KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 9.-10.6.2026 Tampereella

Aktiiviset koulumatkat ja ESSD -webinaari 17.8.2026 

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026 - kevätennakkohinta 1.6.2026 saakka

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Tampereella 10.9.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 21.9.2026

Tanssikoulutus Vaasassa 24.9.2026

European School Sport Day 25.9.2026/samalla viikolla

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Jyväskylässä 26.9.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Joensuussa 1.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Oulussa 8.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Espoossa 28.10.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Kouvolassa 5.11.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Vaasassa 12.11.2026

Miniopintopäivät - cheeriä ja teamgymiä koululiikuntaan Turussa 26.11.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Vastaa liikunnanopettajien työympäristökyselyyn

Mediametkan jäsenyys tuo uusia etuja LIITO ry:n jäsenille!

Ajankohtaista tietoa liikunnan ja terveystiedon kentältä

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus 3/26 kokouspäätöksiä

• Myönnettiin kansainvälisen koulutuksen tukea kahdeksalle jäsenelle. 

• Päätettiin vuosikokouksen asioista ja myönnettävistä huomionosoituksista.

• Valittiin anonyymisti vuoden liikunnanopettajan ja koululaisliikkujan 2026, jotka julkistetaan opintopäivien avajaisissa Vierumäellä 4.9.2026.

• Hyväksyttiin 11 paikallistoimijan tukihakemuksen. 

EDUNVALVONTA

Ministerin pyöreä pöytä: Liikunnallisen elämäntavan roolit ja vastuut muuttuneessa tilanteessa

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Webinaari taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelusta ja kokeiden arvostelun alustavista pohdinnoista 27.5.2026 klo 15–16 

LOPS2019 Liikunnan opettaminen -tukimateriaali suomen- ja ruotsinkielisenä:

• Lukion liikunta / pääsivu: Liikunta lukiossa | Opetushallitus

• Liikunnan Lops2019 tukimateriaalit: Liikunnan Lops tukimateriaalit | Opetushallitus

Oppivelvollisuuswebinaari 2026 – toimivan ohjauksen äärellä 25.09.2026 - 09.30-15.00 etänä

Mitkä ovat vuoden 2027 kuntoilutrendit? 
ACSM fitness trends 2027
Osallistu 2027 Worldwide Survey of Fitness Trends -tutkimukseen. Osallistumalla voit voittaa 100 dollarin lahjakortin tai muita palkintoja! American College of Sports Medicine (ACSM) seuraa jo 20. kerran kuntoilutrendejä kaupallisissa, yhteisöllisissä, kliinisissä ja yritysympäristöissä vuonna 2027. Tämä kysely jaetaan tuhansille liikunnan ammattilaisille ympäri maailmaa, jotta voidaan tunnistaa vuoden 2027 tärkeimmät kuntoilutrendit. Liikunnan ammattilaisena arvostaisimme suuresti vastauksiasi, jotka auttavat meitä tunnistamaan tulevan vuoden trendit. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan ACSM:n Health & Fitness Journal® -lehden marras-/joulukuun 2026 numerossa. Kysely on laadittu ACSM:n esikyselyn perusteella ja lopullisen listauksen on laatinut ACSM:n asiantuntijaraati. Näin ollen osa vaihtoehdoista ei välttämättä ole relevantteja suomalaiseen kontekstiin. Kysely on englanniksi.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.  
Kyselyyn pääset vastaamaan:  https://link.webropolsurveys.com/S/99FF7E65883C0955
Toivomme vastauksia 8.6.2026 mennessä.
Tutustu vuoden 2026 kuntoilutrendeihin: https://acsm.org/top-fitness-trends-2026/ 
Terveisin: Kasper Salin, Apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto, Kasper.salin@jyu.fi

Valtakunnallinen kysely perusopetuksen opettajien näkemyksistä oppilaiden hyvinvoinnin, motoristen taitojen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisestä sekä oppimisen tuesta osana koulun arkea.

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta

LIITO ry on liittynyt Mediametka ry:n varsinaiseksi jäseneksi. Vuonna 1958 perustettu Mediametka on Suomen vanhin käytännön mediakasvatuksen sekä elokuvakulttuurin edistämisen järjestö.

Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja terveystiedon opettajien mediakasvatusosaamista, joka on keskeinen osa nykyistä opetussuunnitelmaa. Koulutusleikkausten ja tiukkojen täydennyskoulutusresurssien aikana tämä jäsenyys tarjoaa jäsenistöllemme merkittävää pedagogista lisäarvoa ja helposti saavutettavia työkaluja opettajan arkeen.

Tuoreen jäsenyyden ansiosta kaikki LIITO ry:n jäsenet ovat nyt oikeutettuja Mediametkan tarjoamiin jäsenetuihin!

Keskeiset jäsenedut LIITOn jäsenille

• Maksuton täydennyskoulutus ja ennakkoilmoittautuminen: LIITOn jäsenenä pääset ilmoittautumaan ennakkoon suosittuun, Turussa lokakuussa järjestettävään Oivallus-lähiseminaariin. Ennakkoilmoittautuminen kannattaa hyödyntää kesän loppuun mennessä, sillä avoin haku käynnistyy heti alkusyksystä.

• Joustavat etätyöpajojen tallenteet: Sijaispulaan ja aikatauluhaasteisiin tuo helpotusta se, että jäsenenämme saat käyttöösi Oivallus-etätyöpajojen tallenteet. Tallenteet ovat katsottavissa 30.6.2026 asti. Linkin löydät täältä (Jäsensivut > Terveystiedon materiaalipankki > Medialukutaito).

• Mahdollinen materiaali- ja hankeyhteistyö: Mediametkan oppimateriaalipankista löytyy jo nyt joitakin terveystiedon ja liikunnan sisältöjä CC-lisenssillä. Jatkossa meillä on mahdollisuus tuottaa yhdessä uutta, juuri meidän oppiaineisiimme räätälöityä materiaalia.

Hyödynnä ajankohtaiset edut ja kesäkampanja!

Mediametka on käynnistänyt jäsenilleen suunnatun kampanjan, joka on voimassa 30.6.2026 asti (tai niin kauan kuin tavaraa riittää):

1. Oppimateriaalit 100 % alennuksella

Kaikki LIITOn jäsenet voivat tilata Mediametkan verkkokaupasta oppimateriaaleja 100 % alennuksella (alennus ei koske postituskuluja). Alennus toimii kerran per tilaaja/ostoskori ja per tuote. Alennuskoodin saat täältä (Jäsensivut > Terveystiedon materiaalipankki > Medialukutaito).

2. Tulevat etätyöpajat ja tallenteet

Voit käydä katsomassa jo järjestettyjen etätyöpajojen tallenteet tältä: linkki jäsensivuille ja siellä [Mediametkan Google Drive -kansioista]. Kansioon ladataan myös tuoreimmat koulutukset, kuten 21.5. järjestetty Ujuni Ahmedin työpaja ”Somekohut ja polarisaatio – miten tukea nuoria rakentavaan keskusteluun”.

Muista myös seurata aktiivisesti Oivalluksen seminaarisivustoa ja ilmoittautua tuleviin työpajoihin:

• Kesäkuu (ennen juhannusta): Kirjastotyöntekijöille ja mediakasvattajille suunnattu työpaja ”Pelien visuaaliset elementit mediakasvatuksellisten keskustelujen aloittajana” (vetäjänä Petrus Jauhiainen).

• Elokuu: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen soveltuva ”Sadut siltoina – monikulttuurisuus ja monikielisyys varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa” (vetäjänä Zagros Manuchar).

Tärkeä huomautus ilmoittautuessa: Kun ilmoittaudut Oivallus-seminaariin tai työpajoihin, Mediametka tarkistaa jäsenyyden voimassaolon suoraan LIITO ry:ltä. Pidäthän siis huolen, että LIITOn jäsenmaksusi on maksettu ja jäsenyytesi voimassa ilmoittautumispäivänä, jotta paikkasi vahvistetaan

Useat suomalaiset liikunta- ja terveysjärjestöt julkaisevat säännöllisesti uutiskirjeitä, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa oppiaineisiin liittyvistä tutkimuksista, koulutuksista, tapahtumista, materiaaleista ja kehittämishankkeista. Uutiskirjeet ovat erinomainen tapa pysyä ajan tasalla alan uusimmista suuntauksista ja saada käyttöön valmiita materiaaleja opetuksen tueksi.

Koottu lista säästää opettajan aikaa: keskeiset toimijat ja heidän uutiskirjeensä löytyvät nyt yhdestä paikasta. Listaa päivitetään säännöllisesti, ja sitä voi hyödyntää myös oman osaamisen kehittämisessä sekä opetuksen suunnittelussa.

Tutustu ja tilaa itseäsi kiinnostavat uutiskirjeet: Tilattavia uutiskirjeitä

LIITO ry oli 29.4 Säätytalolla mukana ministerin pyöreässä pöydässä keskustelemassa liikuntajärjestöjen roolituksesta uudessa tilanteessa, Olympiakomitean luovuttua syksyllä 2025 liikunnallisen elämäntavan edistämisen roolistaan.

Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki toi puheenvuoroissaan esiin liikunnanopetuksen tärkeän tehtävän liikunnallisen elämäntavan perustan luomisessa sekä tarpeen vahvistaa verkoston yhteistä näkemystä liikkujan tarpeista: tulisi muodostaa liikunnan edistämisen kokonaisuus, joka aidosti ja systemaattisesti tukee erilaisia liikkujia kohti liikunnallista elämäntapaa, ja korjata  nykyjärjestelmässä olevat roolitusten aukot ja päällekkäisyydet. 

Liito esitti toiveen tulevasta liikunnan koordinaatiosta: sen tulee olla neutraali taho, joka näkee liikunnan edistämisen laaja-alaisesti kaikki toimintasektorit kattaen - myös kasvatuksen, koulutuksen ja sote-toimijat - ei ainoastaan liikuntajärjestöjä. Sen tulee tukea olemassa olevaa järjestötyötä, ei ohjata sitä ylhäältä käsin, ja keskittyä edunvalvontaan ja vaikuttavaan viestintään. 

Tällä hetkellä oppilaitosten arjessa liikunnan edistäminen on pirstaleista: toimijoita on paljon ja hankkeita runsaasti. Resurssit kuluvat nyt hankkeisiin, vaikka pysyvää perustyötä ja laadukasta opetusta tulisi vahvistaa. Tähän Liito peräänkuulutti muutosta.  Monen liikuntajärjestön puheenvuorossa kuultiin sama pirstaleisuuden kokemus liikunnan edistämisen kentässä ja hankkeiden vähentämisen toive. 

Liikunnan aluejärjestöt vastaavat koordinoinnista vuoden 2026 ajan. Kesäkuussa järjestöt kokoontuvat Alueiden johdolla keskustelemaan yhteistyön käynnistämisestä. Liito ry haluaa olla vahvasti mukana liikunnan edistämisen kentän yhteisessä tavoitteenasettelussa ja tulevassa työssä. 

Teksti: Hanna Pohjonen ja Nina Tatti

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistui esi- ja perusopetuksessa. Lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset tulivat pääosin voimaan 1.8.2025. ​

​Oppimisen ja koulunkäynnin tuen muutoksista johtuen myös lukua 6, eli arviointilukua, on uudistettu niiltä osin kuin on ollut tarve. Pääsääntöisesti arvioinnin yleiset periaatteet ja linjaukset arvioinnissa ovat säilyneet ennallaan. Täsmennykset toivottavasti selkeyttävät aineenopettajan arviointityötä. 

Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä

Oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä tulee tarkastella myös arviointiin liittyviä kysymyksiä. Laadukas opetuksen ja arvioinnin suunnittelu ovat hyvän oppimisen edellytys. Kaiken opetuksen ja arvioinnin lähtökohtana ovat oppiaineen vuosiluokittain paikalliseen opetussuunnitelmaan kohdennetut opetuksen tavoitteet. Hyvä opetuksen ja arvioinnin suunnittelu tukee arviointityötä eli formatiivista ja summatiivista arviointia, ja on osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä.

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu eri oppiaineisiin toisinaan paljonkin tavoitteita. Joissakin oppiaineissa yhden tavoitteen alle voi kätkeytyä niin sanottuja alatavoitteita, kuten vaikka terveystiedossa tavoite kuusi: ”T6: Tavoitteista johdetut oppimisen tavoite: Oppilas oppii hakemaan ja käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa sekä oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa”.

Jos yhdessä opetuksen tavoitteessa on useampi ”alatavoite” tulee pohtia tarkoin erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä, sekä ajankohtaa milloin ja miten mitäkin opetetaan sekä milloin ja miten arvioidaan.

Toisaalta jotkin opetuksen tavoitteet voivat olla hyvinkin selkeästi ilmaistu ja liittyvät yksittäiseen taitoon, kuten liikunnassa tavoitteista johdettu oppimisen tavoite T6: Oppilas vahvistaa uima- ja vesipelastustaitojaan, jonka päättöarvioinnin kriteeristö on hyvin yksiselitteinen. Arvosanan 7 kuvaus on: Oppilas ui 50 m käyttäen kahta uintitapaa ja sukeltaa 5 m.

Lähes jokaisessa perusopetuksen oppiaineessa tavoitteet on kirjattu niin, että yhdellä pedagogisella menetelmällä opitaan ja arvioidaan useita opetuksen tavoitteita samanaikaisesti. Tämän tarkoituksena on vähentää taakkaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arviointityössä.

Monipuolisiin pedagogisiin menetelmiin päästään, kun pohditaan tavoitteen pedagogista toteutusta: milloin opetan opettajajohtoisesti, milloin hyödynnän ryhmätyöskentelyä, käänteisoppimista, tutkivaa oppimista ja milloin on tarkoituksenmukaista siirtyä lähiluontoon. Milloin eriytän, pilkon kenties opetettavaa osiin tai käytän kuvia opetuksen tukena. Monipuoliset pedagogiset menetelmät ovat osa ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä” eli perusteiden tuen luvun 7.2 kokonaisuutta, joka luo perustan kaikelle oppimiselle. 

Opetuksen eli pedagogisen toiminnan lisäksi on suunniteltava tavoitteiden mukaiset monipuoliset arviointimenetelmät. Kun puhumme monipuolisesta arvioinnista, tarkoitamme sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on päivittäin läsnä opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa - osin suunnitellusti, osin huomaamatta. Formatiivinen arviointi antaa opettajalle tilannekuvaa oppilaiden lähtötasosta tai sen hetkisestä tasosta, jotta hän voi suunnitella opetustaan vastaamaan ryhmän tarpeita eli näitä ”oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä”. Yhdellä summatiivisella kokeella tai muulla yksittäisellä näytöllä ei voida arvioida kaikkia oppiaineen tai oppimäärän tavoitteita. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi limittyvät: Jos oppija saa erinomaista formatiivista palautetta osaamisestaan, hän luultavasti jatkaa samalla tavoin ja saavuttaa oppimisen lisäksi myös hyviä arvosanoja. Toisaalta esimerkiksi lukuvuositodistuksessa näkyvä heikko arvosana oppiaineesta antaa palautetta oppijalle, että omassa opiskelussa on kehitettävää. Näin arviointi muodostaa jatkuvan oppimista ohjaavan kokonaisuuden.

Oppimisen tuen uudistus selkeyttää luokan- ja aineenopettajien arviointityötä

Kaikessa opetuksessa tulee huomioida ”oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt” eli se monipuolinen pedagogiikka ja monipuoliset arviointimenetelmät. Ryhmän tarpeen niin vaatiessa, voidaan hyödyntää myös ”ryhmäkohtaisia tukimuotoja” ja oppilaan oppimisen niin vaatiessa, ”oppilaskohtaisia tukitoimia”.

Oppilas voi tarvittaessa edetä opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain joko hitaammin tai nopeammin. Tällöinkin opetuksen suunnittelu ja arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Painavista syistä johtuen oppilas voidaan vapauttaa oppiaineen opiskelusta terveydellisistä syistä määräajaksi (PoL§20h). Tilapäinen vapautus ei kuitenkaan vapauta oppilasta oppimäärän opiskelusta kokonaan eikä poista arviointivastuuta Nämä näkökulmat on ennakkoon huomioitava laadittaessa tuen suunnitelmaa.

