Liisa Vuolas, Heidi Rautajoki, Jaakko Salo, Petri Lindroos ja Katarina Murto.

Liito ry:n yhdessä Käsityönopettajien liiton ja Teknisten aineiden opettajat ry:n kanssa keskustelemassa Akava-talolla oppiaineidemme asemasta, opettajan työn haasteista ja kohtuuttoman suuresta opetusvelvollisuudesta työmäärään nähden. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, neuvottelujohtaja Petri Lindroos ja koulutuspolitiikan johtaja Jaakko Salo mukana keskustelussa.

Opetusvelvollisuudet on määritelty vuosikymmeniä sitten. Työn luonne oppiaineissa on muuttunut. Terveystiedon ja liikunnan opetuksen opetusvelvollisuus tulee laskea vähintään vastaavien muiden aineiden tasalle. Liikuntaryhmien kokoa tulee rajata, jotta opetus on turvallista ja vaikuttavaa. Liikunnanopettajan työ on fyysisempää kuin muiden opettajaryhmien työ. Sen erityispiirteet tulee tunnistaa ja työn kuormaa rajata. Liian monen kuulo ja keho saa pysyviä vaurioita työuran aikana. Opetustila tulee olla osoitettu ja opetusympäristön tulee olla riittävän lähellä.

Taito- ja taideaineiden merkitys oppimiseen ja hyvinvointiin tulee tunnistaa. Liikunnanopettajat ovat motoristen taitojen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen ammattilaisia ja niiden vahvistaminen tulisi olla peruskoulun ytimessä muiden perustaitojen lisäksi. Liikuntatuntien lisääminen edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia.

LIITO ry:n uutiskirje 4/26

Sun, 09 Aug 2026 21:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Aktiiviset koulumatkat ja ESSD -webinaari 17.8.2026

Yleisurheilutreeniä uudella sykkeellä -webinaari 24.8.2026

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026 - kesäennakkohinta 12.8.2026 saakka

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

Somen käyttö ja digipelaaminen puheeksi oppitunneilla webinaari 8.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Tampereella 10.9.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 21.9.2026

Tanssikoulutus Vaasassa 24.9.2026

European School Sport Day 25.9.2026/samalla viikolla

Tanssikoulutus Savonlinnassa 26.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Jyväskylässä 26.9.2026

Sateenkaarinuoret liikuntatunneilla -webinaari 29.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Joensuussa 1.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Oulussa 8.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Espoossa 28.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Kouvolassa 5.11.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Vaasassa 12.11.2026

Taitavan suorituksen psykologiaa seminaari 14.11.2026 Jyväskylässä’

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Turussa 26.11.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Mediametkan jäsenyys tuo uusia etuja LIITO ry:n jäsenille!

Ajankohtaista tietoa liikunnan ja terveystiedon kentältä

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus 4/26 kokouspäätöksiä

Hallitus hyväksyi vuoden 2027 toimintasuunnitelman ja talousarvion vuosikokoukselle 4.9.2026 esitettäväksi.
Hyväksyi LIITO ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2027, joista tiedotetaan myöhemmin lisää.

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Vinkki liikuntatunnille: Vie vanhus ulos kampanja 7.-20.9.2026

LOPS2019 Liikunnan opettaminen -tukimateriaali suomen- ja ruotsinkielisenä:

Lukion liikunta / pääsivu: Liikunta lukiossa | Opetushallitus
Liikunnan Lops2019 tukimateriaalit: Liikunnan Lops tukimateriaalit | Opetushallitus

Oppivelvollisuuswebinaari 2026 – toimivan ohjauksen äärellä 25.09.2026 - 09.30-15.00 etänä

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

LIITO ry:n uutiskirje 3/26

Mon, 25 May 2026 21:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 9.-10.6.2026 Tampereella

Aktiiviset koulumatkat ja ESSD -webinaari 17.8.2026

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026 - kevätennakkohinta 1.6.2026 saakka

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Tampereella 10.9.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 21.9.2026

Tanssikoulutus Vaasassa 24.9.2026

European School Sport Day 25.9.2026/samalla viikolla

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Jyväskylässä 26.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Joensuussa 1.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Oulussa 8.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Espoossa 28.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Kouvolassa 5.11.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Vaasassa 12.11.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Turussa 26.11.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Vastaa liikunnanopettajien työympäristökyselyyn

Mediametkan jäsenyys tuo uusia etuja LIITO ry:n jäsenille!

Ajankohtaista tietoa liikunnan ja terveystiedon kentältä

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus 3/26 kokouspäätöksiä

Myönnettiin kansainvälisen koulutuksen tukea kahdeksalle jäsenelle.
Päätettiin vuosikokouksen asioista ja myönnettävistä huomionosoituksista.
Valittiin anonyymisti vuoden liikunnanopettajan ja koululaisliikkujan 2026, jotka julkistetaan opintopäivien avajaisissa Vierumäellä 4.9.2026.
Hyväksyttiin 11 paikallistoimijan tukihakemuksen.

EDUNVALVONTA

Ministerin pyöreä pöytä: Liikunnallisen elämäntavan roolit ja vastuut muuttuneessa tilanteessa

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Webinaari taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelusta ja kokeiden arvostelun alustavista pohdinnoista 27.5.2026 klo 15–16

LOPS2019 Liikunnan opettaminen -tukimateriaali suomen- ja ruotsinkielisenä:

Lukion liikunta / pääsivu: Liikunta lukiossa | Opetushallitus
Liikunnan Lops2019 tukimateriaalit: Liikunnan Lops tukimateriaalit | Opetushallitus

Oppivelvollisuuswebinaari 2026 – toimivan ohjauksen äärellä 25.09.2026 - 09.30-15.00 etänä

Mitkä ovat vuoden 2027 kuntoilutrendit?
ACSM fitness trends 2027
Osallistu 2027 Worldwide Survey of Fitness Trends -tutkimukseen. Osallistumalla voit voittaa 100 dollarin lahjakortin tai muita palkintoja! American College of Sports Medicine (ACSM) seuraa jo 20. kerran kuntoilutrendejä kaupallisissa, yhteisöllisissä, kliinisissä ja yritysympäristöissä vuonna 2027. Tämä kysely jaetaan tuhansille liikunnan ammattilaisille ympäri maailmaa, jotta voidaan tunnistaa vuoden 2027 tärkeimmät kuntoilutrendit. Liikunnan ammattilaisena arvostaisimme suuresti vastauksiasi, jotka auttavat meitä tunnistamaan tulevan vuoden trendit. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan ACSM:n Health & Fitness Journal® -lehden marras-/joulukuun 2026 numerossa. Kysely on laadittu ACSM:n esikyselyn perusteella ja lopullisen listauksen on laatinut ACSM:n asiantuntijaraati. Näin ollen osa vaihtoehdoista ei välttämättä ole relevantteja suomalaiseen kontekstiin. Kysely on englanniksi.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Kyselyyn pääset vastaamaan: https://link.webropolsurveys.com/S/99FF7E65883C0955
Toivomme vastauksia 8.6.2026 mennessä.
Tutustu vuoden 2026 kuntoilutrendeihin: https://acsm.org/top-fitness-trends-2026/
Terveisin: Kasper Salin, Apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto, Kasper.salin@jyu.fi

Valtakunnallinen kysely perusopetuksen opettajien näkemyksistä oppilaiden hyvinvoinnin, motoristen taitojen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisestä sekä oppimisen tuesta osana koulun arkea.

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

Mediametkan jäsenyys tuo uusia etuja LIITO ry:n jäsenille!

Mon, 25 May 2026 21:00:00 GMT

LIITO ry on liittynyt Mediametka ry:n varsinaiseksi jäseneksi. Vuonna 1958 perustettu Mediametka on Suomen vanhin käytännön mediakasvatuksen sekä elokuvakulttuurin edistämisen järjestö.

Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja terveystiedon opettajien mediakasvatusosaamista, joka on keskeinen osa nykyistä opetussuunnitelmaa. Koulutusleikkausten ja tiukkojen täydennyskoulutusresurssien aikana tämä jäsenyys tarjoaa jäsenistöllemme merkittävää pedagogista lisäarvoa ja helposti saavutettavia työkaluja opettajan arkeen.

Tuoreen jäsenyyden ansiosta kaikki LIITO ry:n jäsenet ovat nyt oikeutettuja Mediametkan tarjoamiin jäsenetuihin!

Keskeiset jäsenedut LIITOn jäsenille

Maksuton täydennyskoulutus ja ennakkoilmoittautuminen: LIITOn jäsenenä pääset ilmoittautumaan ennakkoon suosittuun, Turussa lokakuussa järjestettävään Oivallus-lähiseminaariin. Ennakkoilmoittautuminen kannattaa hyödyntää kesän loppuun mennessä, sillä avoin haku käynnistyy heti alkusyksystä.
Joustavat etätyöpajojen tallenteet: Sijaispulaan ja aikatauluhaasteisiin tuo helpotusta se, että jäsenenämme saat käyttöösi Oivallus-etätyöpajojen tallenteet. Tallenteet ovat katsottavissa 30.6.2026 asti. Linkin löydät täältä (Jäsensivut > Terveystiedon materiaalipankki > Medialukutaito).
Mahdollinen materiaali- ja hankeyhteistyö: Mediametkan oppimateriaalipankista löytyy jo nyt joitakin terveystiedon ja liikunnan sisältöjä CC-lisenssillä. Jatkossa meillä on mahdollisuus tuottaa yhdessä uutta, juuri meidän oppiaineisiimme räätälöityä materiaalia.

Hyödynnä ajankohtaiset edut ja kesäkampanja!

Mediametka on käynnistänyt jäsenilleen suunnatun kampanjan, joka on voimassa 30.6.2026 asti (tai niin kauan kuin tavaraa riittää):

1. Oppimateriaalit 100 % alennuksella

Kaikki LIITOn jäsenet voivat tilata Mediametkan verkkokaupasta oppimateriaaleja 100 % alennuksella (alennus ei koske postituskuluja). Alennus toimii kerran per tilaaja/ostoskori ja per tuote. Alennuskoodin saat täältä (Jäsensivut > Terveystiedon materiaalipankki > Medialukutaito).

2. Tulevat etätyöpajat ja tallenteet

Voit käydä katsomassa jo järjestettyjen etätyöpajojen tallenteet tältä: linkki jäsensivuille ja siellä [Mediametkan Google Drive -kansioista]. Kansioon ladataan myös tuoreimmat koulutukset, kuten 21.5. järjestetty Ujuni Ahmedin työpaja ”Somekohut ja polarisaatio – miten tukea nuoria rakentavaan keskusteluun”.

Muista myös seurata aktiivisesti Oivalluksen seminaarisivustoa ja ilmoittautua tuleviin työpajoihin:

Kesäkuu (ennen juhannusta): Kirjastotyöntekijöille ja mediakasvattajille suunnattu työpaja ”Pelien visuaaliset elementit mediakasvatuksellisten keskustelujen aloittajana” (vetäjänä Petrus Jauhiainen).
Elokuu: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen soveltuva ”Sadut siltoina – monikulttuurisuus ja monikielisyys varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa” (vetäjänä Zagros Manuchar).

Tärkeä huomautus ilmoittautuessa: Kun ilmoittaudut Oivallus-seminaariin tai työpajoihin, Mediametka tarkistaa jäsenyyden voimassaolon suoraan LIITO ry:ltä. Pidäthän siis huolen, että LIITOn jäsenmaksusi on maksettu ja jäsenyytesi voimassa ilmoittautumispäivänä, jotta paikkasi vahvistetaan

Ajankohtaista tietoa liikunnan ja terveystiedon kentältä

Wed, 06 May 2026 21:00:00 GMT

Olemme koonneet kotisivuillemme listan tilattavista uutiskirjeistä helpottamaan liikunnan ja terveystiedon opettajien arkea.

Useat suomalaiset liikunta- ja terveysjärjestöt julkaisevat säännöllisesti uutiskirjeitä, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa oppiaineisiin liittyvistä tutkimuksista, koulutuksista, tapahtumista, materiaaleista ja kehittämishankkeista. Uutiskirjeet ovat erinomainen tapa pysyä ajan tasalla alan uusimmista suuntauksista ja saada käyttöön valmiita materiaaleja opetuksen tueksi.

Koottu lista säästää opettajan aikaa: keskeiset toimijat ja heidän uutiskirjeensä löytyvät nyt yhdestä paikasta. Listaa päivitetään säännöllisesti, ja sitä voi hyödyntää myös oman osaamisen kehittämisessä sekä opetuksen suunnittelussa.

Tutustu ja tilaa itseäsi kiinnostavat uutiskirjeet: Tilattavia uutiskirjeitä

Ministerin pyöreä pöytä: Liikunnallisen elämäntavan roolit ja vastuut muuttuneessa tilanteessa

Sun, 03 May 2026 21:00:00 GMT

LIITO ry oli 29.4 Säätytalolla mukana ministerin pyöreässä pöydässä keskustelemassa liikuntajärjestöjen roolituksesta uudessa tilanteessa, Olympiakomitean luovuttua syksyllä 2025 liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolistaan.

Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki toi puheenvuoroissaan esiin liikunnanopetuksen tärkeän tehtävän liikunnallisen elämäntavan perustan luomisessa sekä tarpeen vahvistaa verkoston yhteistä näkemystä liikkujan tarpeista: tulisi muodostaa liikunnan edistämisen kokonaisuus, joka aidosti ja systemaattisesti tukee erilaisia liikkujia kohti liikunnallista elämäntapaa, ja korjata nykyjärjestelmässä olevat roolitusten aukot ja päällekkäisyydet.

Liito esitti toiveen tulevasta liikunnan koordinaatiosta: sen tulee olla neutraali taho, joka näkee liikunnan edistämisen laaja-alaisesti kaikki toimintasektorit kattaen - myös kasvatuksen, koulutuksen ja sote-toimijat - ei ainoastaan liikuntajärjestöjä. Sen tulee tukea olemassa olevaa järjestötyötä, ei ohjata sitä ylhäältä käsin, ja keskittyä edunvalvontaan ja vaikuttavaan viestintään.

Tällä hetkellä oppilaitosten arjessa liikunnan edistäminen on pirstaleista: toimijoita on paljon ja hankkeita runsaasti. Resurssit kuluvat nyt hankkeisiin, vaikka pysyvää perustyötä ja laadukasta opetusta tulisi vahvistaa. Tähän Liito peräänkuulutti muutosta. Monen liikuntajärjestön puheenvuorossa kuultiin sama pirstaleisuuden kokemus liikunnan edistämisen kentässä ja hankkeiden vähentämisen toive.

Liikunnan aluejärjestöt vastaavat koordinoinnista vuoden 2026 ajan. Kesäkuussa järjestöt kokoontuvat Alueiden johdolla keskustelemaan yhteistyön käynnistämisestä. Liito ry haluaa olla vahvasti mukana liikunnan edistämisen kentän yhteisessä tavoitteenasettelussa ja tulevassa työssä.