Perusteiden arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti, jokaisella oppilaalla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osoittaa osaamistaan koko arvosana-asteikolla aina nelosesta kymppiin. Kaikille oppilaille tulee tarjota samat mahdollisuudet ennakko-oletuksista tai -ajatuksista riippumatta. Opetusta ja arviointia suunniteltaessa ei siis painoteta joitakin oppiaineen tavoitteita tai poimita opetettavaksi vain joitakin sisältöjä. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tavoitteiden asettelu, opetuksen ja arvioinnin suunnittelu sekä toteutus etenee opetussuunnitelman perusteiden kirjausten mukaisesti. Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu kansalliset arviointikriteerit vuosiluokille 6 ja päättöarviointiin.

Ainoa poikkeus luokan- ja aineenopettajan näkökulmasta opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa on tilanne, jossa oppilaan oppiaineen oppimäärä on rajattu. Tämä on viime sijaisin keino, johon päädytään, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan arvosanan 5 kriteereiden mukaisesti. Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Arviointi suunnitellaan ja toteutetaan suunnitelmassa oppilaalle asetettujen omien tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen arvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Päättötodistukseen merkitään arvosana 5*.

Arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kriteereihin

Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu opetuksen eriyttämisen käytänteistä. Tähän lukuun ei ole tullut oppimisen tuen uudistuksen yhteydessä muutoksia. Eriyttäminen liittyy vahvasti ”oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin” eli siihen jokapäiväiseen pedagogiikkaan ja opettajan ammattitaitoon toimia heterogeenisissä opetusryhmissä siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus edetä erilaisten työtapojen kautta yksilöllisesti – mutta kuitenkin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Joku voi tarvita muistiinpanot etukäteen, selkokielistä opetusmateriaalia, opetusta tukevia sanalistoja, kuvia, rauhallisemman tilan työskennellä ja niin edelleen.

Arviointia ei voi eriyttää, ellei opiskelijalla ole rajatun oppimäärän päätös. Arvioinnin tulee perustua opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Opetussuunnitelmassa määritellään yleiset periaatteet yhdenvertaisesta, johdonmukaisesta ja avoimesta arvioinnista. Koetilanteet tai muut näytön mahdollisuudet tulee laatia niin, että erityyppisillä ja tasoisilla kysymyksillä jokainen oppilas voi näyttää osaamistaan koko arvosana-asteikolla arvioitaviin tavoitteisiin.

Tilanteita, joissa oppilasta arvioidaan, voidaan eriyttää perusteiden mukaisesti eli ”arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi ja edellytykset”. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttötilanteisiin voidaan tarjota lisäaikaa ennalta sovitun mukaisesti tai erillistilaa. Näyttö- kuten koetilanteissa voi hyödyntää selkokielistä materiaalia/koetta, tarjota oppilaalle sanakirjaa tai kuvallista tukimateriaalia, jotta hän ymmärtää esitetyt kysymykset ja tehtävänannon.  Esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten kohdalla tulee pohtia, voidaanko kirjallinen koe suorittaa osittain suullisesti. Keskeistä on, että oppilas voi osoittaa osaamistaan monipuolisesti kielivarantoaan huomioiden. Tavoitteita arvioitaessa on syytä pohtia, kuinka paljon opetuskielen ja eri tiedonalojen kieli vaikuttaa osaamisen osoittamiseen niin tiedollisten kuin taidollistenkin tavoitteiden osalta.

Arviointi uudistuu osana osaamistakuuta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt perusopetukseen osaamistakuun valmistelun. Tavoite on kirjattu pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan. Osaamistakuun tavoite on varmistaa, että perusopetuksessa on kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.

Osana osaamistakuun toteuttamista on käynnistetty perusopetuslain 22§:n säädäntömuutos.  Vuodenvaihteessa lausunnolla oli luonnos laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Tätä artikkelia kirjoitettaessa valtioneuvosto on hyväksynyt annetun esityksen. Esityksessä ehdotetaan vähimmäisosaamisen kuvauksia joka vuosiluokalle perusopetukseen. Vuosiluokalta tai vuosiluokkakokonaisuudelta toiselle siirtyminen tiukentuisi. Lisäksi 9-vuosiluokalle tulisi kaikille pakollinen välitodistus. Millaisen tuntijakomuutoksen tai perusteiden uudistustyön tämä edellyttää, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa muutoksen aikataulu on Opetushallituksen näkökulmasta tiukka, ja lakimuutokset tulevat vaikuttamaan perusopetuksen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin merkittävästi. Uudistettu perusopetuslaki astuisi voimaan 2027 ja Oppilaan arviointia koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan pääasiassa 1.8.2028.

Opetusneuvos Hanna Pohjonen työskentelee ympäristöopin, biologian, maantiedon ja arvioinnin asiantuntijana. Opetusneuvos Nina Tatti työskentelee terveystiedon, opinto-ohjauksen ja oppimisen tuen sekä erityisopetuksen asiantuntijana. Kasvatus, koulutus ja osaaminen -osasto, Opetushallitus.

Hanna Pohjonen                         Nina Tatti

Vaikka kevätlukukausi alkaa olla kouluissa jo kohta loppu suoralla, tehdään Liitossa vielä pitkälle kesään hartiavoimin töitä. Yksi isoimmista töistä liittyy ensi kevään eduskuntavaaleihin ja näihin liittyviin edunvalvonta-asioihin.

Liitossa on tehty suunnitelmia jo tulevia kevään 2027 eduskuntavaalitavoitteita ajatellen, miten saamme vaikutettua parhaiten isoihin puolueisiin ja erityisesti niihin puolueiden henkilöihin, jotka ovat nuorten ja liikunnan asioihin paneutuneita. Tarkoituksena on tuoda vahvasti esille liikunnanopetuksen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, ja sitä, miten liikunnanopetuksen ja terveyskasvatuksen avulla pystymme vaikuttamaan myös psyykkiseen hyvinvointiin. Konkreettinen vaikuttamistyö puolueisiin on jo käynnissä.

Kevään 2027 eduskuntavaalitavoitteissamme korostamme liikunnanopetuksen laadun ja määrän merkitystä osana lasten nuorten hyvinvoinnin edistämisen toimia. Liikunnan tuntimäärää tulisi lisätä perusopetuksen valtakunnallisessa tuntijaossa sekä toisella asteella, sillä nykyiset määrät eivät vastaa lasten ja nuorten tarpeisiin ja ovat muihin Euroopan maihin verrattuna meillä selvästi vähemmän. Määrä jää jälkeen myös Unescon suosituksista. Vuoden 2018 Valtion liikuntapoliittisessa selonteossa tuotiin esille, että liikunnan opetusta tulisi lisätä 2020-luvun aikana vähitellen. Nyt olisi tämän linjauksen toteuttamisen aika! Myös terveystiedon määrää tulisi lisätä hyvinvoinnin edistämiseksi, sillä nykyinen määrä ei ole riittävä suhteessa siihen tarpeeseen, mikä näkyy lasten ja nuorten kohtaamissa terveyshaasteissa ja niiden tuomissa haitoissa ja kustannuksissa. Vaalitavoitteissamme nostamme esille myös liikunnan ja terveystiedon opetuksen turvallisuuden ja laadun varmistamisen rajaamalla esim. ryhmäkokoa ja varmistamalla riittävien liikuntaolosuhteiden saavutettavuuden. Toiselle asteelle tavoitteenamme on edelleen saada liikunnanopetus osaksi viikoittaista opetusta sekä nostaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille liikunta- ja terveyskasvatus tasa-arvoisiksi lukio-opiskelijoihin nähden.

Kuluvan kevään aikana olemme osallistuneet yhteistyössä eri järjestöjen kanssa hankehakuihin, joiden tilanne selviää loppukeväästä - alku kesästä. Meidät pyydettiin mukaan koulumaailman asiantuntijoina Erasmus+ hankehakuun: TalkFertility - Developing a well-being-oriented pedagogical approach for addressing sensitive life topics in secondary education. Lisäksi aiomme olla mukana Suomi liikkeelle -hankehaussa, jossa tavoitteena on järjestöjen liikkumista lisäävät kokeilut ja innovaatiot. Meillä tietenkin fokus pyritään pitämään nimenomaan liikunnanopetuksessa. Tässä hankkeessa kokeilu- ja innovaatioiden yhteiskehittelyvaihetta koordinoi Jyväskylän yliopisto ennen varsinaista hankehakua.

Koulutuksia

Kevään aikana koulutustarjontamme on ollut runsas ja vielä toukokuussakin järjestetään koulutuksia. Liikunnassa on järjestetty mm. tanssikoulutuksia, joiden järjestämiseen Liito on jakanut paikallisille yhdistyksille tukea. Jos oma yhdistyksesi ei ole vielä tanssikoulutusta järjestänyt, ehtii tämän toteuttaa vielä syyslukukaudellakin. Huhtikuun Lisää liikettä kouluun - menetelmänä pedagogiset pihapelit -webinaari keräsi huimat reilu 300 osallistujaa, joko livenä webinaaria seuranneena tai tallenteen katsojana.

Huhtikuussa järjestettiin Väestöliiton ja A-klinikkasäätiön asiantuntijoiden pitämä Nuorten seksuaalinen hyvinvointi -webinaari, Sosiaalinen media nuorten mielenterveyden vertaistukena -webinaari, jossa esiteltiin TUBEDU‑hankkeen keskeisiä tuloksia, sekä terveystiedon vuoden pääkoulutus Terveystiedon kevätwebinaari. Kevätwebinaari pidettiin 20.4. aiheena ”Miten opetamme terveyttä, kun tieto, arvot ja algoritmit haastavat ajattelua?”. Koulutustapahtuman yhteydessä julkistettiin vuoden terveystiedon opettaja, Tiina Stennab, Etu-Töölön lukiosta. Sivuiltamme voit lukea perustelut valinnalle. Onnittelut vielä Tiinalle!

Toukokuun alussa 4.5. järjestetään vielä kevään viimeinen koulutus terveystietoon liittyen, johon ehdit vielä jälki-ilmoittautumisella mukaan, ennen ajatusten suuntaamista kohti kesälomaa. Reilu vuosi sitten pidetty webinaari hedelmällisyydestä saa nyt jatkoa: Hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat, tahaton lapsettomuus ja monimuotoiset lapsiperheellistymisen tavat. Asiantuntijoina ovat Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n edustajat. Muistathan ilmoittautua myös ensi syksyn Liikunnanopettajien opintopäiville, jotka järjestetään Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Päivien ohjelmasta löydät lisätietoa kädessäsi olevasta lehdestä. Edullisempi ennakkoilmoittautumishinta on voimassa 1.6. asti. Nähdään syyskuussa Vierumäellä!

Toivotan teille voimia kevään loppurutistukseen ja ihanaa, rentouttavaa kesälomaa!

Mirva Ikola, pj. 

Arviointi herättää helposti paineita, kysymyksiä ja joskus myös epävarmuutta. Silti arviointi on keskeinen osa opetustamme.

Kun arviointi toimii, se ei ole irrallinen vaihe opintojakson, periodin, lukukauden tai lukuvuoden lopussa. Se kulkee mukana koko oppimisprosessin ajan. Se tekee näkyväksi sen, mitä oppija jo osaa, mihin suuntaan hän on kehittymässä ja mitä seuraavaksi kannattaa harjoitella.

Parhaimmillaan arviointi rakentaa oppilaalle ja opiskelijalle ymmärrystä omasta oppimisestaan. Se auttaa huomaamaan vahvuuksia, sanoittamaan kehittymistä ja asettamaan uusia tavoitteita. Kun oppilas tai opiskelija tunnistaa, missä on menossa, oppimisesta tulee aktiivista ja merkityksellistä.

Tämä ei synny itsestään. Se vaatii meiltä opettajina tietoista valintaa siitä, mitä haluamme tehdä näkyväksi ja miten. Usein pienetkin ratkaisut riittävät. Selkeä palaute, hetki yhteiselle keskustelulle tai mahdollisuus itsearviointiin voi muuttaa paljon.

Oppiminen rakentuu aiemmin opitun varaan, ja oppijan roolia voi aina vahvistaa. Arviointi tarjoaa siihen konkreettisen väylän. Kun oppija otetaan mukaan arviointiin, hän ei ole vain arvioinnin kohde, vaan aktiivinen toimija omassa oppimisessaan.

Opintopäivät tarjoavat meille mahdollisuuden pysähtyä muun muassa arvioinnin äärelle. Jakaa toimivia käytäntöjä, saada uusia näkökulmia ja vahvistaa sitä, mikä omassa työssä jo toimii. Usein huomaa, että moni hyvä ratkaisu on jo olemassa. Niitä tarvitsee vain sanoittaa ja jakaa.

Arvioinnin avulla on mahdollisuus tehdä oppimisesta näkyvää, suunnata sitä eteenpäin ja vahvistaa oppilaan ja opiskelijan kokemusta omasta osaamisestaan.

Karoliina Mäkäräinen 

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Sosiaalinen media nuorten mielenterveyden vertaistukena -webinaari 28.4.2026

Hedelmällisyysterveyteen vaikuttavat asiat, tahaton lapsettomuus ja monimuotoiset lapsiperheellistymisen tavat -webinaari 4.5.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 9.-10.6.2026 Tampereella

Aktiiviset koulumatkat ja ESSD webinaari 17.8.2026 - lisätietoa tulossa

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

European School Sport Day 25.9.2026/samalla viikolla

Miniopintopäivät - teamgymiä ja cheeriä koululiikuntaan - lisätietoa tulossa
Tampere to 10.9.2026 klo 17–20, Jyväskylä la 26.9. klo 15–18, Joensuu to 1.10.2026 klo 17–20, Oulu to 8.10.2026 klo 17–20, Kouvola to 5.11.2026 klo 17–20, Turku to 26.11.2026 klo 17–20, Helsinki ja Vaasa: aika tarkentuu

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Vuoden 2026 terveystiedon opettaja Tiina Stennabb Helsingistä

Esitä ansiomerkin saajaa 30.4.2026 mennessä 

Esitä vuoden 2026 liikunnanopettaja 30.4.2626 mennessä

Kansainvälinen täydennyskoulutustuki - hae 30.4.2026 mennessä

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

Kehity ulkolajien ohjaajana - LIITO ry:n jäsenenä kouluttaudut edullisemmin

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus 2/26 kokouspäätöksiä mm.:

• hyväksyttiin tarkennettu talousarvio vuodelle 2026

• tehtiin valinta vuoden 2026 terveystiedon opettajaksi 

• päätettiin edustajat OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen kevätseminaariin 10.-11.4.2026

EDUNVALVONTA

Liito ry tapasi OAJ:n uuden neuvottelupäällikön – keskiössä opettajien eriarvoisuus ja työn kuormitus

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Kohti fiksuja valintoja – vanhempainilta päihteistä 23.4.2026

Tavoitteena terve nuori - terveys, arki ja tulevaisuus koulutus 28.4.2026 Tutussa/etänä 

Opettaja! Ilmoitathan joukkueesi mukaan tilastojulistekilpailuun! 

Hei ope, kaipaatko lisätietoa epilepsiasta? 

Uusi Aamupalapodcast-materiaali koulujen käyttöön! 

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta 

Tiina Stennabb opettaa terveystietoa ja liikuntaa Etu-Töölön lukiossa Helsingissä. 

Tiina on kehittänyt opetustaan määrätietoisesti koko uransa ajan. Terveystiedon alkuvuosina oppikirjavalikoima oli kapea, ja opetus rakentui pitkälti opettajan oman asiantuntijuuden, jatkuvan oppimisen ja tiedonhankinnan varaan. Tämä tiedonjano ja halu pysyä ajan tasalla ovat säilyneet hänen työssään läpi vuosien. Hän on monipuolinen opettaja, jonka tunneilla tehdään tutustumiskäyntejä ja erilaisia projekteja. Erityisen vahvaa on hänen arviointiosaamisensa: arviointi on monipuolista, perusteltua ja oppilaskohtaista. Hän paneutuu opiskelijoihin yksilöinä ja kohtaa jokaisen kunnioittavasti.

Tiina on kehittänyt osaamistaan jatkuvasti osallistumalla monipuolisiin koulutuksiin sekä olemalla aktiivisesti läsnä ja kiinnostunut uudesta tiedosta ja pedagogisista avauksista. Hänen työotteessaan näkyy kunnianhimoinen suhtautuminen ammatilliseen kasvuun: hän on tarkka, reflektoiva ja sitoutunut oppija myös itse koulutuksissa. Hän on myös laaja-alainen osaaja. Liikunnan ja terveystiedon lisäksi hän on opettanut yrittäjyyskursseja, muun muassa sijoittamiseen liittyviä opintoja. Tämä kertoo hänen monipuolisesta asiantuntemuksestaan ja halustaan laajentaa osaamistaan myös oman ydinalueensa ulkopuolelle.

Opiskelijan sanoin: ”Tiina on tosi kannustava ja palkitsee aina sanallisesti, kun onnistuu, ja on myös rauhallinen, mikä auttaa oppimaan.” Hän on opetuksessa läsnä täydellä sydämellä ja aistii herkästi oppituntien tunnelmaa. Tämä sensitiivisyys mahdollistaa sen, että hän pystyy mukauttamaan opetustaan tilanteen mukaan ja tukemaan oppimista kulloisenkin ryhmän tarpeista käsin.

Lähikollegan sanoin: ” Mahtavaa! Hän on niin oikea ihminen! Olen tehnyt hänen kanssaan Tylyssä useita yhteistyöprojekteja, ja voin lämpimästi suositella häntä. Kuvailisin häntä yhteistyökykyiseksi, empaattiseksi, hyväntahtoiseksi ja ymmärtäväiseksi. Hän on lempeä mutta jämäkkä, erinomainen organisoija, jolla pysyy samanaikaisesti useat kokonaisuudet hallussa. Hän kehittää työtään jatkuvasti ja tekee sitä pyyteettömästi, aidosti nuorten parhaaseen sitoutuen. Hän tunnistaa nuorten vahvuuksia ja osaa tukea heitä niiden kehittämisessä. Hän auttaa nuoria näkemään oman potentiaalinsa ja saa heistä parhaat puolet esiin. Hän on nuorten arvostama ja pitämä opettaja, joka ohjaa innostavasti ja kannustavasti, antaa vastuuta ja osoittaa luottamusta. Samat kuvaukset pätevät häneen myös kollegana. Häneen voi luottaa. Hän tekee laajasti yhteistyötä eri opettajien kanssa, ja hänen asiantuntijuuttaan arvostetaan korkealle. Hän tukee kollegoitaan, kysyy kuulumisia ja on myötätuntoinen kuuntelija ja rohkaisija. Pidän häntä esikuvallisena opettajana."

LIITO ry:n terveystietotoimikunnan puheenjohtaja Josefina Koski onnittelemassa Vuoden terveystiedon opettajaa.

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry tapasi eilen Akava-talolla OAJ:n tuoreen neuvottelupäällikön Katja Ahon. Tapaamisen tavoitteena oli nostaa esiin korkean opetusvelvollisuuden (OPV) aineiden kasvanut kuormitus ja peräänkuuluttaa korjausliikkeitä tuleviin neuvotteluihin.

Tapaamiseen osallistuivat Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki, Käsityönopettajien liiton varapuheenjohtaja Liisa Vuolas sekä Teknisen työn opettajien puheenjohtaja Timo Saarinen. Vastaanotto oli lämmin, ja neuvottelupäällikkö Aho ymmärsi huolen korkean OPV:n tuomasta opettajaryhmien välisestä eriarvoisuudesta.

Vanhentuneet rakenteet kuormituksen taustalla

Keskustelun keskiössä oli se, etteivät opetusvelvollisuudet ole seuranneet työn muuttuneita olosuhteita. Vaikka työ on muuttunut radikaalisti 1970-luvulta tähän päivään, OPV-rakenteet ovat pysyneet ennallaan.

Myös tuore tutkimustieto tukee opettajien kokemusta: OAJ:n selvityksen mukaan korkean opetusvelvollisuuden aineissa työmäärä vaikuttaa olevan todellisuudessa suurempi kuin matalamman OPV:n aineissa.

Jäsenkysely 2026: Hälyttäviä lukuja liikunnanopettajien jaksamisesta

Tuoreen jäsenkyselyn tulokset kertovat karua kieltä liikunnanopettajien tilanteesta:

• 78 % on saanut esimieheltään vain vähän tai jonkin verran tukea kokiessaan kuormitusta.

• 40 % on usein tai ajoittain harkinnut alanvaihtoa kokonaan.

• 26 % on pohtinut siirtymistä muihin opetustehtäviin.

"Työn olosuhteisiin on saatava muutos, jotta työn fyysistä ja henkistä kuormitusta saadaan laskettua. Vain siten voimme varmistaa, että meillä on jatkossakin sitoutuneita ja innostuneita ammattilaisia liikunnanopetuksen parissa", Rautajoki toteaa.

Vaikuttamistyö jatkuu

Tapaaminen oli osa jatkumoa, jolla Liito ry pyrkii vaikuttamaan OAJ:n tavoitteisiin. Työ jatkuu tiiviinä kohti ensi kevään neuvottelukierrosta, jotta jäsenten ääni kuuluu neuvottelupöydissä.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

LIITO ry:n jäsenet kouluttautuvat esitteen koulutuksissa Suomen Ladun jäsenhinnoilla.

suomenlatu.fi/koulutus, koulutus@suomenlatu.fi, 09 8567 7470

Teemaviikko on tarkoitettu kaikille lapsille, nuorille ja perheille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Ruokakasvatuksen teemoja voi käsitellä osana koulu- ja päiväkotiruokailua, oppitunteja sekä muuta toimintaa. Kokosimme sinulle tapahtumat ja materiaalit, joita voit hyödyntää omassa opetuksessasi.

Virtuaalivierailu maitotilalta lapsille ja nuorille ti 17.3. klo 12.15-13

Ruoka yhdistää – koulutuswebinaari ammattilaisille to 19.3. klo 12-16

Vanhempainilta to 19.3. klo 17.30-18.15

Valmiita materiaaleja käytettäväksi päiväkodeissa, kouluissa sekä nuorten toiminnassa.

Ruokakasvatuksen viikkoa koordinoi Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry. Tänä vuonna mukana viikkoa järjestämässä ovat myös Folkhälsan, Finlands svenska 4H, Helsingin yliopiston kotitalousopettajakoulutus, Leipätiedotus ry, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marttaliitto ry, Pro Vege ry, Ruokatieto yhdistys ry, Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille -hanke ja Suomen Sydänliitto ry / Neuvokas perhe.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Tanssikoulutus Turussa 4.3.2026

Tekoälytyöpaja 3:  Tekoäly ja arviointi 9.3.2026

Tyhy-opettajien pedagoginen kahvila 12.3.2026

Webinaari: Positiivinen psykologia, itsemyötätunto 12.3.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Helsingissä 14.3.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 23.3.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 28.-29.3.2026 Varalan Urheiluopisto

Tekoälytyöpaja 4:  Tekoäly oppijoiden aktivoinnissa ja toiminnallisessa työskentelyssä 1.4.2026

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja 8.4.2026

Lisää liikettä kouluun - menetelmänä pedagogiset pihapelit 9.4.2026

Nuorten seksuaalinen hyvinvointi – ajankohtaiset teemat ja uudet opetusmateriaalit 14.4.2026

Terveystiedon kevätwebinaari - Miten opetamme terveyttä, kun tieto, arvot ja algoritmit haastavat ajattelua? 20.4.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n vuosikokous 4.9.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Esitä vuoden 2026 terveystiedon opettajaa 28.2.2026 mennessä

Esitä vuoden 2026 liikunnanopettaja 30.4.2626 mennessä

Kansainvälinen täydennyskoulutustuki - hae 30.4.2026 mennessä

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

Äänestä OAJ:n valtuustovaaleissa oman aineesi opettajaa

Uusi tapa tutustua LIITO-lehteen – LiitoTalk-podcast avaa 1/26‑lehden teemat uudella tavalla

LIITO 1/26: Toimintakyky on ilmestynyt - lue koko lehti jäsensivuilta 

Liito ry:n liikekortit tukevat monipuolista ja laadukasta liikunnanopetusta

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry:n hallitus hyväksyi 1/26 kokouksessaan 24.1.2026

• vuoden 2025 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

• Eduskuntavaalitavoitteet 2027, jotka julkaistaan myöhemmin keväällä 2026

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Ultimate School Handball-käsipalloa kouluihin uusi opetusvideo ja siihen liittyvä käsikirja. 

Kokeile ja kommentoi Liikenneturvan opetusmateriaaleja! Liikenneturva.fi/alkoholioppitunti
Liikenneturva.fi/kannabisoppitunti Lisätietoa:lotta.ypya@liikenneturva.fi. 

UKK-instituutti/Smart Moves: Kuusi kulmakiveä ohjaa oppilaitoksia kohti yhdenvertaista liikkumisen kulttuuria

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta 

Kansainvälinen täydennyskoulutus

LIITO ry:n jäsenet voivat hakea tukea kansainväliseen täydennyskoulutukseen. Hakuaika vuosittain 30.4. mennessä.

Avustuksen myöntämisestä ilmoitetaan sähköpostilla, jonka liitteenä on tiliselvityslomake. Avustussumma maksetaan jälkikäteen hakijan ilmoittamalle tilille. Tiliselvitykseen on liitettävä avustussummaa vastaava määrä tositteita.

Kansainvälinen täydennyskoulutusvinkki: Sportsforum Mals, Italy 25.-31.7.2026.

Kansainvälisen täydennyskoulutuksen apurahan myöntämisperusteet ja hakulomake.

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe 2026

LIITO ry:n terveystiedon valtakunnallinen koe 2026 on laadittu vuoden 2014 OPS:n terveystiedon keskeisten sisältöjen pohjalta, huomioiden peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit. Koe sisältää sekä valinta- että avotehtäviä ja esseen. Kokeen suoritusaika on 75 min. Kokeen voi pitää myös 60 min kokeena jättämällä jonkun osuuden pois, mutta tällöin koe ei testaa kaikkien tavoitteiden saavuttamista.

Koe ja pisteytysohjeet sekä sähköinen Google Forms koe toimitetaan tilaajalle linkkinä Google Drive kansioon, joka tulee ladata omalle koneelle. Sähköiseen kokeeseen löytyy selkeät ohjeet ja ohjevideot. Kysymykset ja sähköinen koe on saatavilla myös ruotsiksi.

Koe suositellaan pidettäväksi 16.4.2026. Koe voidaan pitää aikaisintaan mainittuna päivänä, mutta se on mahdollista pitää milloin vain 16.4.2026 jälkeen.

Koe valmistuu viikolla 14 ja toimitetaan siitä eteenpäin tilaajille.

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja ke 8.4.2026 klo 16:30–17:30.

Tilaukset.

Vuoden liikunnanopettaja julkistetaan Opintopäivillä 4.-5.9.2026 Suomen urheiluopistolla Vierumäellä. Vuoden liikunnanopettajaa ehdottaneiden kesken arvotaan ilmainen osallistuminen Opintopäiville 2026!

LIITO ry:n hallitus tekee valinnan vuoden terveystiedon opettajaksi anonyymisti, eli esityksistä poistetaan henkilön nimi, koulu jne. tunnistetiedot ennen hallituksen käsittelyä. 

Linkki lisätietoihin ja esityslomakkeeseen. 

Liikunnan ja terveystiedon opetuksen kannalta on tärkeää, että saamme OAJ:n valtuustoon mahdollisimman monta aineidemme opettajaa. Haluamme tukea kaikkia Suomen ehdokkaaksi asettuneita liikunnan ja/tai terveystiedon opettajia tehostamalla heidän vaalikampanjaansa omassa somessamme ja jäsenille tiedottamalla. Alla esittelyt ehdokkaista joiden tiedot olemme saaneet. 

• 3.3.2026 OAJ:n oma vaalikone aukeaa äänestäjille.

• 17.–30.3.2026 voi äänestää, äänestys on kokonaan sähköinen.

• Äänestäneiden kesken arvotaan jokaisena vaalipäivänä 500 euron arvoinen lahjakortti. Mitä aiemmin äänestät, sitä useampaan arvontaan osallistut!

• Lue lisää OAJ:n sivuilta. 

Nimi: Jani Laaksonen

Vaalipiiri: valtakunnallinen OAO:n vaalipiiri (ammatilliset opettajat)

Ehdokasnumero: 49

Opetettavat aineet: liikunta ja terveystieto

Esittely ja tärkeimmät tavoitteet:
Opetan liikunta- ja terveyskasvatusta Pelastusopistossa Kuopiossa. Toimin Liito ry:n varapuheenjohtajana sekä OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsenenä ja NOPE-kouluttajana. Olin valtuustossa edellisellä kaudella, kunnes työpaikan vaihto toiseen maakuntaan päätti tehtäväni. Valtuustotyössä näin selvästi, kuinka vähäinen liikunnan ja terveystiedon opettajien edustus siellä on. Kun näkökulmaa ei ole paikalla, sitä ei myöskään huomioida.

Liikunta ja terveystieto liittyvät suoraan opiskelijoiden hyvinvointiin, toimintakykyyn ja turvallisuuteen. Siksi niiden äänen on kuuluttava päätöksenteossa vahvemmin.

Haluan tuoda esiin opettajan arjen konkreettiset kysymykset – resurssit, jaksamisen ja pedagogisen työn realiteetit – sekä vahvistaa avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta OAJ:n päätöksenteossa. En ole äänekkäin vastakkainasettelija, vaan sillanrakentaja, joka pyrkii kokoamaan eri näkökulmia yhteen ja rakentamaan ratkaisuja yhteistyössä.

Tuon valtuustotyöhön kokemusta, yhteistyökykyä ja sitoutumista siihen, että liikunnan ja terveystiedon ääni kuuluu selkeästi ja vastuullisesti. Mitä useampi liikunnan ja terveystiedon opettaja valtuustossa on, sitä vahvempi on koko aineryhmän vaikutus. Siksi kannustan äänestämään liikunnan tai terveystiedon opettajaa omassa vaalipiirissäsi – ja rohkaisemaan myös kollegoitasi tekemään samoin.

Nimi: Virpi Manninen

Vaalipiiri: YSI Pääkaupunkiseutu 

Ehdokasnumero: 23

Opetettavat aineet: luokanopetus, liikunta

Esittely: Olen nuori opettaja Vantaalta. Toimin luokanopettajana ja koulutukseltani olen tämän lisäksi liikunnan- ja terveystiedon opettaja. Haluan tuoda päätöksentekoon tuoretta näkemystä ja varmistaa, että opettajan ammatti on vetovoimainen myös tulevaisuudessa. Valtuuston työhön olenkin jo edelliskaudella päässyt kurkistamaan SOOLin edustajana opiskeluvuosieni aikana.

Tärkeimmät tavoitteet: Valtuustossa haluaisin nostaa esiin etenkin opettajien työssä jaksamiseen sekä työaikaan ja palkkaukseen liittyviä teemoja, sekä tietenkin edistää nuorten ja vastavalmistuneiden opettajien asemaa.

Nimi: Tarja Työläjärvi

Vaalipiiri: YSI Pirkanmaa, Koko Pirkanmaan vaaliliitto

Ehdokasnumero: 3

Opetettavat aineet: biologia, maantieto ja terveystieto

Esittely: OAJ Ylöjärven puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen syksystä -23

Tärkeimmät tavoitteet:
Haluan OAJ:hin lisää: raikkautta, keveyttä, avoimuutta, oikeudenmukaisuutta, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyötä. Haluan edistää erityisesti mm: aineenopetuksen aseman säilymistä, uran alkuvaiheiden, tuntiopettajien ja määräaikaisten edunvalvontaa. 

Lisää voi kysellä instagramissa @ttyolajarvi tai sähköpostilla tarja.oajypy@gmail.com!

Miltä LIITO‑lehden teemat kuulostavat keskusteltuna – ajatuksia herätellen ja opettajan arkeen kytkeytyen? Uusi LiitoTalk‑kokeilujakso tarjoaa kevyen, kuunneltavan tavan perehtyä LIITO 1/26 ‑lehden sisältöihin ja avaa lehden teemoille aivan uuden lähestymiskulman.