LIITO 2/26: Oppimisen tuen uudistus ja arviointi perusopetuksessa

Wed, 29 Apr 2026 21:00:00 GMT

Teksti: Hanna Pohjonen ja Nina Tatti

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistui esi- ja perusopetuksessa. Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset tulivat pääosin voimaan 1.8.2025.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen muutoksista johtuen myös lukua 6, eli arviointilukua, on uudistettu niiltä osin kuin on ollut tarve. Pääsääntöisesti arvioinnin yleiset periaatteet ja linjaukset arvioinnissa ovat säilyneet ennallaan. Täsmennykset toivottavasti selkeyttävät aineenopettajan arviointityötä.

Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä

Oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä tulee tarkastella myös arviointiin liittyviä kysymyksiä. Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat hyvän oppimisen edellytys. Kaiken opetuksen ja arvioinnin lähtökohtana ovat oppiaineen vuosiluokittain paikalliseen opetussuunnitelmaan kohdennetut opetuksen tavoitteet. Hyvä opetuksen ja arvioinnin suunnittelu tukee arviointityötä eli formatiivista ja summatiivista arviointia, ja on osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä.

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu eri oppiaineisiin toisinaan paljonkin tavoitteita. Joissakin oppiaineissa yhden tavoitteen alle voi kätkeytyä niin sanottuja alatavoitteita, kuten vaikka terveystiedossa tavoite kuusi: ”T6: Tavoitteista johdetut oppimisen tavoite: Oppilas oppii hakemaan ja käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa sekä oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa”.

Jos yhdessä opetuksen tavoitteessa on useampi ”alatavoite” tulee pohtia tarkoin erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä, sekä ajankohtaa milloin ja miten mitäkin opetetaan sekä milloin ja miten arvioidaan.

Toisaalta jotkin opetuksen tavoitteet voivat olla hyvinkin selkeästi ilmaistu ja liittyvät yksittäiseen taitoon, kuten liikunnassa tavoitteista johdettu oppimisen tavoite T6: Oppilas vahvistaa uima- ja vesipelastustaitojaan, jonka päättöarvioinnin kriteeristö on hyvin yksiselitteinen. Arvosanan 7 kuvaus on: Oppilas ui 50 m käyttäen kahta uintitapaa ja sukeltaa 5 m.

Lähes jokaisessa perusopetuksen oppiaineessa tavoitteet on kirjattu niin, että yhdellä pedagogisella menetelmällä opitaan ja arvioidaan useita opetuksen tavoitteita samanaikaisesti. Tämän tarkoituksena on vähentää taakkaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arviointityössä.

Monipuolisiin pedagogisiin menetelmiin päästään, kun pohditaan tavoitteen pedagogista toteutusta: milloin opetan opettajajohtoisesti, milloin hyödynnän ryhmätyöskentelyä, käänteisoppimista, tutkivaa oppimista ja milloin on tarkoituksenmukaista siirtyä lähiluontoon. Milloin eriytän, pilkon kenties opetettavaa osiin tai käytän kuvia opetuksen tukena. Monipuoliset pedagogiset menetelmät ovat osa ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä” eli perusteiden tuen luvun 7.2 kokonaisuutta, joka luo perustan kaikelle oppimiselle.

Opetuksen eli pedagogisen toiminnan lisäksi on suunniteltava tavoitteiden mukaiset monipuoliset arviointimenetelmät. Kun puhumme monipuolisesta arvioinnista, tarkoitamme sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on päivittäin läsnä opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa - osin suunnitellusti, osin huomaamatta. Formatiivinen arviointi antaa opettajalle tilannekuvaa oppilaiden lähtötasosta tai sen hetkisestä tasosta, jotta hän voi suunnitella opetustaan vastaamaan ryhmän tarpeita eli näitä ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä”. Yhdellä summatiivisella kokeella tai muulla yksittäisellä näytöllä ei voida arvioida kaikkia oppiaineen tai oppimäärän tavoitteita. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi limittyvät: Jos oppija saa erinomaista formatiivista palautetta osaamisestaan, hän luultavasti jatkaa samalla tavoin ja saavuttaa oppimisen lisäksi myös hyviä arvosanoja. Toisaalta esimerkiksi lukuvuositodistuksessa näkyvä heikko arvosana oppiaineesta antaa palautetta oppijalle, että omassa opiskelussa on kehitettävää. Näin arviointi muodostaa jatkuvan oppimista ohjaavan kokonaisuuden.

Oppimisen tuen uudistus selkeyttää luokan- ja aineenopettajien arviointityötä

Kaikessa opetuksessa tulee huomioida ”oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt” eli se monipuolinen pedagogiikka ja monipuoliset arviointimenetelmät. Ryhmän tarpeen niin vaatiessa, voidaan hyödyntää myös ”ryhmäkohtaisia tukimuotoja” ja oppilaan oppimisen niin vaatiessa, ”oppilaskohtaisia tukitoimia”.

Oppilas voi tarvittaessa edetä opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain joko hitaammin tai nopeammin. Tällöinkin opetuksen suunnittelu ja arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Painavista syistä johtuen oppilas voidaan vapauttaa oppiaineen opiskelusta terveydellisistä syistä määräajaksi (PoL§20h). Tilapäinen vapautus ei kuitenkaan vapauta oppilasta oppimäärän opiskelusta kokonaan eikä poista arviointivastuuta Nämä näkökulmat on ennakkoon huomioitava laadittaessa tuen suunnitelmaa.

Perusteiden arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti, jokaisella oppilaalla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osoittaa osaamistaan koko arvosana-asteikolla aina nelosesta kymppiin. Kaikille oppilaille tulee tarjota samat mahdollisuudet ennakko-oletuksista tai -ajatuksista riippumatta. Opetusta ja arviointia suunniteltaessa ei siis painoteta joitakin oppiaineen tavoitteita tai poimita opetettavaksi vain joitakin sisältöjä. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tavoitteiden asettelu, opetuksen ja arvioinnin suunnittelu sekä toteutus etenee opetussuunnitelman perusteiden kirjausten mukaisesti. Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kansalliset arviointikriteerit vuosiluokille 6 ja päättöarviointiin.

Ainoa poikkeus luokan- ja aineenopettajan näkökulmasta opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa on tilanne, jossa oppilaan oppiaineen oppimäärä on rajattu. Tämä on viime sijaisin keino, johon päädytään, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan arvosanan 5 kriteereiden mukaisesti. Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Arviointi suunnitellaan ja toteutetaan suunnitelmassa oppilaalle asetettujen omien tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Päättötodistukseen merkitään arvosana 5*.

Arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kriteereihin

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu opetuksen eriyttämisen käytänteistä. Tähän lukuun ei ole tullut oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä muutoksia. Eriyttäminen liittyy vahvasti ”oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin” eli siihen jokapäiväiseen pedagogiikkaan ja opettajan ammattitaitoon toimia heterogeenisissä opetusryhmissä siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus edetä erilaisten työtapojen kautta yksilöllisesti – mutta kuitenkin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Joku voi tarvita muistiinpanot etukäteen, selkokielistä opetusmateriaalia, opetusta tukevia sanalistoja, kuvia, rauhallisemman tilan työskennellä ja niin edelleen.

Arviointia ei voi eriyttää, ellei opiskelijalla ole rajatun oppimäärän päätös. Arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Opetussuunnitelmassa määritellään yleiset periaatteet yhdenvertaisesta, johdonmukaisesta ja avoimesta arvioinnista. Koetilanteet tai muut näytön mahdollisuudet tulee laatia niin, että erityyppisillä ja tasoisilla kysymyksillä jokainen oppilas voi näyttää osaamistaan koko arvosana-asteikolla arvioitaviin tavoitteisiin.

Tilanteita, joissa oppilasta arvioidaan, voidaan eriyttää perusteiden mukaisesti eli ”arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi ja edellytykset”. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttötilanteisiin voidaan tarjota lisäaikaa ennalta sovitun mukaisesti tai erillistilaa. Näyttö- kuten koetilanteissa voi hyödyntää selkokielistä materiaalia/koetta, tarjota oppilaalle sanakirjaa tai kuvallista tukimateriaalia, jotta hän ymmärtää esitetyt kysymykset ja tehtävänannon. Esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten kohdalla tulee pohtia, voidaanko kirjallinen koe suorittaa osittain suullisesti. Keskeistä on, että oppilas voi osoittaa osaamistaan monipuolisesti kielivarantoaan huomioiden. Tavoitteita arvioitaessa on syytä pohtia, kuinka paljon opetuskielen ja eri tiedonalojen kieli vaikuttaa osaamisen osoittamiseen niin tiedollisten kuin taidollistenkin tavoitteiden osalta.

Arviointi uudistuu osana osaamistakuuta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetukseen osaamistakuun valmistelun. Tavoite on kirjattu pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan. Osaamistakuun tavoite on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.

Osana osaamistakuun toteuttamista on käynnistetty perusopetuslain 22§:n säädäntömuutos. Vuodenvaihteessa lausunnolla oli luonnos laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Tätä artikkelia kirjoitettaessa valtioneuvosto on hyväksynyt annetun esityksen. Esityksessä ehdotetaan vähimmäisosaamisen kuvauksia joka vuosiluokalle perusopetukseen. Vuosiluokalta tai vuosiluokkakokonaisuudelta toiselle siirtyminen tiukentuisi. Lisäksi 9-vuosiluokalle tulisi kaikille pakollinen välitodistus. Millaisen tuntijakomuutoksen tai perusteiden uudistustyön tämä edellyttää, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa muutoksen aikataulu on Opetushallituksen näkökulmasta tiukka, ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan perusopetuksen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin merkittävästi. Uudistettu perusopetuslaki astuisi voimaan 2027 ja Oppilaan arviointia koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan pääasiassa 1.8.2028.

Opetusneuvos Hanna Pohjonen työskentelee ympäristöopin, biologian, maantiedon ja arvioinnin asiantuntijana. Opetusneuvos Nina Tatti työskentelee terveystiedon, opinto-ohjauksen ja oppimisen tuen sekä erityisopetuksen asiantuntijana. Kasvatus, koulutus ja osaaminen -osasto, Opetushallitus.

Hanna Pohjonen Nina Tatti

LIITO 2/26 puheejohtajalta: Kesää ja ansaittua lomaa odotellessa

Wed, 29 Apr 2026 21:00:00 GMT

Vaikka kevätlukukausi alkaa olla kouluissa jo kohta loppu suoralla, tehdään Liitossa vielä pitkälle kesään hartiavoimin töitä. Yksi isoimmista töistä liittyy ensi kevään eduskuntavaaleihin ja näihin liittyviin edunvalvonta-asioihin.

Liitossa on tehty suunnitelmia jo tulevia kevään 2027 eduskuntavaalitavoitteita ajatellen, miten saamme vaikutettua parhaiten isoihin puolueisiin ja erityisesti niihin puolueiden henkilöihin, jotka ovat nuorten ja liikunnan asioihin paneutuneita. Tarkoituksena on tuoda vahvasti esille liikunnanopetuksen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, ja sitä, miten liikunnanopetuksen ja terveyskasvatuksen avulla pystymme vaikuttamaan myös psyykkiseen hyvinvointiin. Konkreettinen vaikuttamistyö puolueisiin on jo käynnissä.

Kevään 2027 eduskuntavaalitavoitteissamme korostamme liikunnanopetuksen laadun ja määrän merkitystä osana lasten nuorten hyvinvoinnin edistämisen toimia. Liikunnan tuntimäärää tulisi lisätä perusopetuksen valtakunnallisessa tuntijaossa sekä toisella asteella, sillä nykyiset määrät eivät vastaa lasten ja nuorten tarpeisiin ja ovat muihin Euroopan maihin verrattuna meillä selvästi vähemmän. Määrä jää jälkeen myös Unescon suosituksista. Vuoden 2018 Valtion liikuntapoliittisessa selonteossa tuotiin esille, että liikunnan opetusta tulisi lisätä 2020-luvun aikana vähitellen. Nyt olisi tämän linjauksen toteuttamisen aika! Myös terveystiedon määrää tulisi lisätä hyvinvoinnin edistämiseksi, sillä nykyinen määrä ei ole riittävä suhteessa siihen tarpeeseen, mikä näkyy lasten ja nuorten kohtaamissa terveyshaasteissa ja niiden tuomissa haitoissa ja kustannuksissa. Vaalitavoitteissamme nostamme esille myös liikunnan ja terveystiedon opetuksen turvallisuuden ja laadun varmistamisen rajaamalla esim. ryhmäkokoa ja varmistamalla riittävien liikuntaolosuhteiden saavutettavuuden. Toiselle asteelle tavoitteenamme on edelleen saada liikunnanopetus osaksi viikoittaista opetusta sekä nostaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille liikunta- ja terveyskasvatus tasa-arvoisiksi lukio-opiskelijoihin nähden.

Kuluvan kevään aikana olemme osallistuneet yhteistyössä eri järjestöjen kanssa hankehakuihin, joiden tilanne selviää loppukeväästä - alku kesästä. Meidät pyydettiin mukaan koulumaailman asiantuntijoina Erasmus+ hankehakuun: TalkFertility - Developing a well-being-oriented pedagogical approach for addressing sensitive life topics in secondary education. Lisäksi aiomme olla mukana Suomi liikkeelle -hankehaussa, jossa tavoitteena on järjestöjen liikkumista lisäävät kokeilut ja innovaatiot. Meillä tietenkin fokus pyritään pitämään nimenomaan liikunnanopetuksessa. Tässä hankkeessa kokeilu- ja innovaatioiden yhteiskehittelyvaihetta koordinoi Jyväskylän yliopisto ennen varsinaista hankehakua.

Koulutuksia

Kevään aikana koulutustarjontamme on ollut runsas ja vielä toukokuussakin järjestetään koulutuksia. Liikunnassa on järjestetty mm. tanssikoulutuksia, joiden järjestämiseen Liito on jakanut paikallisille yhdistyksille tukea. Jos oma yhdistyksesi ei ole vielä tanssikoulutusta järjestänyt, ehtii tämän toteuttaa vielä syyslukukaudellakin. Huhtikuun Lisää liikettä kouluun - menetelmänä pedagogiset pihapelit -webinaari keräsi huimat reilu 300 osallistujaa, joko livenä webinaaria seuranneena tai tallenteen katsojana.

Huhtikuussa järjestettiin Väestöliiton ja A-klinikkasäätiön asiantuntijoiden pitämä Nuorten seksuaalinen hyvinvointi -webinaari, Sosiaalinen media nuorten mielenterveyden vertaistukena -webinaari, jossa esiteltiin TUBEDU‑hankkeen keskeisiä tuloksia, sekä terveystiedon vuoden pääkoulutus Terveystiedon kevätwebinaari. Kevätwebinaari pidettiin 20.4. aiheena ”Miten opetamme terveyttä, kun tieto, arvot ja algoritmit haastavat ajattelua?”. Koulutustapahtuman yhteydessä julkistettiin vuoden terveystiedon opettaja, Tiina Stennab, Etu-Töölön lukiosta. Sivuiltamme voit lukea perustelut valinnalle. Onnittelut vielä Tiinalle!