LIITO 1/26 ‑lehti on ilmestynyt, ja sen teemana on toimintakyky. Lehti tarkastelee aihetta läpi koko oppimispolun ja tuo esiin peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen näkökulmia sekä ajankohtaisia pedagogisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Tällä kertaa lehden rinnalla tarjotaan myös uusi tapa tutustua sisältöihin LiitoTalk‑podcast, jossa lehden keskeisiä artikkeleita avataan kahden kuvitteellisen opettajahahmon, Sannan ja Nikon, keskustelun kautta.

Kokeilujaksossa pohditaan muun muassa sitä, mitä toimintakyky tarkoittaa koulujen arjessa, miten vesipätevyyttä voi opettaa oppiainerajat ylittäen ja millä tavoin yhdenvertaisuus ja aineen arvostus – esimerkiksi liikunnan yo‑kokeen valmistelu tai ammatillisen koulutuksen linjaukset – näkyvät oppilaan hyvinvoinnissa. Keskustelu kuljettaa kuulijaa myös oppimisympäristöjen äärelle, hiihtoladun rauhasta liikuntasalien meluun, sekä terveystiedon ajankohtaisiin ilmiöihin nikotiinituotteiden kasvusta kehorauhaan ja algoritmien vaikutuksiin. Lopussa katse käännetään tulevaan lakimuutokseen, joka velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa ja tuo teeman konkreettisesti osaksi koulun rakenteita.

Podcastin käsikirjoituksessa hyödynnettiin tekoälyä ideoinnin ja rakenteen tukena, mutta kaikki sisältö on tarkistettu ja viimeistelty käsin. Kokeilu sai alkunsa LIITO ry:n järjestämästä terveystiedon tekoälytyöpajasta, joka rohkaisi kokeilemaan uusia tapoja esittää lehden teemoja ja antoi samalla hyvän syyn harjoitella työpajassa opittuja sisältötuotannon ideoita käytännössä.

Koska kyseessä on ensimmäinen kokeilu, kuulijoiden kokemuksia ja toiveita kerätään aktiivisesti. Onko podcast sinulle toimiva tapa tutustua lehden sisältöihin? Toivoisitko jatkoa? Palautetta voi jättää helposti Spotifyn äänestyksessä ja kommenttikentässä tai LIITO ry:n somekanavissa.

Avaa LiitoTalk korvanappeihin ja anna sisällön kulkea mukana – pieni kävely tekee hyvää niin ajatuksille kuin toimintakyvyllekin!

Teksti: Arja Sääkslahti

Suomalainen lukiokoulutus on historiallisen arvomuutoksen edessä – ensimmäistä kertaa maamme lukiolaisille tulee mahdollisuus halutessaan näyttää osaamistaan ylioppilaskirjoituksissa myös taito- ja taideaineissa. Uusi tilanne on herättänyt epävarmuutta ja useita kysymyksiä. Tässä artikkelissa avataan liikunta -oppiaineen ydintä ja keinoja, miten liikunnanopetuksessa tuetaan opiskelijan liikunnallisen osaamisen karttumista valmistaen opiskelijoita liikunnallisen tieto-taidon näyttämiseen ylioppilaskirjoituksissa.    

Lukiokoulutuksen tarkoitus

Ylioppilaskirjoitusten laajeneminen tuo meidät uuden äärelle. Uusi tilanne vaatii hetkellistä pysähtymistä ja tilanteen tarkistamista, jotta pystymme toimimaan muuttuneessa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Ensimmäinen pysähdys on tärkeää tehdä lukiokoulutuksen perimmäisen tarkoituksen mieliin palauttamiseksi.

Lukiolaki (714/2018, 2 §) määrittelee lukiokoulutuksen tarkoitukseksi opiskelijoiden kasvamisen tukeminen hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Lain mukaan heitä ohjataan aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sen lisäksi, että lukiokoulutuksella pyritään antamaan opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lukiokoulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. (Lukiolaki 714/2018, 2 §)

Laaja-alainen osaaminen

Lukiolaki asettaa opettajan työlle hyvin selkeän tarkoituksen, mutta jättää opettajalle runsaasti pedagogisia vapauksia esimerkiksi opetussisältöjen painotuksiin ja niihin sopivien oppimisympäristöjen valintaan. Näissä valinnoissa Lukion opetussuunnitelman perusteet tuovat seuraavat määräävät askelmerkit.

Lukiokoulutuksen laaja sivistystehtävä realisoituu selkeimmin LOPS 2019 -perusteiden laaja-alaisen osaamisen kuvauksilla. Ne muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet ja kannustavat täydentämään ja konkretisoimaan osaamista jokaisen oppiaineen paikallisissa opetussuunnitelmissa. LOPS2019 -perusteissa nimetyt laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat: hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys, ympäristöosaamisen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Lisäksi lukion liikunnanopetuksen tulee vahvistaa opiskelijan motivaatiota, itseluottamusta ja pätevyyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärrystä elämänmittaisen liikunta-aktiivisuuden merkityksestä. Nämä osa-alueet tulee siis näkyä myös liikunnanopetuksessa ja siksi ne on kirjattu myös liikunnan LOPS 2019 –perusteisiin. On perusteltua olettaa, että näiden laaja-alaista osaamista edellyttävien näkökulmien hallintaa tullaan myös jossain määrin arvioimaan ylioppilaskirjoitusten osana.

Ylioppilaskirjoituksissa osoitettavan osaamisen tukeminen

Oppiainekohtaisella osaamisella on kaikilla kirjoitettavissa aineissa keskeinen rooli. Näin tulee varmasti olemaan nyt myös taito- ja taideaineiden kohdalla. Lisäksi on ennakkoaavistus siitä, että  taito- ja taideaineissakin ylioppilaskirjoitukset tulevat keskittymään pääsääntöisesti kaikille pakollisiin opintojaksoihin ja laaja-alaisen osaamisen alueisiin. Tästä syystä seuraavaksi on hyödyllistä tarkastella lukion liikunnan opetussuunnitelman määrittelemiä LI1 ja LI2 opintojaksojen opetuksen tavoitteita ja pitää niitä ohjenuorana liikuntatuntien pedagogisen suunnittelun perustana ja erityisesti opetuksen sanoittamisessa eli miksi jotain tehdään, miten se tehdään oikein ja mitä hyötyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä siitä on. Näin oppiaineen tietoperusta omaksutaan tiedolliseksi osaamiseksi ja yhdessä fyysisen toiminnan kanssa ne muuttuvat kokonaisvaltaiseksi oppimiseksi ja osaamiseksi, jota voidaan myös luotettavasti arvioida.              

Oppiva liikkuja (LI1)

LOPS2019 määrittelee LI1 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

• liikuntataitojen ja -tietojen soveltaminen erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa (esim. sisällä, ulkona ja vedessä)

• vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen

• parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöiksi

• Liikuntataitojen soveltaminen erilaissa opetusryhmän yhteisissä liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa ympäristön mahdollisuuksia (kesä-, talvi-, luonto- ja vesiliikunta) sekä sisä- että ulkoliikuntaa monipuolisesti toteuttaen

• opetusryhmän yhteistyötaitojen ja yhteishengen kehittäminen liikuntatehtävillä ja -leikeillä sekä peleillä. (LOPS2019)

Aktiivinen elämä (LI2)

LOPS2019 määrittelee LI2 -moduulin yleisiksi tavoitteiksi

• fyysisten ominaisuuksien (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus) arvioiminen sekä niiden tietojen perusteella kehittämistavoitteiden asettaminen

• perusteltujen valintojen tekeminen oman fyysisen toimintakyvyn kehittämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi (esim. planetaarisen hyvinvoinnin lisäämiseksi)

• vuorovaikutustilanteissa toisten kunnioittaminen sekä muiden auttaminen ja kannustaminen sekä rakentavan palautteen ja vertaisarvioinnin antaminen

• parhaansa yrittäminen suorittamalla tehtävät tunnollisesti ja vastuullisesti, aktiivisesti ja asiallisesti työskennellen, itseään pitkäjänteisesti kehittäen.

ja keskeisiksi sisällöksi

• fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) itsearviointi, ylläpito ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

• liikkuvuus ja kehonhuolto

• ergonomia liike- ja suoritustekniikoissa

• yhteistyötaitoja sekä yhteishenkeä kehittävät liikunnalliset pari- ja ryhmätehtävät.

Kun lukion liikunnanopetuksen moduulien tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tarkastelee edellä kuvatulla yksinkertaistetulla listauksella, on helppo hahmottaa keskeiset opettamisen elementit. Liikunta -oppiaineen erityispiirteet eli fyysinen tekeminen ja konkreettisina tuntemuksina saatu sisäinen palaute suorituksista ovat vahva perusta toiminnalliselle oppimiselle. Kun tätä fyysistä tekemistä tuetaan tarkoituksenmukaisella sanoittamisella eli perustelemalla miksi taidon tai ominaisuuden harjoittelu on merkityksellistä, mitä hyvää ja hyödyllistä siitä seuraa esim. fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja/tai kognitiivisesti opiskelijan elämään ja hyvinvointiin niin välittömästi kuin pitkällä aikavälillä, luodaan opiskelijoille hyvät edellytykset omaksua liikuntaa liittyviä tietoja ja taitoja oppiaineelle luonteenomaisella tavalla.  

Opetushallitus tulee julkaisemaan kevään 2026 aikana lukion liikunnanopetukseen tukimateriaalin, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietopohjaa lukion liikunnan pakollisille opintojaksoille (LI1 – Oppiva Liikkuja ja LI2 – Aktiivinen elämä) sekä valtakunnallisille valinnaisille moduuleille (LI3 -Uudet mahdollisuudet, LI4 – Yhdessä liikkuen ja LI5 – Virkistystä liikunnasta) yhdessä lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kanssa. Materiaalissa pyritään tekemään näkyväksi liikunnan, liikkumisen, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tutkimusperustaista tietopohjaa ja samalla auttaa opettajia sanoittamaan opetustaan. Tiedon ja fyysisen tekemisen yhdistäminen ovat nykytutkimustiedon perusteella paitsi tehokkaimmat myös mielekkäimmät tavat oppia. Se että ylioppilaskirjoituksissa taito- ja taideaineet nähdään perinteisten kirjoitettavien aineiden rinnalla samanarvoisina, nostaa myös toiminnallisen oppimisen arvostusta.

Lopuksi

Yhteenvetona ja vastauksena otsikon kysymykseen – muuttuuko lukion liikunnanopetus, voidaan olettaa, että liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt eivät muutu ainakaan ennen seuraavaa LOPS uudistusta. Sen sijaan opetuksen sanoittamiseen opettajien tulee suhtautua aikaisempaa huolellisemmin. Selkeällä sanoituksella opettaja vahvistaa opiskelijoiden osaamispohjaa ja edellytyksiä osoittaa osaamistaan niin liikuntaa koskevissa tiedoissa kuin taidoissakin muun muassa tulevissa liikunnan ylioppilaskokeissa.      

Kirjoittaja Arja Sääkslahti toimii liikuntapedagogiikan professorina Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa

Tammikuu on jo kevätlukukaudesta uurastettu ja suuntaamme katseet jo pitkälle kevääseen. Ainakin itse odotan jo huhtikuuta, jolloin omat kiireiset aikataulut helpottavat niin työssä kuin työn ohessa tehtävien opintojeni suhteen. Lukion puolella arkea rytmittävät koeviikot ja näin keväällä helmikuussa tanssittavat vanhojen tanssit sekä maaliskuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset tarkistusurakkoineen. Tänä vuonna todennäköisesti omassa lukiossani vanhoja tanssitaan viimeisen kerran helmikuussa, jonka jälkeen tanssit siirtyvät toukokuulle. Koronavuonna tanssit tanssittiin toukokuussa ja tuolloin saadut hyvät kokemukset kevättansseista auringonpaisteessa ja luonnon herätessä hiljalleen kesään innosti opiskelijat keskusteluun vanhojen tanssien siirtämisestä pysyvämmin toukokuulle. Viime syksynä lukiomme opiskelijakunnan hallitus teki tanssipäivästä muutostoiveen kaupungille meidän liikunnanopettajien ja rehtorien tukemana, johon kaupungin lukiotoimen hallinto näytti vihreää valoa ja saamme jatkossa järjestää tanssit haluamanamme ajankohtana, vaikka muut kaupungin lukiot tanssisivatkin helmikuussa. Tämä helpottaa isossa kaupungissa monella tapaa järjestelyjä niin pukuvuokrausten, kampausaikojen, ruokapaikkojen ja itse iltatanssien järjestämisen suhteen.

Syksyn Move! -mittaukset

Peruskoulussa syksyisin toteutettavat Move!-mittausten tulokset julkistettiin jälleen joulukuussa. Mittauksiin osallistui vuonna 2025 yli 111 000 5. ja 8 luokan oppilasta, mikä oli yli 90 prosenttia kyseisten ikäluokkien oppilaista. Mittausten perusteella lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, erityisesti 5.-luokkalaisilla. Edelleen kuitenkin 35 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 40 prosentilla 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia. Myös fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä, korostuen erityisesti pojilla. Maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 46 prosentilla 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.

Perusopetuksen lakiuudistus

Lasten liikkumattomuuteen on hiljalleen herätty myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Joulukuussa julkaistiin perusopetuksen liikunnallisen elämäntavan edistämisen lakiuudistus, mikä lisää sen tavoitteeksi opetussuunnitelmissa velvoittaen koulut kehittämään toimintakulttuuriaan tukemaan lasten ja nuorten liikkumista osana arkea ja hyvinvointia. Muutos astuu voimaan 1.8.2026, jolloin koulujen tulee ottaa paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön. Tavoitteena on lisätä liikettä koulupäivään toiminnallisilla menetelmillä ja edistää tasa-arvoisen liikkumisen mahdollisuuksia, tukien lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia. Liikkuminen tulee siten integroida osaksi kouluarkea ja toimintakulttuuria. Meille liikunnanopettajille muutos on hyvä, koska nyt liikkuminen tunnustetaan entistä tärkeämmiksi osaksi lasten koulupäivää. Tämä antaa meille hyviä perusteita seuraavaan hallituskauteen käytäviin tavoiteneuvotteluihin liikunnanopetuksen lisäämiseksi, kun opetussuunnitelmia tullaan uudistamaan ja mahdollista tuntijakoa avaamaan.

Tulevia koulutuksia

Kevät on jälleen täynnä useita koulutuksia niin liikuntaan kuin terveystietoon liittyen. Tammikuussa pidettiin Ehyt ry:n järjestämä huumekoulutus ja miniopintopäiviä kamppailu- sekä vesiliikuntateemoilla. Tammikuussa olimme myös Educassa, jossa saimme kohdata teitä jäseniä jälleen pisteellämme sekä järjestimme pari ohjelmanumeroa Opettajan olohuoneen lavalla. Helmikuussa koulutukset jatkuvat miniopintopäivien kamppailuteemalla ja maalis-huhtikuussa järjestämme kaksi erisisältöistä tekoälytyöpajaa, joiden sisältö on muokattu teidän toiveiden mukaan viime keväänä toteutetun tekoälyteemaisen terveystiedon seminaarista saadun palautteen pohjalta. Huhtikuussa järjestämme vielä webinaarin nuorten seksuaalisesta hyvinvoinnista. Tarkista koulutustarjontamme ja tarkat ajankohdat kotisivuiltamme. Älä unohda myöskään uusia materiaalejamme: 9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe tai lukion terveystiedon preliminääri, jotka ovat tilattavissa myös sivuiltamme.

Toivotan teille aurinkoisia talviliikuntakelejä ja tsemppiä kevätlukukauteen!

Mirva Ikola
puheenjohtaja

Toimintakyky ei ole vain fyysinen ominaisuus, vaan oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin perusta. Kouluilla ja kouluyhteisöillä on keskeinen rooli sen rakentumisessa – arjen valinnoissa, pedagogiikassa ja toimintakulttuurissa.

Lasten ja nuorten toimintakyky on sivistyskysymys, tasa-arvokysymys ja koko kouluyhteisöä koskeva arvovalinta. Tässä numerossa tarkastelemme toimintakykyä laajasti: fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä toimia, osallistua ja kasvaa osaksi yhteiskuntaa.