Toukokuun alussa 4.5. järjestetään vielä kevään viimeinen koulutus terveystietoon liittyen, johon ehdit vielä jälki-ilmoittautumisella mukaan, ennen ajatusten suuntaamista kohti kesälomaa. Reilu vuosi sitten pidetty webinaari hedelmällisyydestä saa nyt jatkoa: Hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat, tahaton lapsettomuus ja monimuotoiset lapsiperheellistymisen tavat. Asiantuntijoina ovat Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n edustajat. Muistathan ilmoittautua myös ensi syksyn Liikunnanopettajien opintopäiville, jotka järjestetään Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Päivien ohjelmasta löydät lisätietoa kädessäsi olevasta lehdestä. Edullisempi ennakkoilmoittautumishinta on voimassa 1.6. asti. Nähdään syyskuussa Vierumäellä!

Toivotan teille voimia kevään loppurutistukseen ja ihanaa, rentouttavaa kesälomaa!

Mirva Ikola, pj.

LIITO 2/26 pääkirjoitus: Arviointi voi tehdä oppimisesta näkyvää ja merkityksellistä

Wed, 29 Apr 2026 21:00:00 GMT

Arviointi herättää helposti paineita, kysymyksiä ja joskus myös epävarmuutta. Silti arviointi on keskeinen osa opetustamme.

Kun arviointi toimii, se ei ole irrallinen vaihe opintojakson, periodin, lukukauden tai lukuvuoden lopussa. Se kulkee mukana koko oppimisprosessin ajan. Se tekee näkyväksi sen, mitä oppija jo osaa, mihin suuntaan hän on kehittymässä ja mitä seuraavaksi kannattaa harjoitella.

Parhaimmillaan arviointi rakentaa oppilaalle ja opiskelijalle ymmärrystä omasta oppimisestaan. Se auttaa huomaamaan vahvuuksia, sanoittamaan kehittymistä ja asettamaan uusia tavoitteita. Kun oppilas tai opiskelija tunnistaa, missä on menossa, oppimisesta tulee aktiivista ja merkityksellistä.

Tämä ei synny itsestään. Se vaatii meiltä opettajina tietoista valintaa siitä, mitä haluamme tehdä näkyväksi ja miten. Usein pienetkin ratkaisut riittävät. Selkeä palaute, hetki yhteiselle keskustelulle tai mahdollisuus itsearviointiin voi muuttaa paljon.

Oppiminen rakentuu aiemmin opitun varaan, ja oppijan roolia voi aina vahvistaa. Arviointi tarjoaa siihen konkreettisen väylän. Kun oppija otetaan mukaan arviointiin, hän ei ole vain arvioinnin kohde, vaan aktiivinen toimija omassa oppimisessaan.

Opintopäivät tarjoavat meille mahdollisuuden pysähtyä muun muassa arvioinnin äärelle. Jakaa toimivia käytäntöjä, saada uusia näkökulmia ja vahvistaa sitä, mikä omassa työssä jo toimii. Usein huomaa, että moni hyvä ratkaisu on jo olemassa. Niitä tarvitsee vain sanoittaa ja jakaa.

Arvioinnin avulla on mahdollisuus tehdä oppimisesta näkyvää, suunnata sitä eteenpäin ja vahvistaa oppilaan ja opiskelijan kokemusta omasta osaamisestaan.

Karoliina Mäkäräinen

LIITO ry:n uutiskirje 2/26

Tue, 21 Apr 2026 21:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Sosiaalinen media nuorten mielenterveyden vertaistukena -webinaari 28.4.2026

Hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat, tahaton lapsettomuus ja monimuotoiset lapsiperheellistymisen tavat -webinaari 4.5.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 9.-10.6.2026 Tampereella

Aktiiviset koulumatkat ja ESSD webinaari 17.8.2026 - lisätietoa tulossa

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

European School Sport Day 25.9.2026/samalla viikolla

Miniopintopäivät - teamgymiä ja cheeriä koululiikuntaan - lisätietoa tulossa
Tampere to 10.9.2026 klo 17–20, Jyväskylä la 26.9. klo 15–18, Joensuu to 1.10.2026 klo 17–20, Oulu to 8.10.2026 klo 17–20, Kouvola to 5.11.2026 klo 17–20, Turku to 26.11.2026 klo 17–20, Helsinki ja Vaasa: aika tarkentuu

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Vuoden 2026 terveystiedon opettaja Tiina Stennabb Helsingistä

Esitä ansiomerkin saajaa 30.4.2026 mennessä

Esitä vuoden 2026 liikunnanopettaja 30.4.2626 mennessä

Kansainvälinen täydennyskoulutustuki - hae 30.4.2026 mennessä

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

Kehity ulkolajien ohjaajana - LIITO ry:n jäsenenä kouluttaudut edullisemmin

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus 2/26 kokouspäätöksiä mm.:

hyväksyttiin tarkennettu talousarvio vuodelle 2026
tehtiin valinta vuoden 2026 terveystiedon opettajaksi
päätettiin edustajat OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen kevätseminaariin 10.-11.4.2026

EDUNVALVONTA

Liito ry tapasi OAJ:n uuden neuvottelupäällikön – keskiössä opettajien eriarvoisuus ja työn kuormitus

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Kohti fiksuja valintoja – vanhempainilta päihteistä 23.4.2026

Tavoitteena terve nuori - terveys, arki ja tulevaisuus koulutus 28.4.2026 Tutussa/etänä

Opettaja! Ilmoitathan joukkueesi mukaan tilastojulistekilpailuun!

Hei ope, kaipaatko lisätietoa epilepsiasta?

Uusi Aamupalapodcast-materiaali koulujen käyttöön!

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

Vuoden 2026 terveystiedon opettaja Tiina Stennabb Helsingistä

Sun, 19 Apr 2026 21:00:00 GMT

Tiina Stennabb opettaa terveystietoa ja liikuntaa Etu-Töölön lukiossa Helsingissä.

Tiina on kehittänyt opetustaan määrätietoisesti koko uransa ajan. Terveystiedon alkuvuosina oppikirjavalikoima oli kapea, ja opetus rakentui pitkälti opettajan oman asiantuntijuuden, jatkuvan oppimisen ja tiedonhankinnan varaan. Tämä tiedonjano ja halu pysyä ajan tasalla ovat säilyneet hänen työssään läpi vuosien. Hän on monipuolinen opettaja, jonka tunneilla tehdään tutustumiskäyntejä ja erilaisia projekteja. Erityisen vahvaa on hänen arviointiosaamisensa: arviointi on monipuolista, perusteltua ja oppilaskohtaista. Hän paneutuu opiskelijoihin yksilöinä ja kohtaa jokaisen kunnioittavasti.

Tiina on kehittänyt osaamistaan jatkuvasti osallistumalla monipuolisiin koulutuksiin sekä olemalla aktiivisesti läsnä ja kiinnostunut uudesta tiedosta ja pedagogisista avauksista. Hänen työotteessaan näkyy kunnianhimoinen suhtautuminen ammatilliseen kasvuun: hän on tarkka, reflektoiva ja sitoutunut oppija myös itse koulutuksissa. Hän on myös laaja-alainen osaaja. Liikunnan ja terveystiedon lisäksi hän on opettanut yrittäjyyskursseja, muun muassa sijoittamiseen liittyviä opintoja. Tämä kertoo hänen monipuolisesta asiantuntemuksestaan ja halustaan laajentaa osaamistaan myös oman ydinalueensa ulkopuolelle.

Opiskelijan sanoin: ”Tiina on tosi kannustava ja palkitsee aina sanallisesti, kun onnistuu, ja on myös rauhallinen, mikä auttaa oppimaan.” Hän on opetuksessa läsnä täydellä sydämellä ja aistii herkästi oppituntien tunnelmaa. Tämä sensitiivisyys mahdollistaa sen, että hän pystyy mukauttamaan opetustaan tilanteen mukaan ja tukemaan oppimista kulloisenkin ryhmän tarpeista käsin.

Lähikollegan sanoin: ” Mahtavaa! Hän on niin oikea ihminen! Olen tehnyt hänen kanssaan Tylyssä useita yhteistyöprojekteja, ja voin lämpimästi suositella häntä. Kuvailisin häntä yhteistyökykyiseksi, empaattiseksi, hyväntahtoiseksi ja ymmärtäväiseksi. Hän on lempeä mutta jämäkkä, erinomainen organisoija, jolla pysyy samanaikaisesti useat kokonaisuudet hallussa. Hän kehittää työtään jatkuvasti ja tekee sitä pyyteettömästi, aidosti nuorten parhaaseen sitoutuen. Hän tunnistaa nuorten vahvuuksia ja osaa tukea heitä niiden kehittämisessä. Hän auttaa nuoria näkemään oman potentiaalinsa ja saa heistä parhaat puolet esiin. Hän on nuorten arvostama ja pitämä opettaja, joka ohjaa innostavasti ja kannustavasti, antaa vastuuta ja osoittaa luottamusta. Samat kuvaukset pätevät häneen myös kollegana. Häneen voi luottaa. Hän tekee laajasti yhteistyötä eri opettajien kanssa, ja hänen asiantuntijuuttaan arvostetaan korkealle. Hän tukee kollegoitaan, kysyy kuulumisia ja on myötätuntoinen kuuntelija ja rohkaisija. Pidän häntä esikuvallisena opettajana."

LIITO ry:n terveystietotoimikunnan puheenjohtaja Josefina Koski onnittelemassa Vuoden terveystiedon opettajaa.

Liito ry tapasi OAJ:n uuden neuvottelupäällikön – keskiössä opettajien eriarvoisuus ja työn kuormitus

Thu, 16 Apr 2026 21:00:00 GMT

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry tapasi eilen Akava-talolla OAJ:n tuoreen neuvottelupäällikön Katja Ahon. Tapaamisen tavoitteena oli nostaa esiin korkean opetusvelvollisuuden (OPV) aineiden kasvanut kuormitus ja peräänkuuluttaa korjausliikkeitä tuleviin neuvotteluihin.

Tapaamiseen osallistuivat Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki, Käsityönopettajien liiton varapuheenjohtaja Liisa Vuolas sekä Teknisen työn opettajien puheenjohtaja Timo Saarinen. Vastaanotto oli lämmin, ja neuvottelupäällikkö Aho ymmärsi huolen korkean OPV:n tuomasta opettajaryhmien välisestä eriarvoisuudesta.

Vanhentuneet rakenteet kuormituksen taustalla

Keskustelun keskiössä oli se, etteivät opetusvelvollisuudet ole seuranneet työn muuttuneita olosuhteita. Vaikka työ on muuttunut radikaalisti 1970-luvulta tähän päivään, OPV-rakenteet ovat pysyneet ennallaan.

Myös tuore tutkimustieto tukee opettajien kokemusta: OAJ:n selvityksen mukaan korkean opetusvelvollisuuden aineissa työmäärä vaikuttaa olevan todellisuudessa suurempi kuin matalamman OPV:n aineissa.

Jäsenkysely 2026: Hälyttäviä lukuja liikunnanopettajien jaksamisesta

Tuoreen jäsenkyselyn tulokset kertovat karua kieltä liikunnanopettajien tilanteesta:

78 % on saanut esimieheltään vain vähän tai jonkin verran tukea kokiessaan kuormitusta.
40 % on usein tai ajoittain harkinnut alanvaihtoa kokonaan.
26 % on pohtinut siirtymistä muihin opetustehtäviin.

"Työn olosuhteisiin on saatava muutos, jotta työn fyysistä ja henkistä kuormitusta saadaan laskettua. Vain siten voimme varmistaa, että meillä on jatkossakin sitoutuneita ja innostuneita ammattilaisia liikunnanopetuksen parissa", Rautajoki toteaa.

Vaikuttamistyö jatkuu

Tapaaminen oli osa jatkumoa, jolla Liito ry pyrkii vaikuttamaan OAJ:n tavoitteisiin. Työ jatkuu tiiviinä kohti ensi kevään neuvottelukierrosta, jotta jäsenten ääni kuuluu neuvottelupöydissä.

Kehity ulkolajien ohjaajana - LIITO ry:n jäsenenä kouluttaudut edullisemmin

Mon, 23 Mar 2026 22:00:00 GMT

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

LIITO ry:n jäsenet kouluttautuvat esitteen koulutuksissa Suomen Ladun jäsenhinnoilla.

suomenlatu.fi/koulutus, koulutus@suomenlatu.fi, 09 8567 7470

Herkullista ohjelmaa ruokakasvatuksen viikolla

Thu, 12 Mar 2026 22:00:00 GMT

Ruoka yhdistää! Hyvää tekevää ruokaa ja yhdessä syömistä juhlitaan ruokakasvatuksen viikolla 16.-20.3.2026. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry on tänä vuonna mukana Ruokakasvatuksenviikolla viestintäkumppanina.

Teemaviikko on tarkoitettu kaikille lapsille, nuorille ja perheille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Ruokakasvatuksen teemoja voi käsitellä osana koulu- ja päiväkotiruokailua, oppitunteja sekä muuta toimintaa. Kokosimme sinulle tapahtumat ja materiaalit, joita voit hyödyntää omassa opetuksessasi.

Virtuaalivierailu maitotilalta lapsille ja nuorille ti 17.3. klo 12.15-13

Ruoka yhdistää – koulutuswebinaari ammattilaisille to 19.3. klo 12-16

Vanhempainilta to 19.3. klo 17.30-18.15

Valmiita materiaaleja käytettäväksi päiväkodeissa, kouluissa sekä nuorten toiminnassa.

Ruokakasvatuksen viikkoa koordinoi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry. Tänä vuonna mukana viikkoa järjestämässä ovat myös Folkhälsan, Finlands svenska 4H, Helsingin yliopiston kotitalousopettajakoulutus, Leipätiedotus ry, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marttaliitto ry, Pro Vege ry, Ruokatieto yhdistys ry, Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille -hanke ja Suomen Sydänliitto ry / Neuvokas perhe.

LIITO ry:n uutiskirje 1/26

Sun, 22 Feb 2026 22:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Tanssikoulutus Turussa 4.3.2026

Tekoälytyöpaja 3: Tekoäly ja arviointi 9.3.2026

Tyhy-opettajien pedagoginen kahvila 12.3.2026

Webinaari: Positiivinen psykologia, itsemyötätunto 12.3.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Helsingissä 14.3.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 23.3.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 28.-29.3.2026 Varalan Urheiluopisto

Tekoälytyöpaja 4: Tekoäly oppijoiden aktivoinnissa ja toiminnallisessa työskentelyssä 1.4.2026

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja 8.4.2026

Lisää liikettä kouluun - menetelmänä pedagogiset pihapelit 9.4.2026

Nuorten seksuaalinen hyvinvointi – ajankohtaiset teemat ja uudet opetusmateriaalit 14.4.2026

Terveystiedon kevätwebinaari - Miten opetamme terveyttä, kun tieto, arvot ja algoritmit haastavat ajattelua? 20.4.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Esitä vuoden 2026 terveystiedon opettajaa 28.2.2026 mennessä

Esitä vuoden 2026 liikunnanopettaja 30.4.2626 mennessä

Kansainvälinen täydennyskoulutustuki - hae 30.4.2026 mennessä

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

Äänestä OAJ:n valtuustovaaleissa oman aineesi opettajaa

Uusi tapa tutustua LIITO-lehteen – LiitoTalk-podcast avaa 1/26‑lehden teemat uudella tavalla

LIITO 1/26: Toimintakyky on ilmestynyt - lue koko lehti jäsensivuilta

Liito ry:n liikekortit tukevat monipuolista ja laadukasta liikunnanopetusta

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus hyväksyi 1/26 kokouksessaan 24.1.2026

vuoden 2025 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
Eduskuntavaalitavoitteet 2027, jotka julkaistaan myöhemmin keväällä 2026

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Ultimate School Handball-käsipalloa kouluihin uusi opetusvideo ja siihen liittyvä käsikirja.

Kokeile ja kommentoi Liikenneturvan opetusmateriaaleja! Liikenneturva.fi/alkoholioppitunti
Liikenneturva.fi/kannabisoppitunti Lisätietoa:lotta.ypya@liikenneturva.fi.

UKK-instituutti/Smart Moves: Kuusi kulmakiveä ohjaa oppilaitoksia kohti yhdenvertaista liikkumisen kulttuuria

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

Kansainvälinen täydennyskoulutustuki - hae 30.4.2026 mennessä

Sun, 22 Feb 2026 22:00:00 GMT

Kansainvälinen täydennyskoulutus

LIITO ry:n jäsenet voivat hakea tukea kansainväliseen täydennyskoulutukseen. Hakuaika vuosittain 30.4. mennessä.

Avustuksen myöntämisestä ilmoitetaan sähköpostilla, jonka liitteenä on tiliselvityslomake. Avustussumma maksetaan jälkikäteen hakijan ilmoittamalle tilille. Tiliselvitykseen on liitettävä avustussummaa vastaava määrä tositteita.

Kansainvälinen täydennyskoulutusvinkki: Sportsforum Mals, Italy 25.-31.7.2026.

Kansainvälisen täydennyskoulutuksen apurahan myöntämisperusteet ja hakulomake.

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe

Sun, 22 Feb 2026 22:00:00 GMT

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

LIITO ry:n terveystiedon valtakunnallinen koe 2026 on laadittu vuoden 2014 OPS:n terveystiedon keskeisten sisältöjen pohjalta, huomioiden peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit. Koe sisältää sekä valinta- että avotehtäviä ja esseen. Kokeen suoritusaika on 75 min. Kokeen voi pitää myös 60 min kokeena jättämällä jonkun osuuden pois, mutta tällöin koe ei testaa kaikkien tavoitteiden saavuttamista.

Koe ja pisteytysohjeet sekä sähköinen Google Forms koe toimitetaan tilaajalle linkkinä Google Drive kansioon, joka tulee ladata omalle koneelle. Sähköiseen kokeeseen löytyy selkeät ohjeet ja ohjevideot. Kysymykset ja sähköinen koe on saatavilla myös ruotsiksi.

Koe suositellaan pidettäväksi 16.4.2026. Koe voidaan pitää aikaisintaan mainittuna päivänä, mutta se on mahdollista pitää milloin vain 16.4.2026 jälkeen.

Koe valmistuu viikolla 14 ja toimitetaan siitä eteenpäin tilaajille.

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja ke 8.4.2026 klo 16:30–17:30.

Tilaukset.

Esitä vuoden 2026 liikunnanopettaja ja osallistu arvontaan

Sun, 22 Feb 2026 22:00:00 GMT

Pyydämme tekemään esityksiä vuoden 2026 liikunnanopettajaksi. Esityksiä voivat tehdä paikallisyhdistykset tai yksittäiset LIITO ry:n jäsenet. Esitykset tulee toimittaa Liiton toimistoon 30.4.2026 mennessä.

Vuoden liikunnanopettaja julkistetaan Opintopäivillä 4.-5.9.2026 Suomen urheiluopistolla Vierumäellä. Vuoden liikunnanopettajaa ehdottaneiden kesken arvotaan ilmainen osallistuminen Opintopäiville 2026!

LIITO ry:n hallitus tekee valinnan vuoden terveystiedon opettajaksi anonyymisti, eli esityksistä poistetaan henkilön nimi, koulu jne. tunnistetiedot ennen hallituksen käsittelyä.

Linkki lisätietoihin ja esityslomakkeeseen.

Äänestä OAJ:n valtuustovaaleissa oman aineesi opettajaa

Thu, 19 Feb 2026 22:00:00 GMT

Vaalit lähestyvät ja kampanjat kiihtyvät!

Liikunnan ja terveystiedon opetuksen kannalta on tärkeää, että saamme OAJ:n valtuustoon mahdollisimman monta aineidemme opettajaa. Haluamme tukea kaikkia Suomen ehdokkaaksi asettuneita liikunnan ja/tai terveystiedon opettajia tehostamalla heidän vaalikampanjaansa omassa somessamme ja jäsenille tiedottamalla. Alla esittelyt ehdokkaista joiden tiedot olemme saaneet.

3.3.2026 OAJ:n oma vaalikone aukeaa äänestäjille.
17.–30.3.2026 voi äänestää, äänestys on kokonaan sähköinen.
Äänestäneiden kesken arvotaan jokaisena vaalipäivänä 500 euron arvoinen lahjakortti. Mitä aiemmin äänestät, sitä useampaan arvontaan osallistut!
Lue lisää OAJ:n sivuilta.

Nimi: Jani Laaksonen

Vaalipiiri: valtakunnallinen OAO:n vaalipiiri (ammatilliset opettajat)

Ehdokasnumero: 49

Opetettavat aineet: liikunta ja terveystieto

Esittely ja tärkeimmät tavoitteet:
Opetan liikunta- ja terveyskasvatusta Pelastusopistossa Kuopiossa. Toimin Liito ry:n varapuheenjohtajana sekä OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsenenä ja NOPE-kouluttajana. Olin valtuustossa edellisellä kaudella, kunnes työpaikan vaihto toiseen maakuntaan päätti tehtäväni. Valtuustotyössä näin selvästi, kuinka vähäinen liikunnan ja terveystiedon opettajien edustus siellä on. Kun näkökulmaa ei ole paikalla, sitä ei myöskään huomioida.

Liikunta ja terveystieto liittyvät suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, toimintakykyyn ja turvallisuuteen. Siksi niiden äänen on kuuluttava päätöksenteossa vahvemmin.

Haluan tuoda esiin opettajan arjen konkreettiset kysymykset – resurssit, jaksamisen ja pedagogisen työn realiteetit – sekä vahvistaa avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta OAJ:n päätöksenteossa. En ole äänekkäin vastakkainasettelija, vaan sillanrakentaja, joka pyrkii kokoamaan eri näkökulmia yhteen ja rakentamaan ratkaisuja yhteistyössä.

Tuon valtuustotyöhön kokemusta, yhteistyökykyä ja sitoutumista siihen, että liikunnan ja terveystiedon ääni kuuluu selkeästi ja vastuullisesti. Mitä useampi liikunnan ja terveystiedon opettaja valtuustossa on, sitä vahvempi on koko aineryhmän vaikutus. Siksi kannustan äänestämään liikunnan tai terveystiedon opettajaa omassa vaalipiirissäsi – ja rohkaisemaan myös kollegoitasi tekemään samoin.

Nimi: Virpi Manninen

Vaalipiiri: YSI Pääkaupunkiseutu

Ehdokasnumero: 23

Opetettavat aineet: luokanopetus, liikunta

Esittely: Olen nuori opettaja Vantaalta. Toimin luokanopettajana ja koulutukseltani olen tämän lisäksi liikunnan- ja terveystiedon opettaja. Haluan tuoda päätöksentekoon tuoretta näkemystä ja varmistaa, että opettajan ammatti on vetovoimainen myös tulevaisuudessa. Valtuuston työhön olenkin jo edelliskaudella päässyt kurkistamaan SOOLin edustajana opiskeluvuosieni aikana.

Tärkeimmät tavoitteet: Valtuustossa haluaisin nostaa esiin etenkin opettajien työssä jaksamiseen sekä työaikaan ja palkkaukseen liittyviä teemoja, sekä tietenkin edistää nuorten ja vastavalmistuneiden opettajien asemaa.

Nimi: Tarja Työläjärvi

Vaalipiiri: YSI Pirkanmaa, Koko Pirkanmaan vaaliliitto

Ehdokasnumero: 3

Opetettavat aineet: biologia, maantieto ja terveystieto

Esittely: OAJ Ylöjärven puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen syksystä -23

Tärkeimmät tavoitteet:
Haluan OAJ:hin lisää: raikkautta, keveyttä, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyötä. Haluan edistää erityisesti mm: aineenopetuksen aseman säilymistä, uran alkuvaiheiden, tuntiopettajien ja määräaikaisten edunvalvontaa.

Lisää voi kysellä instagramissa @ttyolajarvi tai sähköpostilla tarja.oajypy@gmail.com!

Uusi tapa tutustua LIITO-lehteen – LiitoTalk-podcast avaa 1/26‑lehden teemat uudella tavalla

Wed, 18 Feb 2026 22:00:00 GMT

Miltä LIITO‑lehden teemat kuulostavat keskusteltuna – ajatuksia herätellen ja opettajan arkeen kytkeytyen? Uusi LiitoTalk‑kokeilujakso tarjoaa kevyen, kuunneltavan tavan perehtyä LIITO 1/26 ‑lehden sisältöihin ja avaa lehden teemoille aivan uuden lähestymiskulman.

LIITO 1/26 ‑lehti on ilmestynyt, ja sen teemana on toimintakyky. Lehti tarkastelee aihetta läpi koko oppimispolun ja tuo esiin peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen näkökulmia sekä ajankohtaisia pedagogisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Tällä kertaa lehden rinnalla tarjotaan myös uusi tapa tutustua sisältöihin LiitoTalk‑podcast, jossa lehden keskeisiä artikkeleita avataan kahden kuvitteellisen opettajahahmon, Sannan ja Nikon, keskustelun kautta.

Kokeilujaksossa pohditaan muun muassa sitä, mitä toimintakyky tarkoittaa koulujen arjessa, miten vesipätevyyttä voi opettaa oppiainerajat ylittäen ja millä tavoin yhdenvertaisuus ja aineen arvostus – esimerkiksi liikunnan yo‑kokeen valmistelu tai ammatillisen koulutuksen linjaukset – näkyvät oppilaan hyvinvoinnissa. Keskustelu kuljettaa kuulijaa myös oppimisympäristöjen äärelle, hiihtoladun rauhasta liikuntasalien meluun, sekä terveystiedon ajankohtaisiin ilmiöihin nikotiinituotteiden kasvusta kehorauhaan ja algoritmien vaikutuksiin. Lopussa katse käännetään tulevaan lakimuutokseen, joka velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa ja tuo teeman konkreettisesti osaksi koulun rakenteita.

Podcastin käsikirjoituksessa hyödynnettiin tekoälyä ideoinnin ja rakenteen tukena, mutta kaikki sisältö on tarkistettu ja viimeistelty käsin. Kokeilu sai alkunsa LIITO ry:n järjestämästä terveystiedon tekoälytyöpajasta, joka rohkaisi kokeilemaan uusia tapoja esittää lehden teemoja ja antoi samalla hyvän syyn harjoitella työpajassa opittuja sisältötuotannon ideoita käytännössä.

Koska kyseessä on ensimmäinen kokeilu, kuulijoiden kokemuksia ja toiveita kerätään aktiivisesti. Onko podcast sinulle toimiva tapa tutustua lehden sisältöihin? Toivoisitko jatkoa? Palautetta voi jättää helposti Spotifyn äänestyksessä ja kommenttikentässä tai LIITO ry:n somekanavissa.

Avaa LiitoTalk korvanappeihin ja anna sisällön kulkea mukana – pieni kävely tekee hyvää niin ajatuksille kuin toimintakyvyllekin!

LIITO 1/26: Liikunnan yo -kokeet tulevat – muuttuuko opettaminen?

Thu, 12 Feb 2026 22:00:00 GMT

Teksti: Arja Sääkslahti

Suomalainen lukiokoulutus on historiallisen arvomuutoksen edessä – ensimmäistä kertaa maamme lukiolaisille tulee mahdollisuus halutessaan näyttää osaamistaan ylioppilaskirjoituksissa myös taito- ja taideaineissa. Uusi tilanne on herättänyt epävarmuutta ja useita kysymyksiä. Tässä artikkelissa avataan liikunta -oppiaineen ydintä ja keinoja, miten liikunnanopetuksessa tuetaan opiskelijan liikunnallisen osaamisen karttumista valmistaen opiskelijoita liikunnallisen tieto-taidon näyttämiseen ylioppilaskirjoituksissa.

Lukiokoulutuksen tarkoitus

Ylioppilaskirjoitusten laajeneminen tuo meidät uuden äärelle. Uusi tilanne vaatii hetkellistä pysähtymistä ja tilanteen tarkistamista, jotta pystymme toimimaan muuttuneessa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäinen pysähdys on tärkeää tehdä lukiokoulutuksen perimmäisen tarkoituksen mieliin palauttamiseksi.

Lukiolaki (714/2018, 2 §) määrittelee lukiokoulutuksen tarkoitukseksi opiskelijoiden kasvamisen tukeminen hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Lain mukaan heitä ohjataan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sen lisäksi, että lukiokoulutuksella pyritään antamaan opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lukiokoulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 714/2018, 2 §)

Laaja-alainen osaaminen

Lukiolaki asettaa opettajan työlle hyvin selkeän tarkoituksen, mutta jättää opettajalle runsaasti pedagogisia vapauksia esimerkiksi opetussisältöjen painotuksiin ja niihin sopivien oppimisympäristöjen valintaan. Näissä valinnoissa Lukion opetussuunnitelman perusteet tuovat seuraavat määräävät askelmerkit.

Lukiokoulutuksen laaja sivistystehtävä realisoituu selkeimmin LOPS 2019 -perusteiden laaja-alaisen osaamisen kuvauksilla. Ne muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet ja kannustavat täydentämään ja konkretisoimaan osaamista jokaisen oppiaineen paikallisissa opetussuunnitelmissa. LOPS2019 -perusteissa nimetyt laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat: hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys, ympäristöosaamisen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Lisäksi lukion liikunnanopetuksen tulee vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä. Nämä osa-alueet tulee siis näkyä myös liikunnanopetuksessa ja siksi ne on kirjattu myös liikunnan LOPS 2019 –perusteisiin. On perusteltua olettaa, että näiden laaja-alaista osaamista edellyttävien näkökulmien hallintaa tullaan myös jossain määrin arvioimaan ylioppilaskirjoitusten osana.