Tuoreet Move!-mittaustulokset välittävät sekä myönteistä että huolestuttavaa viestiä. Fyysisen toimintakyvyn kehitys on monin paikoin kääntynyt parempaan suuntaan, mutta silti edelleen noin kolmanneksella oppilaista toimintakyky on tasolla, joka voi kuormittaa terveyttä ja hyvinvointia. Alueelliset erot ovat merkittäviä ja muistuttavat siitä, ettei toimintakyky kehity sattumalta – vaan ympäristöjen, mahdollisuuksien ja pedagogisten valintojen kautta.

Koulu on tässä työssä avainasemassa. Vuonna 2026 voimaan astuva perusopetuksen liikunnallista elämäntapaa koskeva lakiuudistus vahvistaa koulun roolia lasten ja nuorten liikkumisen edistäjänä. Liikkuminen on osa koko koulupäivän toimintakulttuuria, ja onneksi moni koulu toteuttaa tätä jo vahvasti. Tämä on merkittävä tunnustus myös liikunnan- ja terveystiedonopettajien työlle: se vahvistaa pedagogista asiantuntijuuttamme ja antaa perusteluja vaikuttamistyölle resurssien, tuntijaon ja ryhmäkokojen näkökulmasta.

Toimintakyky ei kuitenkaan tarkoita vain mittaustuloksia tai fyysisiä ominaisuuksia. Se tarkoittaa myös uskallusta osallistua, kykyä arvioida omaa osaamistaan, taitoa tehdä turvallisia ja kestäviä valintoja sekä kokemusta siitä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Toimintakyky rakentuu tiedoista, taidoista ja asenteista – ja koululla on keskeinen rooli hyvinvoinnin perustan luomisessa.

Työmme vaatii vahvaa pedagogista osaamista, sensitiivisyyttä ja rohkeutta puuttua myös hankaliin kysymyksiin: eriarvoisuuteen, kehohäpeään, liikkumattomuuteen ja resurssipulaan. Samalla se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vahvistaa oppilaiden toimijuutta ja luottamusta omiin kykyihinsä.

Toimintakyky ei ole yksilön ominaisuus, vaan yhteinen projekti. Se rakentuu arjen teoissa, koulupäivän rakenteissa ja siinä, millaisena ymmärrämme hyvän elämän ja oppimisen. Tässä työssä me, liikunnan ja terveystiedon opettajat, olemme keskeisiä toimijoita – ja asiantuntemuksemme ansaitsee tulla kuulluksi myös koulun ulkopuolella, kuntatasolla ja valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pidetään toimintakyky näkyvänä. Pidetään huolta siitä, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus liikkua, oppia ja voida hyvin – omista lähtökohdistaan käsin.

Karoliina Mäkäräinen 

Liito ry on julkaissut uudet liikekortit liikunnanopettajien työn tueksi. Kortit sisältävät monipuolisia lihaskuntoharjoitteita kehon painolla ja erilaisilla välineillä sekä dynaamisia liikkuvuusliikkeitä, jotka soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi kiertoharjoittelussa tai osana alkulämmittelyä.

Liikekorttien rinnalle on tarkoitus kehittää valmiita tuntimalleja, jotka helpottavat liikuntatuntien suunnittelua ja toteutusta eri-ikäisille oppilaille. Tavoitteena on tarjota opettajille käytännöllisiä ideoita ja tukea pedagogisesti mielekkäiden harjoitusten rakentamiseen.

Liikekortit ovat osa Liito ry:n jäsenpalveluja ja ladattavissa makutta jäsensivuilta. Jos et vielä ole jäsen, nämä materiaalit voivat olla hyvä syy liittyä mukaan! Jäsenyys tarjoaa pääsyn myös muihin materiaaleihin ja palveluihin, joiden avulla liikunnan ja terveystiedon opettajat voivat kehittää osaamistaan ja löytää uusia näkökulmia opetukseen.

Linkki tulostettavaan materiaaliin jäsensivuilla. 

LIITO ry:n sähköinen terveystiedon preliminäärikoe vuodelle 2026 on valmistunut ja se on tilattavissa. Koe vastaa tehtävämäärältään ja -tyypeiltään terveystiedon sähköistä ylioppilaskoetta. Kokeen ruotsinkielinen versio valmistuu vähän myöhemmin tammikuussa. 

Lisätietoa ja tilaukset.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Pirkkalassa 8.1.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Lahdessa 13.1.2026

Tekoälytyöpaja 1: Tekoäly opettajan tukiälynä 15.1.2026

PVP, kräkki ja lollit - Ajankohtaiset huumeista! 20.1.2026

Educa-messut 23.-24.1.2026

Miniopintopäivät - vesiliikunta Jyväskylässä 24.1.12026   

Miniopintopäivät - vesiliikunta Haukiputaalla 24.1.2026

Uudet koulun uimaopetuksen suositukset & kuntavaikuttaminen 27.1.2025

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Porissa 7.2.2026

Tekoälytyöpaja 2: Tekoäly opiskelijan tukiälynä 10.2.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Jyväskylässä 14.2.2026

Tekoälytyöpaja 3:  Tekoäly ja arviointi 9.3.2026

Tyhy-opettajien pedagoginen kahvila 12.3.2026

Miniopintopäivät - Kamppailua koululiikuntaan Helsingissä 14.3.2026

LIITO etäkahvit - Terveystiedon ylioppilaskoe 23.3.2026

EDU Opettajan työhyvinvointi ja palautuminen 28.-29.3.2026 Varalan Urheiluopisto

Tekoälytyöpaja 4:  Tekoäly oppijoiden aktivoinnissa ja toiminnallisessa työskentelyssä 1.4.2026

9. luokkalaisten valtakunnallinen terveystiedon koe työpaja 8.4.2026

Nuorten seksuaalinen hyvinvointi – ajankohtaiset teemat ja uudet opetusmateriaalit 14.4.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026
Opintopäivien teema on yhteisöllisyys, jonka ympärille rakennetaan päivien ohjelmaa. Jos Sinulla on suositella teemaan sopivaa kouluttajaa ja/tai demoaihetta, niin täytä lomake ja jaa vinkkisi eteenpäin.

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Ehdota vuoden 2026 terveystiedon opettajaa

Yhteistyökumppanimme Duodecim ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. muistivat terveystiedon ylioppilaskirjoituksissa parhaiten menestyneitä syksyllä valmistuvia ylioppilaita.

Move!-mittaukset 2025: Koululaisten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkuu

Lukion liikunnanopetuksen ja liikunnan ylioppilaskokeiden Facbookryhmä Lukion liikunta. 

LIITO 4/25: Yhteisöllisyys voimavarana  on ilmestynyt. Luettavissa myös jäsensivuilla. 

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry MEDIASSA 

Yle Areena Sunnuntaivieras 7.12.2025: Aikuiset liikkeelle, niin lapsetkin lähtevät!

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

LIITO ry tukee paikallistoimijoiden järjestämiä tanssikoulutuksia 300 eurolla vuonna 2026. 

Loppu-/alkuvuodesta toteutetaan LIITO ry:n jäsenkysely edunvalvontateemalla. Seurvaaksi on vuorossa jäsenkysely jäsenpalvelut teemalla. 

LIITO ry toteuttaa yhteistyössä BMOL ry:n kanssa hankkeen: Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen vuoden 2026 aikana. Hanke sai rahoitusta Connect for Global Change -hankkeesta.

EDUNVALVONTA

Työvoitto liikunnan ja terveystiedon palauttamisessa ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin

Liikunta-, urheilu ja nuorisoministeri Mika Poutala vieraili Ressun peruskoulussa Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoen vieraana. Käynnillä tutustuttiin liikunta ja terveystieto oppiaineiden sisältöön ja opetuksen haasteisiin, vierailtiin liikuntatunneilla ja Poutala keskusteli 1.-9.lk oppilaiden kanssa hyvinvoinnista.

LIITO ry kannustaa liikunnan- ja tai terveystiedon opettajia lähtemään mukaan OAJ:n valtuustovaaleihin 2026 ajamaan meidän opettajille tärkeitä asioita!

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

OPH: Uudistuva lukiodiplomi - Taidetta, tiedettä ja luovuutta! 19.2026 Helsinki/etänä
Iltapäivän työpajassa kiinnostava ohjelma:TAITO- JA TAIDEAINEIDEN YLIOPPILASKOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN: KUVATAIDE, LIIKUNTA, MUSIIKKI

Ajankohtaista ylioppilastutkinnosta 3.12.2025 - Taito- ja taideaineiden yo-kokeen osuus alkaa videolla n. 14 minuutin kohdalla ja kestää noin 15 min.

Motivoiva vuorovaikutus hyvinvoinnin edistämisessä, 3 op 2.2.2026 - 31.5.2026
 

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta  

Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kertovat myönteisestä kehityksestä lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä. Silti haasteita riittää: yli kolmanneksen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa tai haitata terveyttä. LIITO ry korostaa liikunnanopetuksen merkitystä ja muistuttaa, että tuleva lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa.

Kaupunkien pojat pärjäävät parhaiten – maaseudun nuorten toimintakyky huolettaa

Vuoden 2025 Move!-mittauksissa raportoitiin yli 111 000 oppilaan tulokset. 37 prosentilla 5. ja 8. luokkalaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi kuluttaa terveyttä – kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 40 prosenttia. Varusmiesten kestävyyskunto on historian matalimpien lukemien jälkeen palannut 10 vuoden takaiselle tasolle:: 12 minuutin juoksun keskiarvo oli 2 414 metriä.

Alueelliset erot ovat merkittäviä. Maaseutumaisissa kunnissa heikolla tasolla olevien osuus on selvästi suurempi kuin kaupungeissa. Hyvinvointialueiden välillä vaihteluväli on 33–43 prosenttia.

Lähde: Move!-mittausten tulokset, syksy 2025

Toimintakyvyn parantamiseksi tarvitaan kotien, koulujen ja harrastustoimijoiden yhteistyötä

Syksyllä 2026 voimaan astuva perusopetuslain muutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa. LIITO ry pitää tätä tärkeänä askeleena, mutta muistuttaa, että velvoite on vietävä käytäntöön riittävillä resursseilla ja liikunnanopetuksen vahvistamisella.

Liikunnanopetuksella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten toimintakyvyn vahvistamisessa. Välituntien liikunnallistaminen ja toiminnalliset opetusmenetelmät tukevat liikkumista, mutta liikuntakasvatuksen avulla voidaan kehittää tietoja, taitoja ja asenteita, jotka ohjaavat oppilaita kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikunta oppiaineena tavoittaa koko ikäryhmän tasapuolisesti – myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät hakeudu välituntiliikuntaan tai harrastuksiin. Sen tavoitteena on sytyttää sisäinen liikuntamotivaatio, joka tukee elinikäistä liikkumista ja toimintakykyä.

Liikunnanopetuksen määrää vähennettiin merkittävästi 1990-luvulla – perusopetuksessa noin viidenneksellä ja toisella asteella jopa alle puoleen aiemmasta. On aika palauttaa liikuntatuntien määrä vähintään aiempien vuosikymmenten tasolle ja varmistaa opetuksen turvallisuus ja vaikuttavuus. Laadukas liikunnanopetus edellyttää riittävän pieniä ryhmäkokoja, jotta oppilaiden yksilölliset ja erityistarpeet voidaan huomioida, sekä saavutettavia opetustiloja, jotka mahdollistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. 

Lasten ja nuorten arkeen kuuluu monipuolinen liikkuminen – arkiliikunta, omaehtoinen liikunta, koululiikunta ja halutessa ohjatut harrastukset. Vanhemmilla ja perheillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikkumiseen kannustajina ja esimerkkinä. Pihaleikkien ja kavereiden kanssa höntsäilyn kadonnut kulttuuri tulisi elvyttää. Sen lisäksi välituntisin ja muina koulupäivän hetkinä voidaan vahvistaa omaehtoista liikkumista, mikä tukee myös sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Ohjattu harrastustoiminta tarjoaa tavoitteellisen ympäristön niille, jotka motivoituvat kehittymisestä, urheilusta ja kilpailusta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan – arkiliikunta, liikunnanopetus, vapaa-ajan liikkuminen ja harrastukset – ja luovat yhdessä perustan liikunnalliselle elämäntavalle.

Vuoden liikunnanopettaja Kari Seppä nostaa Ylen aamussa esiin koululiikunnan ongelmakohtia. Haastattelussa nousee esille samoja teemoja, joihin myös LIITO ry toivoo muutoksia. Haastattelussa korostuvat mm. riittävät resurssit, ryhmäkoot ja liikunnanopetuksen roolin vahvistaminen liikunnalliseen elämäntapaan kasvattajana. Katso haastattelu Ylen Areenasta.

Linkit

• Move!-mittaustulokset | Opetushallitus

• Varusmiesten kuntotilastot - Sotilasliikunta

• Kouluikäisten liikkumisesta uutta tietoa | Ylen aamu | Yle Areena

Esityksiä voivat tehdä paikalliset yhdistykset tai yksittäiset liiton jäsenet. Esitykset tulee toimittaa liiton toimistoon 28.2.2026 mennessä. Tässä linkki lisätietoihin ja esityslomakkeeseen.

Kaikkien esityksen tehneiden kesken arvotaan ilmainen osallistuminen Terveystiedon kevätwebinaariin 20.4.2026, jossa vuoden terveystiedon opettaja julkistetaan. 

LIITO ry:n hallitus tekee valinnan vuoden terveystiedon opettajaksi anonyymisti, eli esityksistä poistetaan henkilön nimi, koulu jne. tunnistetiedot ennen hallituksen käsittelyä. 

LIITO ry:n jäsenkampanja 1.12.2025-28.2.2026

Joko kollegasi tunteen LIITO ry:n? Suosittele jäsenyyttä. Kun ystäväsi liittyy LIITO ry:n jäseneksi, saatte molemmat kiitokseksi 20 € Finnkinon lahjakortin!

Jäsenenä saat mm.:

• LIITO - Liikunnan ja Terveystiedon Opettaja jäsenlehden

• Liikunta & Tiede-lehti jäsenhintaan 25 €/vuosi (normaalihinta 55€/vuosi) 

• Täydennyskoulutusta

• Apua edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä

• Avustusta kansainväliseen täydennyskoulutukseen

• Pääsyn kotisivujen jäsenosioon, jossa: 

  • LIITO - lehtien PDF-versiot

  • usein kysytyt kysymykset ja vastaukset

  • kannanotot, lausunnot ja suositukset

  • koulutusten demo- ja luentomateriaalit

  • terveystiedon ainereaalin koekysymykset jaoteltuina aihealuettain vuodesta 2007 alkaen

  • materiaalipankki liikunnan ja terveystiedon opetuksen tueksi

Näin osallistut kampanjaan:

1. Kerro kollegalle LIITOsta ja/tai anna hänelle uusin LIITO-lehti tutustuttavaksi.

2. Kollegasi liittyy jäseneksi osoitteessa www.liito.fi/jasenyys/liittymislomake/ ja kirjaa Lisätietoja-kohtaan: Suosittelija: [oma nimesi]

3. Liittyä voi jo joulukuussa, lasku lähtee tammikuun alussa joulukuussa liittyneille.

4. Kun molemmat jäsenmaksut on maksettu, saatte Finnkinon lahjakortit!

Kampanjan säännöt.

Syksy on ollut vilkas edunvalvonnan saralla niin verkostoitumisen kuin hallitusohjelman suhteen. Olemme tehneet vahvaa vaikuttamista etenkin ammatillisen koulutuksen hallitusohjelmakirjauksen toteutuksen suunnitteluun. Valtion hallinnolla on ollut erilainen ajatus kuin päättäjillä siitä, mitä "palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteisiin" tarkoittaa. Lisäksi oppiaineen roolia oltiin suunnitelmassa reippaasti heikentämässä vahvistamisen sijaan. Näyttäisi, että vaikuttamistyömme on auttanut ja opintojen osan nimikkeessä tultaisiin taas näkemään liikunta ja terveystieto oppiaineiden nimet. Sen pohjalta jäsentemme työ ammatillisessa koulutuksessa toivottavasti vahvistuu ja opetuksen laatu taataan. Seuraavaksi on tarkoitus alkaa ajaa opetuksen määrän lisäystä.

Lokakuussa Liiton erityisasiantuntija Heidi Rautajoki tapasi opetusministeri Adlercreutzin avustajineen ja keskusteli liikunnan ja terveystieto oppiaineiden merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä, perusopetuksen tulevaisuustyöstä, uinninopetuksen haasteista ja kehittämisestä sekä hallitusohjelmaan kirjatusta lukion liikunnan hajauttamisen selvityksestä. Lokakuun lopulla valtakunnallisessa Liikuntafoorumissa Rovaniemellä Liito otti puheenvuorossaan kantaa nuorten sisäisen liikuntamotivaation ja omaehtoisen liikkumisen edistämiseksi liikunnanopetuksen vahvistamisen avulla. Foorumin 270 osallistujan kesken oli aistittavissa vahva liikunnan edistämisen yhteinen tahtotila: teemat liikuntarakentamisesta hyvinvointiin ja lasten urheilun kehittämiseen herättivät paljon keskustelua. Lähiviikkoina liikunta, urheilu ja nuorisoministeri Poutala vierailee Helsingissä peruskoulussa Liiton vieraana tutustumassa liikunnan ja terveystiedon opetukseen, ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Syksyn aikana on myös Puolustusvoimien kanssa elvytetty yhteistyötä toisen asteen kutsuntaikäisten toimintakyvyn edistämisen suunnittelussa. Tarkoituksena on yhtenäistää toimintoja ja hyödyntää toisen asteen oppilaitosten mahdollisuus tavoittaa kaikki nuoret. Pian alkaa olla myös aika suunnata katsetta kohti tulevia 2027 eduskuntavaaleja, joihin liittyen Liiton vaalitavoitteet julkaistaan alkuvuodesta.
 

Lukio-opinnoissa muutoksen tuulia

Lukiokoulutuksen puolella puhaltaa muutoksen tuulet syksystä 2026 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi marraskuun alussa ensimmäiset viisi järjestämislupaa englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialle sekä Helsingin, Oulun, Porin ja Tampereen kaupungeille. Englanninkielinen ylioppilastutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koetta. Ensimmäisen kerran englanninkielinen ylioppilastutkinto voidaan suorittaa syksyllä 2028. Lisäksi taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelu etenee Ylioppilastutkintolautakunnan toimesta yhdessä Opetushallituksen ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet tullaan järjestämään syksyllä 2029.
 

Koulutuksia ja Educa 2026

Syksyn aikana Liito on järjestänyt useita koulutuksia, sekä lähi- että etäkoulutuksina, niin liikuntaan kuin terveystietoonkin. Keväällä koulutuksia on tulossa lisää ja muun muassa tekoälykoulutus saa toiveistanne jatkoa useamman koulutusillan kokonaisuudella. Lisäksi myös terveystiedon seminaari kuuluu jo tuttuun tapaan kevätlukukauden koulutuksiimme. Muista myös peruskoulun 9. luokan valtakunnallinen terveystiedon koe sekä lukion terveystiedon preliminäärikoe, jotka saat jäsenenä tilattua käyttöösi.

Tammikuun loppupuolella tulee taas Educa-messut, jossa Liito on opettajan olohuoneessa omalla ständillämme.  Educa 2026 teemana on oikeus opettamisen ja oppimisen iloon. Liito on järjestämässä lauantaipäivälle lavaohjelmaa liikunnallisen elämäntavan toteutuksesta. Keskustelussa tulevat olemaan mukana Silja Kosola ja Juhani Metsäpelto. Lisäksi olemme mukana perjantain yhteisessä taito- ja taideaineiden paneelissa: Huomaa hyvä taito- ja taideaineissa. Tulkaahan kuuntelemaan ohjelmaa ja moikkaamaan meitä osastollemme!

Tsemppiä loppu syksyyn ja ihanaa rentouttavaa joululomaa kaikille!

Mirva Ikola, pj

Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Tämä inhimillinen tarve on yhteisöllisyyden ydin – ja samalla perusta, jolle oppiminen, hyvinvointi ja merkityksellisyyden kokemus rakentuvat. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon, syntyy turvaa, rohkeutta ja halua oppia uutta.

Tämän lehden teema ”yhteisöllisyys voimavarana” muistuttaa, että yhteisöllisyys ei ole vain mukava lisä koulun arkeen, vaan sen elinehto. Liikunnan ja terveystiedon opetuksessa se näkyy yhdessä toimimisena, liikkeen ilona ja toisten huomioimisena. Jokainen onnistunut yhteistyön hetki – olipa kyse sitten ryhmän yhteisestä oivalluksesta, kollegan kanssa jaetusta ideasta tai oppilaiden/opiskelijoiden välisestä tuesta – vahvistaa kuulumisen tunnetta ja kannattelee koko yhteisöä.

Lehden kirjoituksissa tarkastellaan yhteisöllisyyttä monesta näkökulmasta: yksinäisyyden ehkäisystä, mielen hyvinvoinnin ja liikkumisen yhteydestä sekä opettajayhteisöjen merkityksestä jaksamiselle. Esimerkit eri kouluista ja opettajaverkostoista osoittavat, että yhteisöllisyys rakentuu pienistä mutta toistuvista teoista – arjen kohtaamisista, välittämisestä ja halusta toimia yhdessä.

Välillä oma jaksaminen on koetuksella. Silloin yhteisö voi kannatella yksilöä – kollegan tuki, rohkaiseva sana tai yhdessä jaettu hetki voivat antaa voimaa jatkaa. Kun yhteisö toimii aidosti tukena, sen merkitys kasvaa entisestään: kukaan ei jää yksin, ja meistä jokainen saa olla välillä se, jota kannatellaan.

Liikunnan ja terveystiedon opettajina olemme etulinjassa luomassa ympäristöjä, joissa jokainen saa kokea osallisuutta ja onnistumista. Samalla meitä yhdistää yhteinen päämäärä: lasten ja nuorten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja oppimisen edistäminen.

Pidetään huolta siitä, että yhteisöllisyys näkyy sanoissa ja teoissa – ja tuntuu arjessa. Se on voima, joka kannattelee meitä kaikkia, myös niinä hetkinä, kun emme itse jaksa.

Karoliina Mäkäräinen 

Teksti: Pia Kola-Torvinen & Tanja Väänänen
Kuvat: Osallistujien Suomi
 

Tiesitkö, että jo antiikin Kreikassa kansalaiset saattoivat äänestää toistensa karkottamisesta – ei rikoksen vuoksi, vaan siksi, että joku saatettiin kokea uhkana demokratialle?

Tätä käytäntöä kutsuttiin ostrakismiksi, ja se oli Ateenan kansanvallan erikoinen muoto. Kansalaiset raaputtivat epäillyn nimen saviruukun sirpaleeseen, ostrakoniin, ja jos nimiä kertyi tarpeeksi, henkilö karkotettiin kaupungista kymmeneksi vuodeksi. Hän ei menettänyt omaisuuttaan tai kansalaisuuttaan – vain läsnäolonsa.

Mutta mitä tapahtuu, kun ostrakismi siirtyy oppitunneille tai koulun käytäville? Kun ryhmä päättää, kuka ei kuulu joukkoon – ei saviruukun sirpaleilla, vaan hiljaisuudella, vältetyillä katseilla, sivuuttamalla tai ryhmästä pois jättämisellä?

Yksinäisyys ja ostrakismi eivät aina näy päällepäin, mutta ne tuntuvat syvästi. Ulkopuolelle jäävä oppilas kantaa mukanaan kokemusta siitä, ettei kuulu – ettei ole tärkeä. Koulu yhteisönä voi toimia tärkeänä ennaltaehkäisevänä ympäristönä, jossa voidaan vähentää yksinäisyyden riskiä ja tukea nuorten hyvinvointia. Myös liikunnan ja terveystiedon oppitunneilla voidaan tarjota konkreettisia keinoja yksinäisyyden ennaltaehkäisyyn.

Mitä yksinäisyys ja ostrakismi on?

Yksinäisyys on viime aikoina nostettu useastakin syystä esille ja on tärkeää tunnistaa mitä yksinäisyys ja ostrakismi on. Erityisesti koronapandemian aikana ja jälkeen huomattiin, miltä yksinäisyys näyttäytyy yksilöiden elämässä. Yksinäisyydellä on monenlaisia vaikutuksia niin yksilön henkiseen kuin fyysiseen terveyteen. Yksinäisyys on eri asia kuin yksin oleminen. Yksinäisyys tuntuu pahalta ja on negatiivinen psyykkinen olotila, jossa ihminen kokee ahdistusta joko puuttuvista ihmissuhteista tai ihmissuhteiden laadusta.  Yksinäisyys voidaan jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta ja emotionaalinen yksinäisyys läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden vajeesta.

Ostrakismi on monelle meistä vaikea käsite, mutta käytännössä se tarkoittaa tahallista tai tahatonta sulkemista ulkopuoliseksi ja tekemistä näkymättömäksi, kuulumattomaksi tai merkityksettömäksi. Ostrakismi voi olla yksilön toteuttamaa tai ryhmässä tapahtuvaa ja se voi kohdistua yksilöön tai ryhmään.  Ostrakismi voi ilmetä esimerkiksi ryhmistä ja vuorovaikutustilanteista ulkopuolelle jättämisenä, katseen tai keskusteluyritysten sivuuttamisena, selän kääntämisenä, tervehtimättä jättämisenä tai fyysisenä eristämisenä.

Digitaalisissa ympäristöissä ostrakismi voi ilmetä esimerkiksi siten, että henkilön viesteihin, puheluihin tai julkaisuihin sosiaalisessa mediassa ei vastata tai reagoida, tai henkilö suljetaan sosiaalisen median ryhmien ulkopuolelle. Sosiaalisista tilanteista ja ryhmistä ulossulkeminen on sosiaalista kipua tuottavaa, tahatonta tai tahallista väkivaltaa ja se vaatii kouluyhteisöltä herkkyyttä, tietoisuutta ja aktiivista puuttumista.

Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen perustarpeista

Yhteenkuuluvuus on yksi ihmisen perustarpeista, ja sen täyttyminen tukee motivaatiota, oppimista ja psykologista hyvinvointia. Kun oppilas kokee olevansa osa yhteisöä, tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi, hän toimii mielekkäämmin ja sitoutuneemmin. Yksinäisyys puolestaan voi heikentää motivaatiota ja hyvinvointia, sillä se viestii tarpeen täyttymättä jäämisestä. Yksinäisyyden kokemus ei ole vain sosiaalinen tila, vaan se voi vaikuttaa syvästi siihen, miten oppilas suhtautuu itseensä, toisiin ja omaan toimintaansa. Siksi yhteisöllisyyden tukeminen on keskeistä kaikissa ympäristöissä, joissa pyritään edistämään oppimista, kasvua ja osallisuutta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) uudistettaessa tarkasteltiin koululiikunnan luonnetta ja tehtävää erityisesti oppilaiden sisäisen motivaation näkökulmasta. Liikunnan osuutta valmistellut työryhmä korosti, että myönteisten kokemusten ja pätevyydentunteen vahvistaminen ovat keskeisiä tekijöitä elinikäisen liikunnan harrastamisen edistämisessä. Erilaiset liikuntatehtävät, -muodot ja -lajit toimivat opetuksen välineinä, joiden avulla voidaan tukea näitä tavoitteita.

Opetussuunnitelman perusteiden liikunnan taustalla vaikuttaa Deci & Ryanin itseohjautuvuusteoria, jonka mukaan yhteenkuuluvuus on yksi kolmesta psykologisesta perustarpeesta, yhdessä autonomian ja pätevyyden kanssa. Kun nämä tarpeet täyttyvät, ne vahvistavat sisäistä motivaatiota ja tukevat oppimista sekä hyvinvointia. Yhteenkuuluvuuden tunne – kokemus siitä, että kuuluu joukkoon ja on merkityksellinen osa yhteisöä – ei ole vain emotionaalisesti tärkeä, vaan se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka mielekkääksi oppilaat kokevat toimintansa. Teorian mukaan merkityksellisyys syntyy, kun toiminta vastaa yksilön arvoja ja tarpeita, ja yhteisöllisyys on keskeinen osa tätä kokemusta.

Yhteisöllisyys on hyvin lähellä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteenkuuluvuus on henkilökohtainen tunne, kun taas yhteisöllisyys on yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Yhteisöllisyys on laajempi käsite kuin yhteenkuuluvuus ja se sisältää yhteisön rakenteet, normit ja käytännöt, jotka edistävät jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä. Yhteisöllisyys vahvistaa sosiaalisia siteitä, korostaa jäsenten välistä keskinäistä tukea ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Osallisuus liittyy myös yhteisöllisyyteen. Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta ja kokemusta siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön tai ryhmään ja kokee voivansa vaikuttaa ryhmän toimintaan tai päätöksentekoon sekä kokee itsensä merkitykselliseksi ja tasavertaiseksi jäseneksi. Tunne osallisuudesta lisää oppilaan motivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Liikunta-aktiivisuudella yhteyttä yksinäisyyden kokemuksiin

LIITU –tutkimuksen (2024) mukaan yksinäisyys koskettaa merkittävää osaa 11–20-vuotiaista lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista: noin joka kuudes kokee yksinäisyyttä usein. Sukupuolten välillä on selvä ero – tytöt ja nuoret naiset raportoivat yksinäisyyttä lähes kaksi kertaa useammin kuin pojat ja nuoret miehet (21 % vs. 11 %). Yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät iän myötä, erityisesti siirtymävaiheessa alakoulusta yläkouluun. Esimerkiksi 11-vuotiaista yksinäisyyttä koki usein 11 %, kun taas 13-vuotiaista osuus nousi 17 prosenttiin ja 15-vuotiaista jo 19 prosenttiin. Lukiolaisista (16–20-vuotiaat) yksinäisyyttä koki usein edelleen 19 %.

Liikunta-aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin. Päivittäin liikkuvista nuorista vain 12 % koki yksinäisyyttä usein, kun taas vähän liikkuvien ryhmässä osuus nousi jopa 27 prosenttiin. Harvoin liikkuvien keskuudessa yksinäisyyttä koki 20 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin vähän liikkuvilla, mutta enemmän kuin paljon liikkuvilla (14 %). Tulokset viittaavat siihen, että säännöllinen liikunta voi toimia suojaavana tekijänä yksinäisyyden kokemuksia vastaan.

Tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys nuoruudessa ei ole kaikille pysyvä tila, mutta osalle nuorista se voi muodostua pitkäkestoiseksi ja haitalliseksi kokemukseksi. Nuoruudessa merkityksellisten ihmissuhteiden rakentaminen on keskeinen osa kehitystä. Tässä elämänvaiheessa vertaissuhteet korostuvat, ja kaveripiirin merkitys kasvaa. Siksi yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset voivat olla erityisen kipeitä – ne osuvat suoraan nuoren tarpeeseen tulla hyväksytyksi, kuulua joukkoon ja rakentaa omaa identiteettiään osana yhteisöä.  Yksinäisyyden ja ostrakismin – eli ryhmästä ulossulkemisen taustalla vaikuttavat temperamenttipiirteet, sukupuoli, vanhempien koulutustaso sekä nuoren kokema tuki vanhemmilta ja opettajilta. Säännöllinen liikunta, hyvät sosiaaliset taidot ja vahva itsetunto voivat toimia suojaavina tekijöinä.

Tytöt kertovat kokevansa yksinäisyyttä poikia enemmän

Kouluterveyskyselyn mukaan yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti kokeneiden nuorten osuus on kasvanut vuodesta 2017 vuoteen 2021 ja on sen jälkeen kääntynyt laskuun, erityisesti tytöillä. Vielä ei olla kuitenkaan päästy vuoden 2017 tasolle. Osaltaan aikaisempien vuosien yksinäisyyden kasvuun voi vaikuttaa koronavuodet, mutta onneksi positiivista kehitystä on ollut viime vuosina näkyvissä. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleisempiä tyttöjen kuin poikien keskuudessa ja nuoret ovat raportoineet alakouluikäisiä lapsia enemmän yksinäisyyden kokemuksia. Vuonna 2025 melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi koki itsensä perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 18 prosenttia, lukioiden tytöistä 15 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 19 prosenttia. Vastaavan ikäisistä pojista näin koki alle joka kymmenes (7‒8 %). Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista tytöistä kuusi prosenttia ja pojista kolme prosenttia tunsi itsensä usein yksinäiseksi.