Ylioppilaskirjoituksissa osoitettavan osaamisen tukeminen

Oppiainekohtaisella osaamisella on kaikilla kirjoitettavissa aineissa keskeinen rooli. Näin tulee varmasti olemaan nyt myös taito- ja taideaineiden kohdalla. Lisäksi on ennakkoaavistus siitä, että taito- ja taideaineissakin ylioppilaskirjoitukset tulevat keskittymään pääsääntöisesti kaikille pakollisiin opintojaksoihin ja laaja-alaisen osaamisen alueisiin. Tästä syystä seuraavaksi on hyödyllistä tarkastella lukion liikunnan opetussuunnitelman määrittelemiä LI1 ja LI2 opintojaksojen opetuksen tavoitteita ja pitää niitä ohjenuorana liikuntatuntien pedagogisen suunnittelun perustana ja erityisesti opetuksen sanoittamisessa eli miksi jotain tehdään, miten se tehdään oikein ja mitä hyötyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä siitä on. Näin oppiaineen tietoperusta omaksutaan tiedolliseksi osaamiseksi ja yhdessä fyysisen toiminnan kanssa ne muuttuvat kokonaisvaltaiseksi oppimiseksi ja osaamiseksi, jota voidaan myös luotettavasti arvioida.

Oppiva liikkuja (LI1)

LOPS2019 määrittelee LI1 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

liikuntataitojen ja -tietojen soveltaminen erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (esim. sisällä, ulkona ja vedessä)
vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen
parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöiksi

Liikuntataitojen soveltaminen erilaissa opetusryhmän yhteisissä liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa ympäristön mahdollisuuksia (kesä-, talvi-, luonto- ja vesiliikunta) sekä sisä- että ulkoliikuntaa monipuolisesti toteuttaen
opetusryhmän yhteistyötaitojen ja yhteishengen kehittäminen liikuntatehtävillä ja -leikeillä sekä peleillä. (LOPS2019)

Aktiivinen elämä (LI2)

LOPS2019 määrittelee LI2 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

fyysisten ominaisuuksien (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) arvioiminen sekä niiden tietojen perusteella kehittämistavoitteiden asettaminen
perusteltujen valintojen tekeminen oman fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi (esim. planetaarisen hyvinvoinnin lisäämiseksi)
vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen
parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöksi

fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) itsearviointi, ylläpito ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen
liikkuvuus ja kehonhuolto
ergonomia liike- ja suoritustekniikoissa
yhteistyötaitoja sekä yhteishenkeä kehittävät liikunnalliset pari- ja ryhmätehtävät.

Kun lukion liikunnanopetuksen moduulien tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tarkastelee edellä kuvatulla yksinkertaistetulla listauksella, on helppo hahmottaa keskeiset opettamisen elementit. Liikunta -oppiaineen erityispiirteet eli fyysinen tekeminen ja konkreettisina tuntemuksina saatu sisäinen palaute suorituksista ovat vahva perusta toiminnalliselle oppimiselle. Kun tätä fyysistä tekemistä tuetaan tarkoituksenmukaisella sanoittamisella eli perustelemalla miksi taidon tai ominaisuuden harjoittelu on merkityksellistä, mitä hyvää ja hyödyllistä siitä seuraa esim. fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja/tai kognitiivisesti opiskelijan elämään ja hyvinvointiin niin välittömästi kuin pitkällä aikavälillä, luodaan opiskelijoille hyvät edellytykset omaksua liikuntaa liittyviä tietoja ja taitoja oppiaineelle luonteenomaisella tavalla.

Opetushallitus tulee julkaisemaan kevään 2026 aikana lukion liikunnanopetukseen tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietopohjaa lukion liikunnan pakollisille opintojaksoille (LI1 – Oppiva Liikkuja ja LI2 – Aktiivinen elämä) sekä valtakunnallisille valinnaisille moduuleille (LI3 -Uudet mahdollisuudet, LI4 – Yhdessä liikkuen ja LI5 – Virkistystä liikunnasta) yhdessä lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kanssa. Materiaalissa pyritään tekemään näkyväksi liikunnan, liikkumisen, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tutkimusperustaista tietopohjaa ja samalla auttaa opettajia sanoittamaan opetustaan. Tiedon ja fyysisen tekemisen yhdistäminen ovat nykytutkimustiedon perusteella paitsi tehokkaimmat myös mielekkäimmät tavat oppia. Se että ylioppilaskirjoituksissa taito- ja taideaineet nähdään perinteisten kirjoitettavien aineiden rinnalla samanarvoisina, nostaa myös toiminnallisen oppimisen arvostusta.

Lopuksi

Yhteenvetona ja vastauksena otsikon kysymykseen – muuttuuko lukion liikunnanopetus, voidaan olettaa, että liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt eivät muutu ainakaan ennen seuraavaa LOPS uudistusta. Sen sijaan opetuksen sanoittamiseen opettajien tulee suhtautua aikaisempaa huolellisemmin. Selkeällä sanoituksella opettaja vahvistaa opiskelijoiden osaamispohjaa ja edellytyksiä osoittaa osaamistaan niin liikuntaa koskevissa tiedoissa kuin taidoissakin muun muassa tulevissa liikunnan ylioppilaskokeissa.

Kirjoittaja Arja Sääkslahti toimii liikuntapedagogiikan professorina Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa

LIITO 1/26 puheenjohtajalta: Vauhdilla kohti kevättä

Thu, 12 Feb 2026 22:00:00 GMT

Tammikuu on jo kevätlukukaudesta uurastettu ja suuntaamme katseet jo pitkälle kevääseen. Ainakin itse odotan jo huhtikuuta, jolloin omat kiireiset aikataulut helpottavat niin työssä kuin työn ohessa tehtävien opintojeni suhteen. Lukion puolella arkea rytmittävät koeviikot ja näin keväällä helmikuussa tanssittavat vanhojen tanssit sekä maaliskuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset tarkistusurakkoineen. Tänä vuonna todennäköisesti omassa lukiossani vanhoja tanssitaan viimeisen kerran helmikuussa, jonka jälkeen tanssit siirtyvät toukokuulle. Koronavuonna tanssit tanssittiin toukokuussa ja tuolloin saadut hyvät kokemukset kevättansseista auringonpaisteessa ja luonnon herätessä hiljalleen kesään innosti opiskelijat keskusteluun vanhojen tanssien siirtämisestä pysyvämmin toukokuulle. Viime syksynä lukiomme opiskelijakunnan hallitus teki tanssipäivästä muutostoiveen kaupungille meidän liikunnanopettajien ja rehtorien tukemana, johon kaupungin lukiotoimen hallinto näytti vihreää valoa ja saamme jatkossa järjestää tanssit haluamanamme ajankohtana, vaikka muut kaupungin lukiot tanssisivatkin helmikuussa. Tämä helpottaa isossa kaupungissa monella tapaa järjestelyjä niin pukuvuokrausten, kampausaikojen, ruokapaikkojen ja itse iltatanssien järjestämisen suhteen.

Syksyn Move! -mittaukset

Peruskoulussa syksyisin toteutettavat Move!-mittausten tulokset julkistettiin jälleen joulukuussa. Mittauksiin osallistui vuonna 2025 yli 111 000 5. ja 8 luokan oppilasta, mikä oli yli 90 prosenttia kyseisten ikäluokkien oppilaista. Mittausten perusteella lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, erityisesti 5.-luokkalaisilla. Edelleen kuitenkin 35 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 40 prosentilla 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia. Myös fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä, korostuen erityisesti pojilla. Maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 46 prosentilla 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.

Perusopetuksen lakiuudistus

Lasten liikkumattomuuteen on hiljalleen herätty myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Joulukuussa julkaistiin perusopetuksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen lakiuudistus, mikä lisää sen tavoitteeksi opetussuunnitelmissa velvoittaen koulut kehittämään toimintakulttuuriaan tukemaan lasten ja nuorten liikkumista osana arkea ja hyvinvointia. Muutos astuu voimaan 1.8.2026, jolloin koulujen tulee ottaa paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön. Tavoitteena on lisätä liikettä koulupäivään toiminnallisilla menetelmillä ja edistää tasa-arvoisen liikkumisen mahdollisuuksia, tukien lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia. Liikkuminen tulee siten integroida osaksi kouluarkea ja toimintakulttuuria. Meille liikunnanopettajille muutos on hyvä, koska nyt liikkuminen tunnustetaan entistä tärkeämmiksi osaksi lasten koulupäivää. Tämä antaa meille hyviä perusteita seuraavaan hallituskauteen käytäviin tavoiteneuvotteluihin liikunnanopetuksen lisäämiseksi, kun opetussuunnitelmia tullaan uudistamaan ja mahdollista tuntijakoa avaamaan.

Tulevia koulutuksia

Kevät on jälleen täynnä useita koulutuksia niin liikuntaan kuin terveystietoon liittyen. Tammikuussa pidettiin Ehyt ry:n järjestämä huumekoulutus ja miniopintopäiviä kamppailu- sekä vesiliikuntateemoilla. Tammikuussa olimme myös Educassa, jossa saimme kohdata teitä jäseniä jälleen pisteellämme sekä järjestimme pari ohjelmanumeroa Opettajan olohuoneen lavalla. Helmikuussa koulutukset jatkuvat miniopintopäivien kamppailuteemalla ja maalis-huhtikuussa järjestämme kaksi erisisältöistä tekoälytyöpajaa, joiden sisältö on muokattu teidän toiveiden mukaan viime keväänä toteutetun tekoälyteemaisen terveystiedon seminaarista saadun palautteen pohjalta. Huhtikuussa järjestämme vielä webinaarin nuorten seksuaalisesta hyvinvoinnista. Tarkista koulutustarjontamme ja tarkat ajankohdat kotisivuiltamme. Älä unohda myöskään uusia materiaalejamme: 9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe tai lukion terveystiedon preliminääri, jotka ovat tilattavissa myös sivuiltamme.

Toivotan teille aurinkoisia talviliikuntakelejä ja tsemppiä kevätlukukauteen!

Mirva Ikola
puheenjohtaja

LIITO 1/26 pääkirjoitus: Oppimista, osallisuutta ja toimintakykyä

Thu, 12 Feb 2026 22:00:00 GMT

Toimintakyky ei ole vain fyysinen ominaisuus, vaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Kouluilla ja kouluyhteisöillä on keskeinen rooli sen rakentumisessa – arjen valinnoissa, pedagogiikassa ja toimintakulttuurissa.

Lasten ja nuorten toimintakyky on sivistyskysymys, tasa-arvokysymys ja koko kouluyhteisöä koskeva arvovalinta. Tässä numerossa tarkastelemme toimintakykyä laajasti: fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä toimia, osallistua ja kasvaa osaksi yhteiskuntaa.

Tuoreet Move!-mittaustulokset välittävät sekä myönteistä että huolestuttavaa viestiä. Fyysisen toimintakyvyn kehitys on monin paikoin kääntynyt parempaan suuntaan, mutta silti edelleen noin kolmanneksella oppilaista toimintakyky on tasolla, joka voi kuormittaa terveyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erot ovat merkittäviä ja muistuttavat siitä, ettei toimintakyky kehity sattumalta – vaan ympäristöjen, mahdollisuuksien ja pedagogisten valintojen kautta.

Koulu on tässä työssä avainasemassa. Vuonna 2026 voimaan astuva perusopetuksen liikunnallista elämäntapaa koskeva lakiuudistus vahvistaa koulun roolia lasten ja nuorten liikkumisen edistäjänä. Liikkuminen on osa koko koulupäivän toimintakulttuuria, ja onneksi moni koulu toteuttaa tätä jo vahvasti. Tämä on merkittävä tunnustus myös liikunnan- ja terveystiedonopettajien työlle: se vahvistaa pedagogista asiantuntijuuttamme ja antaa perusteluja vaikuttamistyölle resurssien, tuntijaon ja ryhmäkokojen näkökulmasta.

Toimintakyky ei kuitenkaan tarkoita vain mittaustuloksia tai fyysisiä ominaisuuksia. Se tarkoittaa myös uskallusta osallistua, kykyä arvioida omaa osaamistaan, taitoa tehdä turvallisia ja kestäviä valintoja sekä kokemusta siitä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Toimintakyky rakentuu tiedoista, taidoista ja asenteista – ja koululla on keskeinen rooli hyvinvoinnin perustan luomisessa.

Työmme vaatii vahvaa pedagogista osaamista, sensitiivisyyttä ja rohkeutta puuttua myös hankaliin kysymyksiin: eriarvoisuuteen, kehohäpeään, liikkumattomuuteen ja resurssipulaan. Samalla se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa oppilaiden toimijuutta ja luottamusta omiin kykyihinsä.

Toimintakyky ei ole yksilön ominaisuus, vaan yhteinen projekti. Se rakentuu arjen teoissa, koulupäivän rakenteissa ja siinä, millaisena ymmärrämme hyvän elämän ja oppimisen. Tässä työssä me, liikunnan ja terveystiedon opettajat, olemme keskeisiä toimijoita – ja asiantuntemuksemme ansaitsee tulla kuulluksi myös koulun ulkopuolella, kuntatasolla ja valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pidetään toimintakyky näkyvänä. Pidetään huolta siitä, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus liikkua, oppia ja voida hyvin – omista lähtökohdistaan käsin.

Karoliina Mäkäräinen

Liito ry:n liikekortit tukevat monipuolista ja laadukasta liikunnanopetusta

Wed, 21 Jan 2026 22:00:00 GMT

Liito ry on julkaissut uudet liikekortit liikunnanopettajien työn tueksi. Kortit sisältävät monipuolisia lihaskuntoharjoitteita kehon painolla ja erilaisilla välineillä sekä dynaamisia liikkuvuusliikkeitä, jotka soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi kiertoharjoittelussa tai osana alkulämmittelyä.

Liikekorttien rinnalle on tarkoitus kehittää valmiita tuntimalleja, jotka helpottavat liikuntatuntien suunnittelua ja toteutusta eri-ikäisille oppilaille. Tavoitteena on tarjota opettajille käytännöllisiä ideoita ja tukea pedagogisesti mielekkäiden harjoitusten rakentamiseen.

Liikekortit ovat osa Liito ry:n jäsenpalveluja ja ladattavissa makutta jäsensivuilta. Jos et vielä ole jäsen, nämä materiaalit voivat olla hyvä syy liittyä mukaan! Jäsenyys tarjoaa pääsyn myös muihin materiaaleihin ja palveluihin, joiden avulla liikunnan ja terveystiedon opettajat voivat kehittää osaamistaan ja löytää uusia näkökulmia opetukseen.

Linkki tulostettavaan materiaaliin jäsensivuilla.