Kouluterveyskyselyn mukaan myönteistä kehitystä on tapahtunut myös oppilaiden ja opettajien välisissä suhteissa: oppilaat ja opiskelijat kokevat aiempaa useammin, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan.  Silti vain noin puolet oppilaista ajattelee, että voi puhua opettajalle mieltä painavista asioista. Opettajan ja oppilaan tai opiskelijan välinen luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on merkittävä oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisön ilmapiirin kannalta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tukemassa koulun yhteisöllisyyttä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kaikkien koulussa tai oppilaitoksessa työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä, roolista tai työtehtävästä riippumatta. Oppilailla ja opiskelijoilla sekä huoltajilla ja mahdollisilla yhteistyötahoilla on merkittävä rooli tässä toimintakulttuurin, ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kehittämisessä. Vaikuttamalla toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin, voidaan edistää oppilaiden ja opiskelijoiden sekä henkilöstön viihtymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oppilaiden ja opiskelijoiden ottaminen mukaan heitä koskevien päätösten tekemiseen on jo laista tuleva velvoite, ja se vahvistaa monilla tavoin osallisuutta ja hyvinvointia. Kun oppilaat ja opiskelijat saavat kokemuksia, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä ja arvokkaita ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun tai oppilaitoksen toimintaan, on sillä myönteisiä vaikutuksia niin viihtymiseen, terveyteen, motivaatioon kuin myös koulusuorituksiin ja uskoon omista kyvyistä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten moninaisissa paikoissa oppilaat ja opiskelijat voidaan ottaa mukaan suunnittelemaan, päättämään ja toteuttamaan erilaisia toimia sekä kuulla heidän näkemyksiänsä, ajatuksia ja ideoita. On hyvä mahdollistaa erilaisia ja esteettömiä osallistumisen keinoja, jotta mahdollisimman monen osallisuus voisi toteutua.

Niin kuin koko opetuksen, myös liikunnan tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä kasvua. Liikuntatunneilla tulee luonnollisia tilanteita, joissa voidaan harjoitella tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja erilaisissa ryhmätehtävissä, peleissä ja leikeissä. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Positiiviset ja monipuoliset kokemukset liikunnasta tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia ja valmiuksia oman terveytensä edistämiseen.

Lopuksi

Yksinäisyys ja näkymättömäksi jääminen voivat hiipiä kouluarkeen huomaamatta – mutta niiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Kun oppilas jää toistuvasti ryhmän ulkopuolelle, hän saattaa alkaa uskoa, ettei ole osa yhteisöä, ettei hänen läsnäolollaan ole merkitystä. Tällainen kokemus voi hiljalleen heikentää oppimisen iloa, itsetuntoa ja koko koulussa viihtymistä.

Jokainen katse, sana ja teko voi joko vahvistaa tai murentaa yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys ja sosiaalinen ulossulkeminen ovat vakavia ilmiöitä, joilla voi olla pitkäkestoisia ja syvästi haavoittavia vaikutuksia. Ostrakismia kokevat nuoret raportoivat enemmän yksinäisyyttä ja heikompaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia kuin ne, jotka eivät kokeneet ulossulkemista.

Tutkimusten mukaan yhteisöllisyys ei aina näyttäytynyt koko koulun laajuisena ilmiönä, vaan rajoittui usein luokkatasolle, tietyille oppitunneille tai kaveripiireihin. Koulu yhteisönä voi toimia tärkeänä ennaltaehkäisevänä ympäristönä, jossa yksinäisyyden riskiä voidaan vähentää ja nuorten hyvinvointia tukea.

Opettajan rooli on keskeinen. Puuttuminen vaatii herkkyyttä havainnoida ryhmän dynamiikkaa ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri syntyy, kun jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi – esimerkiksi katseella, sanalla tai osallistavalla kysymyksellä. Ryhmäyttämisen menetelmät, kuten ohjatut leikit, yhteiset projektit ja tunne- sekä vuorovaikutustaitojen harjoittelu, voivat vahvistaa ryhmähenkeä ja ehkäistä ulossulkemista.

Yksilöllinen kohtaaminen on myös tärkeää. Opettajan tulee tunnistaa oppilaan tunteet ja tarpeet sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun. Koulun tukiverkostot – kuraattori, koulupsykologi ja opiskeluhuolto – ovat arvokkaita resursseja. Yksinäisyyden ja ostrakismin ehkäisy on koko kouluyhteisön tehtävä, ei vain yksittäisen opettajan vastuulla.

Erityisesti kasvatuksessa ja opetuksessa katse toimii osallisuuden ja turvallisuuden rakentajana – se viestii hyväksyntää, läsnäoloa ja arvostusta. Hyväksyvä katse on voimakas sosiaalinen signaali, joka luo yhteyden ihmisten välille ja vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Tutkimusten mukaan katse aktivoi aivojen vuorovaikutukseen liittyviä alueita ja valmistaa ihmistä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi, hän tuntee olevansa osa ryhmää.  Näin katse ei ole vain viestinnän väline, vaan myös yhteisön rakentaja.

Linkkejä:

Kaverisuhteet, yhteisöllisyys ja yksinäisyys | Opetushallitus

Lasten ja nuorten yksinäisyys nujerretaan rohkeudella | Opetushallitus

Hiljaisia ääniä | Opetushallitus 

Video: Tunnetko vastuusi – Yksinäisyyden ehkäiseminen ja turvallisuuden edistäminen

Podcast: Lapselle yksinäisyys voi olla tuhoisaa

Osallistujien Suomi. - Yksinäisyyden nujertaminen on yhteisten tekojen tulos. Tehdään yhdessä parempi tulevaisuus.

LÄHTEET

Alén, J. & Jantunen, A. (2025). Oppilaiden kokemuksia yksinäisyydestä ja yhteisöllisyydestä kouluympäristössä – School to Belong -ohjelma osana koulun arkea. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Junttila, N. (2015). Kavereita nolla – lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi. Helsinki.

Junttila, N. (2022). Yksinäisyyden monet kasvot. Tammi. Helsinki.

Junttila, N. & Salovuori, E. (2025). Miksi ihminen tarvitsee toisiaan? Laumavietti ihmisen ydintarpeena. Santalahti-kustannus. Jyväskylä.

Kiuru, N. Salmela-Aro, K., Laursen, B., Vasalampi, K., Beattie, M., Tunkkari, M., Junttila, N. (2024). Profiles of loneliness and ostracism during adolescence: consequences, antecedents, and protective factors. Child Psychiatry & Human Development. https://doi.org/10.1007/s10578-024-01664-8

LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Kirjoittaja Pia Kola-Torvinen toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa, työelämäprofessorina Turun yliopistossa sekä väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Hänen työnsä tutkimuksessa liittyy oppimiseen ja osallisuuteen sekä siihen, miten muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa koulun johtamiseen. Pia on mukana Osallistujien Suomi -asiantuntijaryhmässä, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä sekä edistää osallisuutta ja hyvinvointia eri ikäryhmissä.

Kirjoittaja Tanja Väänänen toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa, jossa hänen työnsä painottuu opiskeluhuoltoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Tanja on koulutukseltaan psykologi ja toiminut aiemmin opiskeluhuollossa sekä psykologin että hallinnollisissa tehtävissä. Tanja on mukana myös Osallistujien Suomi -asiantuntijaryhmässä, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä sekä edistää osallisuutta ja hyvinvointia eri ikäryhmissä.

Aktiivisen vaikuttamistyön avulla Liito sai nostettua asian esiin hallitusohjelman neuvottelupöydässä keväällä 2023 ja Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin “palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine (ammatillisen koulutuksen) tutkintojen perusteisiin.” 

Kahden vuoden ajan Liito on vaikuttanut kirjauksen toteutukseen ollen osallisena OPH:n valmistelun asiantuntijaryhmässä sekä suoran OAJ:n ja OKM:n vaikuttamisen kautta. Torstaina 20.11 Valtioneuvosto vahvisti asetuksen, jonka mukaan tutkinnon osan osa-alueen uusi nimike on liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kirjauksen tarkoituksena on vahvistaa opettajarekrytoinnin kohdistumista ensisijaisesti liikunnan ja terveystiedon opettajiin kuten lukiossa ja peruskoulussakin. Uusi osa-alueen nimi myös toivottavasti parantaa liikunnan asemaa ammatillisessa koulutuksessa ja antaa opettajalle vahvemmat perusteet esimerkiksi opetukseen tarvittavien resurssien ja liikuntatilojen suhteen.

Seuraavaksi kohdistamme ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan toisen asteen opiskelijoiden terveyserojen tasaamiseen. Ammatillisen koulutuksen liikunta- ja terveyskasvatuksen määrän tulisi olla yhdenvertaisempi lukiokoulutuksen määrän kanssa. 

Valtioneuvoston asetus OKM/2025/61 - Valtioneuvosto

Liiton ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja Harri Heiskanen tapaamassa opetusministeri Adlercreutzin erityisavustajaa Anita Westerholmia. Keskustelussa liikunnan ja terveystiedon palauttaminen ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteisiin. 

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Tulevaisuuden koulu - seminaari Seinäjoella la 22.11.2025

Miniopintopäivät - Futsal Kuopiossa la 29.11.2025

Miniopintopäivät - vesiliikunta/vesipätevyys tulossa vielä loppu-/alkuvuodesta Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Kuopioon

Webinaari hedelmällisyysterveydestä (jatkoa kevään webinaariin) 13.11.2025

Tekoälytyöpaja terveystiedon opetuksen tueksi I joulukuussa (jatko-osat II-IV alkuvuodesta 2026)

Educa-messut 23.-24.1.2026

Kiila-kuntoutus liikunnan ja/tai terveystiedon opettajille 31.8.2026–3.9.2027 Ruissalon kylpylä

Liikunnanopettajien opintopäivät Suomen urheiluopistolla Vierumäellä 4.-5.9.2026

Koulutus- ja tapahtumakalenteri päivittyy – seuraa tapahtumasivua

AJANKOHTAISTA

Opintopäivien demojen videoinnit löytyvät nyt vuodesta 2019 alkaen jäsensivuilta ja tuntilyhenteet  löytvät opintopäiväsivujen lisäksi aihealueittain jaoteltuina jäsensivujen materiaalipankista. 

European School Sport Day 2025 arvonta on suoritettu

LIITO 3/25: Turvallinen koulu on ilmestynyt. Luettavissa myös jäsensivuilla. 

Vuoden liikunnanopettaja ja koululaisliikkuja 2025

Huomionosoituksia opintopäivien avajaisissa Jyväskylässä 5.9.2025

LIITO ry:n uusi hallitus 2025-2026

Uimaopetuksen haasteet ja ratkaisut esillä opetusministerin pyöreän pöydän keskustelussa

Vuoden terveystiedon opettaja 2025 Mira Poijärvi

Uusi Vaikuttaminen sivu www.liito.fi sivuilla. Käy tutustumassa.

Muuta jäsenyytesi hiilineutraaliksi -valitse sähköinen lehti!

LIITO ry MEDIASSA 

OP Media 9.9.2025: Välitunti! 5 parasta ulkopeliä ja -leikkiä alakoululaisille

YLE 28.7.2025: Liikunnan­opettaja: Yläkoulun sekaryhmissä uimatunneille osallistuminen romahtaa – yksi syy uskonto

IS 17.7.2025: Liikunnanopettaja: Näistä syistä nuoret välttelevät koulujen uima­opetusta

Huomenta Suomi 7.5.2025: Mikä estää lapsia liikkumasta – tutkijat ja liikunnanopettaja vastaavat

LIITO ry:n HALLITUS TIEDOTTAA

Hallitus valitsi 2.10.2025 kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Jani Laaksosen ja Karoliina Mäkäräisen. Puheenjohtajana jatkaa Mirva Ikola. Kokouksessa päätettiin myös toimikunnat ja edustukset. Lue lisää. 

Hallitus on antanut kaksi lausuntoa:
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien luonnos

OAJ:n pedagogisten opettajajärjestöjen syysseminaariin 7.-8.11.2025  LIITO ry:n edustajina osallistuvat Karoliina Mäkäräinen ja Heidi Rautajoki. 

EDUNVALVONTA

LIITO ry ottaa kantaa ammatillisen koulutuksen liikunta ja terveystieto oppiaineen palauttamiseen: vaikuttamista Opetus ja kulttuuriministeriön tapaamisissa.

Erityisavustaja Heidi Rautajoki tapasi opetusministeri Anders Adlercreutzin. Keskusteluaiheina hallitusohjelman toisen asteen liikunnan ja terveystiedon opetuksen kirjaukset,  uimaopetuksen haasteet ja LIITOn näkemykset Perusopetuksen tulevaisuustyöhön. 

YHTEISTYÖKUMPPANIT TIEDOTTAVAT

Päihteettömyyden tukeminen nuorten urheilussa -webinaarin 5.11. klo 16.30–17.30

”Turkulaista tutkimusta” – Syyspäivät Turussa 14.11.2025

Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirjan julkaisuwebinaari  20.11.2025

Tulevaisuuden koulu lasten ja nuorten mielenterveyttä edistämässä  -seminaari 24.11.2025

Loppuseminaari: Motivoiva vuorovaikutus liikunnan ja terveyden edistämisessä 28.11.2025

Syksyn 2026 ylioppilaskokeiden äkilliset muutokset voidaan välttää

SUH julkaisi uudet koulun uimaopetuksen suositukset – vesipätevyys keskiöön

Hankeavustus perusopetuksen uimataidon opetuksen vahvistamiseen

Terve urheilija -ohjelman verkkouutinen: Vape kiinnostaa myös urheilevia nuoria  

Vaikuta päihteettömyyden tukemisen oppimateriaaleihin yläkoulussa!

Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin

Smart Movesin uudistetut opiskelijoille suunnatut materiaalit seksuaalisesta hyvinvoinnista ja päihteistä. Näistä on tulossa tuntisuunnitelmia opettajille vielä tämän syksyn aikana.  

Smart Movesin toiminnallisen opetuksen vinkkivihko suomeksi ja vinkkivihko ruotsiksi.

Smart Movesin maksuttomat sovellukset oppilaitosten käyttöön Break Pro -taukoliikuntasovellus ja ActionTrack-suunnistussovellus. 

Terveisin: Tiina, Anna ja Heidi toimistolta 

Vuonna 2025 European School Sport Dayhin (ESSD) ilmoittautuneiden koulujen tapahtumat liikuttivat Euroopan urheiluviikolla yhteensä noin 2900 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Koulut saivat järjestää omannäköisensä liikuntatapahtuman käytettävissä olevilla tiloilla ja välineillä – esimerkiksi liikuntatuntien, välituntien tai koulupäivän yhteydessä.

Tapahtumissa leikittiin liikuntaleikkejä kummiluokkien kesken, pelattiin pihapelejä ja järjestettiin koko koulun yhteisiä liikuntapäiviä. Oppilaat pääsivät kokeilemaan monipuolisia lajeja, kuten rugbyä, padelia, cheerleadingia, jousiammuntaa ja golfia. Osassa kouluista urheiluseurat ja paikalliset toimijat osallistuivat tapahtumiin ohjaajina.

Yhteisöllisyyttä vahvistettiin muun muassa "siamilaisessa jalkapallossa", jossa oppilaat pelasivat pareittain jalat sidottuina, sekä pesäpallo-otteluissa, joissa oppilaat kohtasivat opettajat ja vanhemmat. Välituntiliikuntaa elävöitettiin DJ:n soittamalla musiikilla ja hyppynarutapahtumalla, ja ekologisuutta edistettiin esimerkiksi pyöräilemällä kouluun.

ESSD-raportoinnin tehneiden koulujen kesken arvottiin 200 € lahjakortti Piresman verkkokauppaan. Voittajiksi arvottiin seuraavat koulut:

• Tähtikunnan koulu

• Pyhäselän koulu

• Tikkakosken yhtenäiskoulu

• Haapajärven yläaste

• Meri-Porin yhtenäiskoulu

• Etelä-Tapiolan lukio

LIITO ry onnittelee lämpimästi voittajia! Lahjakortti toimitetaan voittajille ilmoitettuun sähköpostiin.

Parasta kännykättömässä kouluarjessa henkilökunnan mukaan.

Kankaisten yläkoulu Kangasniemellä on ollut kännykätön lukuvuoden 2024–2025 alusta lähtien. Teimme muutoksen järjestyssääntöihin kevään 2024 aikana, ja se astui voimaan syyslukukauden 2024 alettua.
 