Sähköinen terveystiedon preliminäärikoe 2026

Tue, 06 Jan 2026 22:00:00 GMT

LIITO ry:n sähköinen terveystiedon preliminäärikoe vuodelle 2026 on valmistunut ja se on tilattavissa. Koe vastaa tehtävämäärältään ja -tyypeiltään terveystiedon sähköistä ylioppilaskoetta. Kokeen ruotsinkielinen versio valmistuu vähän myöhemmin tammikuussa.

Lisätietoa ja tilaukset.

LIITO ry:n uutiskirje 4/25

Sun, 14 Dec 2025 22:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Pirkkalassa 8.1.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Lahdessa 13.1.2026

Tekoälytyöpaja 1: Tekoäly opettajan tukiälynä 15.1.2026

PVP, kräkki ja lollit - Ajankohtaiset huumeista! 20.1.2026

Educa-messut 23.-24.1.2026

Miniopintopäivät - vesiliikunta Jyväskylässä 24.1.12026

Miniopintopäivät - vesiliikunta Haukiputaalla 24.1.2026

Uudet koulun uimaopetuksen suositukset & kuntavaikuttaminen 27.1.2025

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Porissa 7.2.2026

Tekoälytyöpaja 2: Tekoäly opiskelijan tukiälynä 10.2.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Jyväskylässä 14.2.2026

Tekoälytyöpaja 3: Tekoäly ja arviointi 9.3.2026

Tyhy-opettajien pedagoginen kahvila 12.3.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Helsingissä 14.3.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 23.3.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 28.-29.3.2026 Varalan Urheiluopisto

Tekoälytyöpaja 4: Tekoäly oppijoiden aktivoinnissa ja toiminnallisessa työskentelyssä 1.4.2026

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja 8.4.2026

Nuorten seksuaalinen hyvinvointi – ajankohtaiset teemat ja uudet opetusmateriaalit 14.4.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026
Opintopäivien teema on yhteisöllisyys, jonka ympärille rakennetaan päivien ohjelmaa. Jos Sinulla on suositella teemaan sopivaa kouluttajaa ja/tai demoaihetta, niin täytä lomake ja jaa vinkkisi eteenpäin.

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Ehdota vuoden 2026 terveystiedon opettajaa

Yhteistyökumppanimme Duodecim ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. muistivat terveystiedon ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneitä syksyllä valmistuvia ylioppilaita.

Move!-mittaukset 2025: Koululaisten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu

Lukion liikunnanopetuksen ja liikunnan ylioppilaskokeiden Facbookryhmä Lukion liikunta.

LIITO 4/25: Yhteisöllisyys voimavarana on ilmestynyt. Luettavissa myös jäsensivuilla.

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry MEDIASSA

Yle Areena Sunnuntaivieras 7.12.2025: Aikuiset liikkeelle, niin lapsetkin lähtevät!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry tukee paikallistoimijoiden järjestämiä tanssikoulutuksia 300 eurolla vuonna 2026.

Loppu-/alkuvuodesta toteutetaan LIITO ry:n jäsenkysely edunvalvontateemalla. Seurvaaksi on vuorossa jäsenkysely jäsenpalvelut teemalla.

LIITO ry toteuttaa yhteistyössä BMOL ry:n kanssa hankkeen: Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen vuoden 2026 aikana. Hanke sai rahoitusta Connect for Global Change -hankkeesta.

EDUNVALVONTA

Työvoitto liikunnan ja terveystiedon palauttamisessa ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin

Liikunta-, urheilu ja nuorisoministeri Mika Poutala vieraili Ressun peruskoulussa Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoen vieraana. Käynnillä tutustuttiin liikunta ja terveystieto oppiaineiden sisältöön ja opetuksen haasteisiin, vierailtiin liikuntatunneilla ja Poutala keskusteli 1.-9.lk oppilaiden kanssa hyvinvoinnista.

LIITO ry kannustaa liikunnan- ja tai terveystiedon opettajia lähtemään mukaan OAJ:n valtuustovaaleihin 2026 ajamaan meidän opettajille tärkeitä asioita!

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

OPH: Uudistuva lukiodiplomi - Taidetta, tiedettä ja luovuutta! 19.2026 Helsinki/etänä
Iltapäivän työpajassa kiinnostava ohjelma:TAITO- JA TAIDEAINEIDEN YLIOPPILASKOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN: KUVATAIDE, LIIKUNTA, MUSIIKKI

Ajankohtaista ylioppilastutkinnosta 3.12.2025 - Taito- ja taideaineiden yo-kokeen osuus alkaa videolla n. 14 minuutin kohdalla ja kestää noin 15 min.

Motivoiva vuorovaikutus hyvinvoinnin edistämisessä, 3 op 2.2.2026 - 31.5.2026

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

Move!-mittaukset 2025: Koululaisten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu

Wed, 10 Dec 2025 22:00:00 GMT

Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kertovat myönteisestä kehityksestä lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä. Silti haasteita riittää: yli kolmanneksen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa tai haitata terveyttä. LIITO ry korostaa liikunnanopetuksen merkitystä ja muistuttaa, että tuleva lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa.

Kaupunkien pojat pärjäävät parhaiten – maaseudun nuorten toimintakyky huolettaa

Vuoden 2025 Move!-mittauksissa raportoitiin yli 111 000 oppilaan tulokset. 37 prosentilla 5. ja 8. luokkalaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa terveyttä – kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia. Varusmiesten kestävyyskunto on historian matalimpien lukemien jälkeen palannut 10 vuoden takaiselle tasolle:: 12 minuutin juoksun keskiarvo oli 2 414 metriä.

Alueelliset erot ovat merkittäviä. Maaseutumaisissa kunnissa heikolla tasolla olevien osuus on selvästi suurempi kuin kaupungeissa. Hyvinvointialueiden välillä vaihteluväli on 33–43 prosenttia.

Lähde: Move!-mittausten tulokset, syksy 2025

Toimintakyvyn parantamiseksi tarvitaan kotien, koulujen ja harrastustoimijoiden yhteistyötä

Syksyllä 2026 voimaan astuva perusopetuslain muutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa. LIITO ry pitää tätä tärkeänä askeleena, mutta muistuttaa, että velvoite on vietävä käytäntöön riittävillä resursseilla ja liikunnanopetuksen vahvistamisella.

Liikunnanopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten toimintakyvyn vahvistamisessa. Välituntien liikunnallistaminen ja toiminnalliset opetusmenetelmät tukevat liikkumista, mutta liikuntakasvatuksen avulla voidaan kehittää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ohjaavat oppilaita kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikunta oppiaineena tavoittaa koko ikäryhmän tasapuolisesti – myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät hakeudu välituntiliikuntaan tai harrastuksiin. Sen tavoitteena on sytyttää sisäinen liikuntamotivaatio, joka tukee elinikäistä liikkumista ja toimintakykyä.

Liikunnanopetuksen määrää vähennettiin merkittävästi 1990-luvulla – perusopetuksessa noin viidenneksellä ja toisella asteella jopa alle puoleen aiemmasta. On aika palauttaa liikuntatuntien määrä vähintään aiempien vuosikymmenten tasolle ja varmistaa opetuksen turvallisuus ja vaikuttavuus. Laadukas liikunnanopetus edellyttää riittävän pieniä ryhmäkokoja, jotta oppilaiden yksilölliset ja erityistarpeet voidaan huomioida, sekä saavutettavia opetustiloja, jotka mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen.

Lasten ja nuorten arkeen kuuluu monipuolinen liikkuminen – arkiliikunta, omaehtoinen liikunta, koululiikunta ja halutessa ohjatut harrastukset. Vanhemmilla ja perheillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikkumiseen kannustajina ja esimerkkinä. Pihaleikkien ja kavereiden kanssa höntsäilyn kadonnut kulttuuri tulisi elvyttää. Sen lisäksi välituntisin ja muina koulupäivän hetkinä voidaan vahvistaa omaehtoista liikkumista, mikä tukee myös sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Ohjattu harrastustoiminta tarjoaa tavoitteellisen ympäristön niille, jotka motivoituvat kehittymisestä, urheilusta ja kilpailusta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan – arkiliikunta, liikunnanopetus, vapaa-ajan liikkuminen ja harrastukset – ja luovat yhdessä perustan liikunnalliselle elämäntavalle.

Vuoden liikunnanopettaja Kari Seppä nostaa Ylen aamussa esiin koululiikunnan ongelmakohtia. Haastattelussa nousee esille samoja teemoja, joihin myös LIITO ry toivoo muutoksia. Haastattelussa korostuvat mm. riittävät resurssit, ryhmäkoot ja liikunnanopetuksen roolin vahvistaminen liikunnalliseen elämäntapaan kasvattajana. Katso haastattelu Ylen Areenasta.

Linkit

Esitä vuoden 2026 terveystiedon opettajaa

Mon, 01 Dec 2025 22:00:00 GMT

Pyydämme tekemään esityksiä vuoden 2026 terveystiedon opettajaksi.

Esityksiä voivat tehdä paikalliset yhdistykset tai yksittäiset liiton jäsenet. Esitykset tulee toimittaa liiton toimistoon 28.2.2026 mennessä. Tässä linkki lisätietoihin ja esityslomakkeeseen.

Kaikkien esityksen tehneiden kesken arvotaan ilmainen osallistuminen Terveystiedon kevätwebinaariin 20.4.2026, jossa vuoden terveystiedon opettaja julkistetaan.

LIITO ry:n hallitus tekee valinnan vuoden terveystiedon opettajaksi anonyymisti, eli esityksistä poistetaan henkilön nimi, koulu jne. tunnistetiedot ennen hallituksen käsittelyä.

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Sun, 30 Nov 2025 22:00:00 GMT

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Joko kollegasi tunteen LIITO ry:n? Suosittele jäsenyyttä. Kun ystäväsi liittyy LIITO ry:n jäseneksi, saatte molemmat kiitokseksi 20 € Finnkinon lahjakortin!

Jäsenenä saat mm.:

LIITO - Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja jäsenlehden
Liikunta & Tiede-lehti jäsenhintaan 25 €/vuosi (normaalihinta 55€/vuosi)
Täydennyskoulutusta
Apua edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä
Avustusta kansainväliseen täydennyskoulutukseen
Pääsyn kotisivujen jäsenosioon, jossa:
- LIITO - lehtien PDF-versiot
- usein kysytyt kysymykset ja vastaukset
- kannanotot, lausunnot ja suositukset
- koulutusten demo- ja luentomateriaalit
- terveystiedon ainereaalin koekysymykset jaoteltuina aihealuettain vuodesta 2007 alkaen
- materiaalipankki liikunnan ja terveystiedon opetuksen tueksi

Näin osallistut kampanjaan:

Kerro kollegalle LIITOsta ja/tai anna hänelle uusin LIITO-lehti tutustuttavaksi.
Kollegasi liittyy jäseneksi osoitteessa www.liito.fi/jasenyys/liittymislomake/ ja kirjaa Lisätietoja-kohtaan: Suosittelija: [oma nimesi]
Liittyä voi jo joulukuussa, lasku lähtee tammikuun alussa joulukuussa liittyneille.
Kun molemmat jäsenmaksut on maksettu, saatte Finnkinon lahjakortit!

Kampanjan säännöt.

LIITO 4/25 puheenjohtajalta: Vaikuttamistyö tuottaa tulosta

Thu, 27 Nov 2025 22:00:00 GMT

Syksy on ollut vilkas edunvalvonnan saralla niin verkostoitumisen kuin hallitusohjelman suhteen. Olemme tehneet vahvaa vaikuttamista etenkin ammatillisen koulutuksen hallitusohjelmakirjauksen toteutuksen suunnitteluun. Valtion hallinnolla on ollut erilainen ajatus kuin päättäjillä siitä, mitä "palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteisiin" tarkoittaa. Lisäksi oppiaineen roolia oltiin suunnitelmassa reippaasti heikentämässä vahvistamisen sijaan. Näyttäisi, että vaikuttamistyömme on auttanut ja opintojen osan nimikkeessä tultaisiin taas näkemään liikunta ja terveystieto oppiaineiden nimet. Sen pohjalta jäsentemme työ ammatillisessa koulutuksessa toivottavasti vahvistuu ja opetuksen laatu taataan. Seuraavaksi on tarkoitus alkaa ajaa opetuksen määrän lisäystä.

Lokakuussa Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki tapasi opetusministeri Adlercreutzin avustajineen ja keskusteli liikunnan ja terveystieto oppiaineiden merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä, perusopetuksen tulevaisuustyöstä, uinninopetuksen haasteista ja kehittämisestä sekä hallitusohjelmaan kirjatusta lukion liikunnan hajauttamisen selvityksestä. Lokakuun lopulla valtakunnallisessa Liikuntafoorumissa Rovaniemellä Liito otti puheenvuorossaan kantaa nuorten sisäisen liikuntamotivaation ja omaehtoisen liikkumisen edistämiseksi liikunnanopetuksen vahvistamisen avulla. Foorumin 270 osallistujan kesken oli aistittavissa vahva liikunnan edistämisen yhteinen tahtotila: teemat liikuntarakentamisesta hyvinvointiin ja lasten urheilun kehittämiseen herättivät paljon keskustelua. Lähiviikkoina liikunta, urheilu ja nuorisoministeri Poutala vierailee Helsingissä peruskoulussa Liiton vieraana tutustumassa liikunnan ja terveystiedon opetukseen, ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Syksyn aikana on myös Puolustusvoimien kanssa elvytetty yhteistyötä toisen asteen kutsuntaikäisten toimintakyvyn edistämisen suunnittelussa. Tarkoituksena on yhtenäistää toimintoja ja hyödyntää toisen asteen oppilaitosten mahdollisuus tavoittaa kaikki nuoret. Pian alkaa olla myös aika suunnata katsetta kohti tulevia 2027 eduskuntavaaleja, joihin liittyen Liiton vaalitavoitteet julkaistaan alkuvuodesta.

Lukio-opinnoissa muutoksen tuulia

Lukiokoulutuksen puolella puhaltaa muutoksen tuulet syksystä 2026 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi marraskuun alussa ensimmäiset viisi järjestämislupaa englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialle sekä Helsingin, Oulun, Porin ja Tampereen kaupungeille. Englanninkielinen ylioppilastutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta. Ensimmäisen kerran englanninkielinen ylioppilastutkinto voidaan suorittaa syksyllä 2028. Lisäksi taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelu etenee Ylioppilastutkintolautakunnan toimesta yhdessä Opetushallituksen ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet tullaan järjestämään syksyllä 2029.

Koulutuksia ja Educa 2026

Syksyn aikana Liito on järjestänyt useita koulutuksia, sekä lähi- että etäkoulutuksina, niin liikuntaan kuin terveystietoonkin. Keväällä koulutuksia on tulossa lisää ja muun muassa tekoälykoulutus saa toiveistanne jatkoa useamman koulutusillan kokonaisuudella. Lisäksi myös terveystiedon seminaari kuuluu jo tuttuun tapaan kevätlukukauden koulutuksiimme. Muista myös peruskoulun 9. luokan valtakunnallinen terveystiedon koe sekä lukion terveystiedon preliminäärikoe, jotka saat jäsenenä tilattua käyttöösi.

Tammikuun loppupuolella tulee taas Educa-messut, jossa Liito on opettajan olohuoneessa omalla ständillämme. Educa 2026 teemana on oikeus opettamisen ja oppimisen iloon. Liito on järjestämässä lauantaipäivälle lavaohjelmaa liikunnallisen elämäntavan toteutuksesta. Keskustelussa tulevat olemaan mukana Silja Kosola ja Juhani Metsäpelto. Lisäksi olemme mukana perjantain yhteisessä taito- ja taideaineiden paneelissa: Huomaa hyvä taito- ja taideaineissa. Tulkaahan kuuntelemaan ohjelmaa ja moikkaamaan meitä osastollemme!

Tsemppiä loppu syksyyn ja ihanaa rentouttavaa joululomaa kaikille!

Mirva Ikola, pj

LIITO 4/25 pääkirjoitus: Yhteisö on voima, joka kannattelee

Thu, 27 Nov 2025 22:00:00 GMT

Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Tämä inhimillinen tarve on yhteisöllisyyden ydin – ja samalla perusta, jolle oppiminen, hyvinvointi ja merkityksellisyyden kokemus rakentuvat. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon, syntyy turvaa, rohkeutta ja halua oppia uutta.

Tämän lehden teema ”yhteisöllisyys voimavarana” muistuttaa, että yhteisöllisyys ei ole vain mukava lisä koulun arkeen, vaan sen elinehto. Liikunnan ja terveystiedon opetuksessa se näkyy yhdessä toimimisena, liikkeen ilona ja toisten huomioimisena. Jokainen onnistunut yhteistyön hetki – olipa kyse sitten ryhmän yhteisestä oivalluksesta, kollegan kanssa jaetusta ideasta tai oppilaiden/opiskelijoiden välisestä tuesta – vahvistaa kuulumisen tunnetta ja kannattelee koko yhteisöä.

Lehden kirjoituksissa tarkastellaan yhteisöllisyyttä monesta näkökulmasta: yksinäisyyden ehkäisystä, mielen hyvinvoinnin ja liikkumisen yhteydestä sekä opettajayhteisöjen merkityksestä jaksamiselle. Esimerkit eri kouluista ja opettajaverkostoista osoittavat, että yhteisöllisyys rakentuu pienistä mutta toistuvista teoista – arjen kohtaamisista, välittämisestä ja halusta toimia yhdessä.

Välillä oma jaksaminen on koetuksella. Silloin yhteisö voi kannatella yksilöä – kollegan tuki, rohkaiseva sana tai yhdessä jaettu hetki voivat antaa voimaa jatkaa. Kun yhteisö toimii aidosti tukena, sen merkitys kasvaa entisestään: kukaan ei jää yksin, ja meistä jokainen saa olla välillä se, jota kannatellaan.

Liikunnan ja terveystiedon opettajina olemme etulinjassa luomassa ympäristöjä, joissa jokainen saa kokea osallisuutta ja onnistumista. Samalla meitä yhdistää yhteinen päämäärä: lasten ja nuorten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja oppimisen edistäminen.

Pidetään huolta siitä, että yhteisöllisyys näkyy sanoissa ja teoissa – ja tuntuu arjessa. Se on voima, joka kannattelee meitä kaikkia, myös niinä hetkinä, kun emme itse jaksa.

Karoliina Mäkäräinen

LIITO 4/25: Yksin ryhmässä – miten tunnistaa ja ehkäistä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta

Thu, 27 Nov 2025 22:00:00 GMT

Teksti: Pia Kola-Torvinen & Tanja Väänänen
Kuvat: Osallistujien Suomi

Tiesitkö, että jo antiikin Kreikassa kansalaiset saattoivat äänestää toistensa karkottamisesta – ei rikoksen vuoksi, vaan siksi, että joku saatettiin kokea uhkana demokratialle?

Tätä käytäntöä kutsuttiin ostrakismiksi, ja se oli Ateenan kansanvallan erikoinen muoto. Kansalaiset raaputtivat epäillyn nimen saviruukun sirpaleeseen, ostrakoniin, ja jos nimiä kertyi tarpeeksi, henkilö karkotettiin kaupungista kymmeneksi vuodeksi. Hän ei menettänyt omaisuuttaan tai kansalaisuuttaan – vain läsnäolonsa.

Mutta mitä tapahtuu, kun ostrakismi siirtyy oppitunneille tai koulun käytäville? Kun ryhmä päättää, kuka ei kuulu joukkoon – ei saviruukun sirpaleilla, vaan hiljaisuudella, vältetyillä katseilla, sivuuttamalla tai ryhmästä pois jättämisellä?

Yksinäisyys ja ostrakismi eivät aina näy päällepäin, mutta ne tuntuvat syvästi. Ulkopuolelle jäävä oppilas kantaa mukanaan kokemusta siitä, ettei kuulu – ettei ole tärkeä. Koulu yhteisönä voi toimia tärkeänä ennaltaehkäisevänä ympäristönä, jossa voidaan vähentää yksinäisyyden riskiä ja tukea nuorten hyvinvointia. Myös liikunnan ja terveystiedon oppitunneilla voidaan tarjota konkreettisia keinoja yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn.

Mitä yksinäisyys ja ostrakismi on?

Yksinäisyys on viime aikoina nostettu useastakin syystä esille ja on tärkeää tunnistaa mitä yksinäisyys ja ostrakismi on. Erityisesti koronapandemian aikana ja jälkeen huomattiin, miltä yksinäisyys näyttäytyy yksilöiden elämässä. Yksinäisyydellä on monenlaisia vaikutuksia niin yksilön henkiseen kuin fyysiseen terveyteen. Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen. Yksinäisyys tuntuu pahalta ja on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta joko puuttuvista ihmissuhteista tai ihmissuhteiden laadusta. Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta ja emotionaalinen yksinäisyys läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden vajeesta.

Ostrakismi on monelle meistä vaikea käsite, mutta käytännössä se tarkoittaa tahallista tai tahatonta sulkemista ulkopuoliseksi ja tekemistä näkymättömäksi, kuulumattomaksi tai merkityksettömäksi. Ostrakismi voi olla yksilön toteuttamaa tai ryhmässä tapahtuvaa ja se voi kohdistua yksilöön tai ryhmään. Ostrakismi voi ilmetä esimerkiksi ryhmistä ja vuorovaikutustilanteista ulkopuolelle jättämisenä, katseen tai keskusteluyritysten sivuuttamisena, selän kääntämisenä, tervehtimättä jättämisenä tai fyysisenä eristämisenä.

Digitaalisissa ympäristöissä ostrakismi voi ilmetä esimerkiksi siten, että henkilön viesteihin, puheluihin tai julkaisuihin sosiaalisessa mediassa ei vastata tai reagoida, tai henkilö suljetaan sosiaalisen median ryhmien ulkopuolelle. Sosiaalisista tilanteista ja ryhmistä ulossulkeminen on sosiaalista kipua tuottavaa, tahatonta tai tahallista väkivaltaa ja se vaatii kouluyhteisöltä herkkyyttä, tietoisuutta ja aktiivista puuttumista.

Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen perustarpeista

Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen perustarpeista, ja sen täyttyminen tukee motivaatiota, oppimista ja psykologista hyvinvointia. Kun oppilas kokee olevansa osa yhteisöä, tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi, hän toimii mielekkäämmin ja sitoutuneemmin. Yksinäisyys puolestaan voi heikentää motivaatiota ja hyvinvointia, sillä se viestii tarpeen täyttymättä jäämisestä. Yksinäisyyden kokemus ei ole vain sosiaalinen tila, vaan se voi vaikuttaa syvästi siihen, miten oppilas suhtautuu itseensä, toisiin ja omaan toimintaansa. Siksi yhteisöllisyyden tukeminen on keskeistä kaikissa ympäristöissä, joissa pyritään edistämään oppimista, kasvua ja osallisuutta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) uudistettaessa tarkasteltiin koululiikunnan luonnetta ja tehtävää erityisesti oppilaiden sisäisen motivaation näkökulmasta. Liikunnan osuutta valmistellut työryhmä korosti, että myönteisten kokemusten ja pätevyydentunteen vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä elinikäisen liikunnan harrastamisen edistämisessä. Erilaiset liikuntatehtävät, -muodot ja -lajit toimivat opetuksen välineinä, joiden avulla voidaan tukea näitä tavoitteita.

Opetussuunnitelman perusteiden liikunnan taustalla vaikuttaa Deci & Ryanin itseohjautuvuusteoria, jonka mukaan yhteenkuuluvuus on yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta, yhdessä autonomian ja pätevyyden kanssa. Kun nämä tarpeet täyttyvät, ne vahvistavat sisäistä motivaatiota ja tukevat oppimista sekä hyvinvointia. Yhteenkuuluvuuden tunne – kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ja on merkityksellinen osa yhteisöä – ei ole vain emotionaalisesti tärkeä, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka mielekkääksi oppilaat kokevat toimintansa. Teorian mukaan merkityksellisyys syntyy, kun toiminta vastaa yksilön arvoja ja tarpeita, ja yhteisöllisyys on keskeinen osa tätä kokemusta.

Yhteisöllisyys on hyvin lähellä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteenkuuluvuus on henkilökohtainen tunne, kun taas yhteisöllisyys on yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Yhteisöllisyys on laajempi käsite kuin yhteenkuuluvuus ja se sisältää yhteisön rakenteet, normit ja käytännöt, jotka edistävät jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä. Yhteisöllisyys vahvistaa sosiaalisia siteitä, korostaa jäsenten välistä keskinäistä tukea ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Osallisuus liittyy myös yhteisöllisyyteen. Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta ja kokemusta siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön tai ryhmään ja kokee voivansa vaikuttaa ryhmän toimintaan tai päätöksentekoon sekä kokee itsensä merkitykselliseksi ja tasavertaiseksi jäseneksi. Tunne osallisuudesta lisää oppilaan motivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Liikunta-aktiivisuudella yhteyttä yksinäisyyden kokemuksiin

LIITU –tutkimuksen (2024) mukaan yksinäisyys koskettaa merkittävää osaa 11–20-vuotiaista lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista: noin joka kuudes kokee yksinäisyyttä usein. Sukupuolten välillä on selvä ero – tytöt ja nuoret naiset raportoivat yksinäisyyttä lähes kaksi kertaa useammin kuin pojat ja nuoret miehet (21 % vs. 11 %). Yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät iän myötä, erityisesti siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun. Esimerkiksi 11-vuotiaista yksinäisyyttä koki usein 11 %, kun taas 13-vuotiaista osuus nousi 17 prosenttiin ja 15-vuotiaista jo 19 prosenttiin. Lukiolaisista (16–20-vuotiaat) yksinäisyyttä koki usein edelleen 19 %.

Liikunta-aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin. Päivittäin liikkuvista nuorista vain 12 % koki yksinäisyyttä usein, kun taas vähän liikkuvien ryhmässä osuus nousi jopa 27 prosenttiin. Harvoin liikkuvien keskuudessa yksinäisyyttä koki 20 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin vähän liikkuvilla, mutta enemmän kuin paljon liikkuvilla (14 %). Tulokset viittaavat siihen, että säännöllinen liikunta voi toimia suojaavana tekijänä yksinäisyyden kokemuksia vastaan.

Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys nuoruudessa ei ole kaikille pysyvä tila, mutta osalle nuorista se voi muodostua pitkäkestoiseksi ja haitalliseksi kokemukseksi. Nuoruudessa merkityksellisten ihmissuhteiden rakentaminen on keskeinen osa kehitystä. Tässä elämänvaiheessa vertaissuhteet korostuvat, ja kaveripiirin merkitys kasvaa. Siksi yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset voivat olla erityisen kipeitä – ne osuvat suoraan nuoren tarpeeseen tulla hyväksytyksi, kuulua joukkoon ja rakentaa omaa identiteettiään osana yhteisöä. Yksinäisyyden ja ostrakismin – eli ryhmästä ulossulkemisen taustalla vaikuttavat temperamenttipiirteet, sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä nuoren kokema tuki vanhemmilta ja opettajilta. Säännöllinen liikunta, hyvät sosiaaliset taidot ja vahva itsetunto voivat toimia suojaavina tekijöinä.

Tytöt kertovat kokevansa yksinäisyyttä poikia enemmän

Kouluterveyskyselyn mukaan yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti kokeneiden nuorten osuus on kasvanut vuodesta 2017 vuoteen 2021 ja on sen jälkeen kääntynyt laskuun, erityisesti tytöillä. Vielä ei olla kuitenkaan päästy vuoden 2017 tasolle. Osaltaan aikaisempien vuosien yksinäisyyden kasvuun voi vaikuttaa koronavuodet, mutta onneksi positiivista kehitystä on ollut viime vuosina näkyvissä. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleisempiä tyttöjen kuin poikien keskuudessa ja nuoret ovat raportoineet alakouluikäisiä lapsia enemmän yksinäisyyden kokemuksia. Vuonna 2025 melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi koki itsensä perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 18 prosenttia, lukioiden tytöistä 15 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 19 prosenttia. Vastaavan ikäisistä pojista näin koki alle joka kymmenes (7‒8 %). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista tytöistä kuusi prosenttia ja pojista kolme prosenttia tunsi itsensä usein yksinäiseksi.

Kouluterveyskyselyn mukaan myönteistä kehitystä on tapahtunut myös oppilaiden ja opettajien välisissä suhteissa: oppilaat ja opiskelijat kokevat aiempaa useammin, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Silti vain noin puolet oppilaista ajattelee, että voi puhua opettajalle mieltä painavista asioista. Opettajan ja oppilaan tai opiskelijan välinen luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on merkittävä oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisön ilmapiirin kannalta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tukemassa koulun yhteisöllisyyttä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kaikkien koulussa tai oppilaitoksessa työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä, roolista tai työtehtävästä riippumatta. Oppilailla ja opiskelijoilla sekä huoltajilla ja mahdollisilla yhteistyötahoilla on merkittävä rooli tässä toimintakulttuurin, ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kehittämisessä. Vaikuttamalla toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin, voidaan edistää oppilaiden ja opiskelijoiden sekä henkilöstön viihtymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oppilaiden ja opiskelijoiden ottaminen mukaan heitä koskevien päätösten tekemiseen on jo laista tuleva velvoite, ja se vahvistaa monilla tavoin osallisuutta ja hyvinvointia. Kun oppilaat ja opiskelijat saavat kokemuksia, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä ja arvokkaita ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun tai oppilaitoksen toimintaan, on sillä myönteisiä vaikutuksia niin viihtymiseen, terveyteen, motivaatioon kuin myös koulusuorituksiin ja uskoon omista kyvyistä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten moninaisissa paikoissa oppilaat ja opiskelijat voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan, päättämään ja toteuttamaan erilaisia toimia sekä kuulla heidän näkemyksiänsä, ajatuksia ja ideoita. On hyvä mahdollistaa erilaisia ja esteettömiä osallistumisen keinoja, jotta mahdollisimman monen osallisuus voisi toteutua.

Niin kuin koko opetuksen, myös liikunnan tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä kasvua. Liikuntatunneilla tulee luonnollisia tilanteita, joissa voidaan harjoitella tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja erilaisissa ryhmätehtävissä, peleissä ja leikeissä. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Positiiviset ja monipuoliset kokemukset liikunnasta tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja valmiuksia oman terveytensä edistämiseen.

Lopuksi

Yksinäisyys ja näkymättömäksi jääminen voivat hiipiä kouluarkeen huomaamatta – mutta niiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Kun oppilas jää toistuvasti ryhmän ulkopuolelle, hän saattaa alkaa uskoa, ettei ole osa yhteisöä, ettei hänen läsnäolollaan ole merkitystä. Tällainen kokemus voi hiljalleen heikentää oppimisen iloa, itsetuntoa ja koko koulussa viihtymistä.

Jokainen katse, sana ja teko voi joko vahvistaa tai murentaa yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys ja sosiaalinen ulossulkeminen ovat vakavia ilmiöitä, joilla voi olla pitkäkestoisia ja syvästi haavoittavia vaikutuksia. Ostrakismia kokevat nuoret raportoivat enemmän yksinäisyyttä ja heikompaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kuin ne, jotka eivät kokeneet ulossulkemista.

Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys ei aina näyttäytynyt koko koulun laajuisena ilmiönä, vaan rajoittui usein luokkatasolle, tietyille oppitunneille tai kaveripiireihin. Koulu yhteisönä voi toimia tärkeänä ennaltaehkäisevänä ympäristönä, jossa yksinäisyyden riskiä voidaan vähentää ja nuorten hyvinvointia tukea.

Opettajan rooli on keskeinen. Puuttuminen vaatii herkkyyttä havainnoida ryhmän dynamiikkaa ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri syntyy, kun jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi – esimerkiksi katseella, sanalla tai osallistavalla kysymyksellä. Ryhmäyttämisen menetelmät, kuten ohjatut leikit, yhteiset projektit ja tunne- sekä vuorovaikutustaitojen harjoittelu, voivat vahvistaa ryhmähenkeä ja ehkäistä ulossulkemista.

Yksilöllinen kohtaaminen on myös tärkeää. Opettajan tulee tunnistaa oppilaan tunteet ja tarpeet sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun. Koulun tukiverkostot – kuraattori, koulupsykologi ja opiskeluhuolto – ovat arvokkaita resursseja. Yksinäisyyden ja ostrakismin ehkäisy on koko kouluyhteisön tehtävä, ei vain yksittäisen opettajan vastuulla.

Erityisesti kasvatuksessa ja opetuksessa katse toimii osallisuuden ja turvallisuuden rakentajana – se viestii hyväksyntää, läsnäoloa ja arvostusta. Hyväksyvä katse on voimakas sosiaalinen signaali, joka luo yhteyden ihmisten välille ja vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Tutkimusten mukaan katse aktivoi aivojen vuorovaikutukseen liittyviä alueita ja valmistaa ihmistä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi, hän tuntee olevansa osa ryhmää. Näin katse ei ole vain viestinnän väline, vaan myös yhteisön rakentaja.

Linkkejä:

Kaverisuhteet, yhteisöllisyys ja yksinäisyys | Opetushallitus

Lasten ja nuorten yksinäisyys nujerretaan rohkeudella | Opetushallitus

Hiljaisia ääniä | Opetushallitus

Video: Tunnetko vastuusi – Yksinäisyyden ehkäiseminen ja turvallisuuden edistäminen

Podcast: Lapselle yksinäisyys voi olla tuhoisaa

Osallistujien Suomi. - Yksinäisyyden nujertaminen on yhteisten tekojen tulos. Tehdään yhdessä parempi tulevaisuus.

LÄHTEET

Alén, J. & Jantunen, A. (2025). Oppilaiden kokemuksia yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä kouluympäristössä – School to Belong -ohjelma osana koulun arkea. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Junttila, N. (2015). Kavereita nolla – lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi. Helsinki.

Junttila, N. (2022). Yksinäisyyden monet kasvot. Tammi. Helsinki.

Junttila, N. & Salovuori, E. (2025). Miksi ihminen tarvitsee toisiaan? Laumavietti ihmisen ydintarpeena. Santalahti-kustannus. Jyväskylä.

Kiuru, N. Salmela-Aro, K., Laursen, B., Vasalampi, K., Beattie, M., Tunkkari, M., Junttila, N. (2024). Profiles of loneliness and ostracism during adolescence: consequences, antecedents, and protective factors. Child Psychiatry & Human Development. https://doi.org/10.1007/s10578-024-01664-8

LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Kirjoittaja Pia Kola-Torvinen toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa, työelämäprofessorina Turun yliopistossa sekä väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hänen työnsä tutkimuksessa liittyy oppimiseen ja osallisuuteen sekä siihen, miten muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa koulun johtamiseen. Pia on mukana Osallistujien Suomi -asiantuntijaryhmässä, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä sekä edistää osallisuutta ja hyvinvointia eri ikäryhmissä.

Kirjoittaja Tanja Väänänen toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa, jossa hänen työnsä painottuu opiskeluhuoltoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Tanja on koulutukseltaan psykologi ja toiminut aiemmin opiskeluhuollossa sekä psykologin että hallinnollisissa tehtävissä. Tanja on mukana myös Osallistujien Suomi -asiantuntijaryhmässä, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä sekä edistää osallisuutta ja hyvinvointia eri ikäryhmissä.

Työvoitto liikunnan ja terveystiedon palauttamisessa ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin

Thu, 20 Nov 2025 22:00:00 GMT

Liito ry on ollut huolissaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikunta- ja terveyskasvatuksen vähäisestä määrästä. Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvan Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen osa-alueen nimikkeestä putosi ammatillisen koulutuksen reformin myötä 2018 pois sanat liikunta ja terveystieto. Tämän jälkeen osa-alueen opetusta alkoi päätyä myös muille ammattiryhmille kuin liikunnan ja terveystiedon opettajille. Tämä oli seurausta osa-alueen nimen muutoksesta ja koulutuksen järjestäjien epätietoisuudesta ja tulkinnasta tutkinnon osan sisällöistä ja vaadittavasta kelpoisuudesta sen opettamiseen.

Aktiivisen vaikuttamistyön avulla Liito sai nostettua asian esiin hallitusohjelman neuvottelupöydässä keväällä 2023 ja Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin “palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine (ammatillisen koulutuksen) tutkintojen perusteisiin.”

Kahden vuoden ajan Liito on vaikuttanut kirjauksen toteutukseen ollen osallisena OPH:n valmistelun asiantuntijaryhmässä sekä suoran OAJ:n ja OKM:n vaikuttamisen kautta. Torstaina 20.11 Valtioneuvosto vahvisti asetuksen, jonka mukaan tutkinnon osan osa-alueen uusi nimike on liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kirjauksen tarkoituksena on vahvistaa opettajarekrytoinnin kohdistumista ensisijaisesti liikunnan ja terveystiedon opettajiin kuten lukiossa ja peruskoulussakin. Uusi osa-alueen nimi myös toivottavasti parantaa liikunnan asemaa ammatillisessa koulutuksessa ja antaa opettajalle vahvemmat perusteet esimerkiksi opetukseen tarvittavien resurssien ja liikuntatilojen suhteen.

Seuraavaksi kohdistamme ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan toisen asteen opiskelijoiden terveyserojen tasaamiseen. Ammatillisen koulutuksen liikunta- ja terveyskasvatuksen määrän tulisi olla yhdenvertaisempi lukiokoulutuksen määrän kanssa.

Valtioneuvoston asetus OKM/2025/61 - Valtioneuvosto

Liiton ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja Harri Heiskanen tapaamassa opetusministeri Adlercreutzin erityisavustajaa Anita Westerholmia. Keskustelussa liikunnan ja terveystiedon palauttaminen ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin.

LIITO ry:n uutiskirje 3/25

Mon, 27 Oct 2025 22:00:00 GMT

Hei! Tässä uutiskirjeessä on tietoa tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Tulevaisuuden koulu - seminaari Seinäjoella la 22.11.2025

Miniopintopäivät - Futsal Kuopiossa la 29.11.2025

Miniopintopäivät - vesiliikunta/vesipätevyys tulossa vielä loppu-/alkuvuodesta Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Kuopioon

Webinaari hedelmällisyysterveydestä (jatkoa kevään webinaariin) 13.11.2025

Tekoälytyöpaja terveystiedon opetuksen tueksi I joulukuussa (jatko-osat II-IV alkuvuodesta 2026)

Educa-messut 23.-24.1.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Opintopäivien demojen videoinnit löytyvät nyt vuodesta 2019 alkaen jäsensivuilta ja tuntilyhenteet löytvät opintopäiväsivujen lisäksi aihealueittain jaoteltuina jäsensivujen materiaalipankista.

European School Sport Day 2025 arvonta on suoritettu

LIITO 3/25: Turvallinen koulu on ilmestynyt. Luettavissa myös jäsensivuilla.

Vuoden liikunnanopettaja ja koululaisliikkuja 2025

Huomionosoituksia opintopäivien avajaisissa Jyväskylässä 5.9.2025

LIITO ry:n uusi hallitus 2025-2026

Uimaopetuksen haasteet ja ratkaisut esillä opetusministerin pyöreän pöydän keskustelussa

Vuoden terveystiedon opettaja 2025 Mira Poijärvi

Uusi Vaikuttaminen sivu www.liito.fi sivuilla. Käy tutustumassa.

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry MEDIASSA

OP Media 9.9.2025: Välitunti! 5 parasta ulkopeliä ja -leikkiä alakoululaisille

YLE 28.7.2025: Liikunnanopettaja: Yläkoulun sekaryhmissä uimatunneille osallistuminen romahtaa – yksi syy uskonto

IS 17.7.2025: Liikunnanopettaja: Näistä syistä nuoret välttelevät koulujen uimaopetusta

Huomenta Suomi 7.5.2025: Mikä estää lapsia liikkumasta – tutkijat ja liikunnanopettaja vastaavat

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

Hallitus valitsi 2.10.2025 kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Jani Laaksosen ja Karoliina Mäkäräisen. Puheenjohtajana jatkaa Mirva Ikola. Kokouksessa päätettiin myös toimikunnat ja edustukset. Lue lisää.

Hallitus on antanut kaksi lausuntoa:
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien luonnos

OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen syysseminaariin 7.-8.11.2025 LIITO ry:n edustajina osallistuvat Karoliina Mäkäräinen ja Heidi Rautajoki.

EDUNVALVONTA

LIITO ry ottaa kantaa ammatillisen koulutuksen liikunta ja terveystieto oppiaineen palauttamiseen: vaikuttamista Opetus ja kulttuuriministeriön tapaamisissa.

Erityisavustaja Heidi Rautajoki tapasi opetusministeri Anders Adlercreutzin. Keskusteluaiheina hallitusohjelman toisen asteen liikunnan ja terveystiedon opetuksen kirjaukset, uimaopetuksen haasteet ja LIITOn näkemykset Perusopetuksen tulevaisuustyöhön.

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Päihteettömyyden tukeminen nuorten urheilussa -webinaarin 5.11. klo 16.30–17.30

”Turkulaista tutkimusta” – Syyspäivät Turussa 14.11.2025

Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirjan julkaisuwebinaari 20.11.2025

Tulevaisuuden koulu lasten ja nuorten mielenterveyttä edistämässä -seminaari 24.11.2025

Loppuseminaari: Motivoiva vuorovaikutus liikunnan ja terveyden edistämisessä 28.11.2025

Syksyn 2026 ylioppilaskokeiden äkilliset muutokset voidaan välttää

SUH julkaisi uudet koulun uimaopetuksen suositukset – vesipätevyys keskiöön

Hankeavustus perusopetuksen uimataidon opetuksen vahvistamiseen

Terve urheilija -ohjelman verkkouutinen: Vape kiinnostaa myös urheilevia nuoria 

Vaikuta päihteettömyyden tukemisen oppimateriaaleihin yläkoulussa!

Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin

Smart Movesin uudistetut opiskelijoille suunnatut materiaalit seksuaalisesta hyvinvoinnista ja päihteistä. Näistä on tulossa tuntisuunnitelmia opettajille vielä tämän syksyn aikana.

Smart Movesin toiminnallisen opetuksen vinkkivihko suomeksi ja vinkkivihko ruotsiksi.

Smart Movesin maksuttomat sovellukset oppilaitosten käyttöön Break Pro -taukoliikuntasovellus ja ActionTrack-suunnistussovellus.

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

European School Sport Day 2025 arvonta on suoritettu

Thu, 16 Oct 2025 21:00:00 GMT

Kiitos kaikille kouluille, jotka osallistuivat Euroopan urheiluviikolla järjestettyyn European School Sport Day -tapahtumaan!

Vuonna 2025 European School Sport Dayhin (ESSD) ilmoittautuneiden koulujen tapahtumat liikuttivat Euroopan urheiluviikolla yhteensä noin 2900 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Koulut saivat järjestää omannäköisensä liikuntatapahtuman käytettävissä olevilla tiloilla ja välineillä – esimerkiksi liikuntatuntien, välituntien tai koulupäivän yhteydessä.

Tapahtumissa leikittiin liikuntaleikkejä kummiluokkien kesken, pelattiin pihapelejä ja järjestettiin koko koulun yhteisiä liikuntapäiviä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan monipuolisia lajeja, kuten rugbyä, padelia, cheerleadingia, jousiammuntaa ja golfia. Osassa kouluista urheiluseurat ja paikalliset toimijat osallistuivat tapahtumiin ohjaajina.

Yhteisöllisyyttä vahvistettiin muun muassa "siamilaisessa jalkapallossa", jossa oppilaat pelasivat pareittain jalat sidottuina, sekä pesäpallo-otteluissa, joissa oppilaat kohtasivat opettajat ja vanhemmat. Välituntiliikuntaa elävöitettiin DJ:n soittamalla musiikilla ja hyppynarutapahtumalla, ja ekologisuutta edistettiin esimerkiksi pyöräilemällä kouluun.

ESSD-raportoinnin tehneiden koulujen kesken arvottiin 200 € lahjakortti Piresman verkkokauppaan. Voittajiksi arvottiin seuraavat koulut:

Tähtikunnan koulu
Pyhäselän koulu
Tikkakosken yhtenäiskoulu
Haapajärven yläaste
Meri-Porin yhtenäiskoulu
Etelä-Tapiolan lukio

LIITO ry onnittelee lämpimästi voittajia! Lahjakortti toimitetaan voittajille ilmoitettuun sähköpostiin.