Järjestyssäännöt

Koulussamme mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana on sallittua vai opettajan luvalla esimerkiksi oppimistarkoituksessa. Kännykät pysyvät myös välitunneilla repuissa äänettömällä.  Oppilaat voivat pyytää lupaa kännykän käyttämiseen, jos heillä on esimerkiksi tarve olla huoltajaan yhteydessä koulupäivän aikana. Huoltaja tavoittaa oppilaan päivän aikana tarvittaessa myös opettajan kautta. Tarjoamme välitunneilla oppilaille muuta kehittävää tekemistä, kuten liikkumista, kohtaamista ja harrastuksiin liittyvää tekemistä. Välitunnit kulkevat esimerkiksi nimillä kirjasto-, luku-, lautapeli-, juttelu-, mopo-, lanka-, ammatti-, lepo- ja pulmavälkkä.  Nuorisotoimi ja seurakunta tarjoavat myös välituntitoimintaa koulullamme.

Perusopetuslakiin tehdyt muutokset puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta tulivat voimaan 1.8.2025. Järjestyssäännöissä täytyy määrätä myös siitä, missä oppilaan mobiililaitteet säilytetään oppituntien aikana, sekä laitteiden käytöstä ja säilytyksestä muuna kouluaikana. Opetushallitus suosittelee, että koulut rajoittaisivat järjestyssäännöissä oppilaiden puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppituntien lisäksi myös opetuksettomana aikana.
 

Kännykättömyyden hyödyt

Kännyköiden käytön rajoituksella pyrimme muun muassa seuraaviin asioihin: kännykkäriippuvuuden ennaltaehkäisy, liikunnan lisääminen, ruutuajan vähentyminen, aivojen ärsyketulvan vähentäminen välitunneilla ja siten paremman oppimisvalmiuden luominen, aitojen vuorovaikutustilanteiden lisääntyminen ja sosiaalisten taitojen harjoittelu. Välituntitoiminta kiinnostaa nuoria, kun taskussa oleva ”viihdekeskus” ei ole käytössä. Toisiin oppilaisiin tutustuminen ennaltaehkäisee kiusaamista.
 

Kyselyiden tuloksia

Teimme 2025 keväänä kyselyt kaikille koulun oppilaille ja henkilökunnalle kännykättömästä yläkoulusta. 7. luokkalaisille tehtiin oma kysely ja 8. sekä 9. luokkalaisille oma, koska 8. ja 9. luokkalaiset oppilaamme ovat opiskelleet koulussamme myös silloin kun kännyköitä sai välituntisin käyttää.

Aivoliiton tekemien kansallisten suositusten mukaan älypuhelimen hankintaa lapsille on syytä lykätä ainakin yläkouluikään ja some-alustojen käyttöä 15–16-vuoden ikään. Nuorten ja aikuistenkin olisi suositusten mukaista käyttää puhelinta korkeintaan 2–3 tuntia päivässä. 7. luokkalaisistamme ilmoitti ruutuajakseen yli suositellun 3 tuntia päivässä 68 % arkisin ja 84 % viikonloppuisin. 8. ja 9. luokkalaisista puolestaan ilmoitti ruutuajakseen yli 3 tuntia päivässä 74 % arkisin ja 81 % viikonloppuisin.

Koko koulumme oppilaista 28,8 % ilmoittikin kännykän käytön rajoittamisen parantaneen heidän elämänlaatuaan. 7. luokkalaisista 37,5 % koki elämänlaatunsa parantuneen kännykän käytön rajoittamisen myötä. Elämänlaadun paranemista oppilaat kommentoivat muun muassa seuraavasti: ”Kivempi tehdä jotain muuta”, ” jaksan enemmän, kun en katso koko aikaa puhelinta”, ” On tehnyt enemmän asioita”, ” Koska kaikki ei katso vain puhelinta”, ” jää enemmän aikaa muuhun tekemiseen”, ” aivot toimii paremmin”, ” tulee juteltua enemmän kavereiden kanssa”, ” Keskittyminen on parempi”.

Koulussamme pyörivät toimintavälitunnit, joihin oppilaat saavat halutessaan osallistua. Oppilailta pyydettiin palautetta toimintavälitunneista. He vastasivat mm. seuraavasti: ” joka välkkä pitäisi olla toimintavälkkä”, ” ihan mukavia, niissä on kiva viettää aikaa”, ” parasta on kun on kivaa olla kavereiden kanssa”, ” Ne ovat mukava lisä jokaiseen päivän ja tuo motivaatiota ja jaksamista”, ”Mukavaa tekemistä”, ”ikävää, jos niitä perutaan”. Kyselyn perusteella oppilaat pitivät toimintavälitunteja todella myönteisenä asiana.

Henkilökunnan kokemuksia kännykättömässä yläkoulussa toimimisesta

Henkilökunnalle tekemämme kyselyn perusteella henkilöstö suhtautui kännykättömään toimintakulttuuriin kovin yksimielisesti ja myönteisesti. Henkilöstön mielestä kännykättömyyden myötä oppituntien aloittaminen on helpottunut, oppilaiden huomio pysyy kännykättömyyden myötä paremmin opetettavassa asiassa, kännykän käyttöön liittyvät ongelmat ovat merkittävästi vähentyneet oppitunneilla ja oppilaat keskittyvät oppitunneilla paremmin kännykättömyyden myötä. Oppilaiden keskinäinen sekä oppilaiden ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Kännykättömyys tukee nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja oppilaat liikkuvat koulupäivän aikana enemmän, toteaa henkilökuntamme.  Kännykättömyys on vaikuttanut myönteisesti työn mielekkyyteen. Henkilökuntamme kokee myös, että oman työn kuormittavuus on vähentynyt kännykättömyyden myötä. Kysyimme mikä toimintakulttuurin muutoksessa on yllättänyt: ” Siihen siirtymä oli yllättävän helppoa”, ” Se että oppilaat ovat mukautuneet asiaan niin nopeasti ja mukavasti”.

Selkeät säännöt helpottavat koulun arkea

Koulun arkea helpottavat selkeät rajat ja säännöt, joihin henkilökunta sitoutuu. Koulun kurinpitotoimet määritellään järjestyssäännöissä, niillä tuetaan koulun järjestyssääntöjen noudattamista. Kokemukseni mukaan suurin osa oppilaista noudattaa järjestyssääntöjä mukisematta. Osa nuorista testaa, mitä tapahtuu, jos järjestyssääntöjä ei noudata. Pieni osa nuorista vähät välittää järjestyssäännöistä.

Arjessa täytyy olla valmius uhman kohtaamiseen. Meillä kännykättömyyden noudattamista valvotaan seuraavasti: Jos oppilaalla on puhelin kädessä tai vaikka kuuloke korvassa ilman siihen vaadittavaa lupaa, opettaja pyytää puhelimen häneltä pois loppupäiväksi. Puhelin viedään opettajanhuoneeseen, josta oppilas voi hakea puhelimen koulupäivän päätyttyä. Tästä seuraa Wilma-merkintä. Kolmen Wilma- merkinnän jälkeen seuraa oppilaalle järjestyssääntöjemme mukainen rangaistus, joka on jälki-istunto.

Kaikki oppilaat eivät suostu luovuttamaan puhelinta pois, vaikka sitä pyytäisikin. Tällöin huoltajaan ollaan erikseen yhteydessä ja tilanteesta seuraa Wilma- merkintä. Oppilaalla ei ole tarvetta katsoa esimerkiksi kelloa kännykästä koulupäivän aikana. Kellot löytyvät seiniltä ja luokkakohtaiset lukujärjestykset käytävän ilmoitustaululta. Osa oppilaista on kirjoittanut lukujärjestyksen paperille, jota voi säilyttää, vaikka penaalissa. Luokanvalvojana olen kysellyt, haluaako joku, että tulostan lukujärjestyksen uuden jakson alkaessa. Pikkuhiljaa sekä oppilaat että huoltajat ovat oppineet käytänteet. Nuoren ei tarvitse olla saavutettavissa jatkuvasti, ja tarpeen tullen yhteyden nuoreen saa henkilökunnan kautta.

Kännykättömyys osaksi koulun arkea

Oppilaat ovat omaksuneet tavan kysyä lupaa puhelimen tarkastamiseen esimerkiksi tilanteessa, jolloin he odottavat tietoa vaikkapa lääkäriajan varmistamisesta huoltajalta. Tällöin oppilas pyytää tilanteessa olevalta opettajalta luvan kännykän käyttämiseen. Opettaja valvoo tilanteen, jonka jälkeen kännykkä laitetaan takaisin piiloon. Olemme onnistuneet toimintakulttuurin muutoksessa. Kännykättömyys on muuttunut luontevaksi osaksi koulun arkea. Kännykkää käytetään vain silloin, kun siihen on todellinen syy ja lupa. Muulloin koulussamme keskitytään toisten kohtaamiseen, oppimiseen, liikkumiseen ja yhdessä olemiseen koulupäivien aikana. Mobiililaitteita käytetään hallitusti ja opettajajohtoisesti. On ollut ilahduttavaa huomata, kuinka monien oppilaiden ilmeet ovat jälleen kirkastuneet, ilo ja tekemisen meininki näkyvät käytävillä jälleen.

Yhteistyö kotien kanssa

Kännykättömyyteen ryhdyttäessä on tärkeää informoida sekä huoltajia että oppilaita muutoksesta riittävän ajoissa. Koko prosessimme aikana olemme saaneet erittäin myönteisiä ja kannustavia yhteydenottoja huoltajilta.

Kännyköiden käytön rajaaminen koulupäivän aikana oppimistarkoitukseen on mielestäni helppo, tehokas, kustannusvapaa ja tarpeellinen keino nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Haaste kouluille

Päätän tämän artikkelin samoihin sanoihin, kuin edellisen kirjoittamani artikkelin LIITO- lehdessä 4/2024. Kaikkia ideoitamme saa vapaasti käyttää. Kerron toimivista käytänteistämme mielelläni lisää. Haastan muita kouluja ryhtymään vastaaviin toimenpiteisiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Terveisin

Hanna Kiviaho

Liikunnan- ja terveystiedon opettaja Kankaisten koulu ja Kangasniemen lukio,

hankekoordinaattori SOME-sammuu, lisää liikettä ja sisältöä välitunteihin

hanna.kiviaho@kangasniemi.fi

p. 0406781032

Menneenä kesänä olemme joutuneet lukemaan uutisia, joita kukaan ei haluaisi nähdä: liian moni lapsi ja nuori on menehtynyt hukkumalla ja usein yhteisenä nimittäjänä on se, että uimataito ei ole ollut riittävä tai vesillä liikkumisen turvallisuustaidot ovat puutteelliset. 

Liikunnanopettajilla on tässä asiassa merkittävä rooli. Koulujen uinninopetus ei ole pelkkä liikuntasuoritusten keräämistä varten laadittu sisältö, vaan se on elintärkeää kansalaistaitoa. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden oppia uimaan ja toimimaan vesillä turvallisesti riippumatta siitä, onko hänen perheellään mahdollisuutta käydä uimahallissa tai uimarannalla vapaa-ajalla. Uinninopetuksessa painottuu yhtä paljon uintitekniikka kuin hätätilanteiden hallinta: kelluminen, avun hälyttäminen, pelastusotteet ja turvavälineiden käyttö. Ikävä kyllä koulujen uinnin opetusmahdollisuudet eivät ole tasa-arvoiset kaikkialla Suomessa ja yhtenä syynä on kuntien resurssipula. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että koulujen uinninopetus ei yksin riitä. Vanhemmilla on suurin vastuu varmistaa, että lapset pääsevät harjoittelemaan uimataitoaan myös koulun ulkopuolella. Uimataito ei kehity tai säily ilman harjoitusta, ja kesän vapaus tuo mukanaan tilanteita, joissa vesiturvallisuuden merkitys korostuu, kun aikaa vietetään rannalla, mökillä tai vaikka veneessä. Jokainen aikuinen voi kysyä itseltään: tiedänkö, kuinka hyvin lapseni osaa uida ja toimia vesillä? 

Koulu ja koti voivat yhdessä rakentaa vahvan turvaverkon. Kun liikunnanopettajat tekevät työnsä määrätietoisesti ja heillä on siihen oikeat resurssit ja vanhemmat tukevat oppimista, voimme vähentää hukkumiskuolemia merkittävästi. Vesiturvallisuus ei ole lisäosa opetussuunnitelmassa vaan ainoa liikuntamuoto, joka on sinne selkeästi kirjattu. Näin ollen sitä ei saisi kunnissa sivuuttaa vedoten budjettiin. Vesiturvallisuus tulisikin kunnissa nähdä yhtenä elämän turvataitona, josta ei voida säästää. 

Syksyn aikana Liito ry. on mukana päivittämässä uinninopetuksen suosituksia yhteistyössä SUH:n kanssa. 

Oppimisen tuen uudistus - mitä se tarkoittaa koulujen arjessa? 

1.8.2025 astui voimaan oppimisen tuen uudistus, jossa kolmiportainen tukimalli (yleinen, tehostettu, erityinen tuki) poistui ja tilalle tuli suora, tarpeisiin sidottu tuki. Uuden tukimallin mukaan kaikilla oppilailla on oikeus ryhmäkohtaiseen tukeen, jota tarpeen mukaan täydennetään oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Painopiste siirtyi siten ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen, joka integroidaan osaksi viikoittaista opetusta ilman erillisiä hallinnollisia päätöksiä. Uudistus vähentää kirjaamistarvetta ja siten opettajien työmäärää jättäen aikaa itse hyödylliseen työhön, sillä vasta oppilaskohtaisten tukitoimien kohdalla on päivitettävä asiakirja, jonka pohjalta tehdään hallintapäätös. 

Uudessa tuen mallissa annetaan varhaista tukea ja useammalle oppilaalle kuin mitä aikaisemmin on ollut. Oppimisen edellytystä tukevat opetusjärjestelyt luokassa, mitkä on suunnattu kaikille oppilaille toisin sanoen opetusryhmien tulee mahdollistaa erilaisten oppijoiden tukeminen pedagogisin ratkaisuin: yleinen tukiopetus (eriyttäminen) ja opetuskielen tukiopetus (käsitteiden selittäminen selkeämmin) ja oppimisympäristön muokkaaminen esteettömäksi. Lisäksi voidaan käyttää erityisopettajan antamaa opetusta osana ryhmäkohtaisia tukitoimia. Jos ryhmäkohtaiset tukitoimet eivät ole riittäviä oppimistavoitteiden saavuttamiseksi, voidaan silloin ottaa käyttöön erilaisia oppilaskohtaisia tukitoimia.  

Uudessa mallissa rehtoreiden ja opettajien rooli on entistä keskeisempi. Koulun toimintakulttuuri, yhteisopettajuus ja erityisopettajien osaamisen hyödyntäminen ovat muutoksen kulmakiviä. Tärkeään rooliin nousevat suunnitelmallinen johtaminen ja jatkuva arviointi. Meidän opettajien onkin nyt hyvä olla tarkkoina, että kunnissamme on resursoitu lainmääräämä resurssi erityisopetukseen ja oppilaat saavat jatkossakin tarvitsemaansa tukea oppimiseensa. Vaikka laki astui voimaan 1.8.2025, lukuvuosi 2025–2026 on siirtymäkautta. Ennen tätä tehty tuki säilyy, mutta se päivitetään uuden lain mukaiseksi vuoden 2026 elokuuhun mennessä. Uskoisin, että tämän siirtymävuoden aikana haetaan kuntiin hyviä toimintatapoja varhaisen tuen mahdollistamiseksi kaikille, koska niin kuin tiedämme, lakimuutos tehtiin nopealla aikataululla eikä kouluilla ollut riittävästi aikaa valmistautua muutokseen. Mielestäni yksi hyvä muutos tuen uudistuksessa oli se, että yksilöllistäminen muuttui oppiaineen rajaamiseksi ja ns. tähtimerkinnät vastaavat jatkossa arvosanaa 5. Tämä tasa-arvoistaa oppilaiden kohtelua jatko-opintoihin haettaessa. Yksilöllistäminen eli rajaaminen on mahdollista vasta sitten, kun oppilas on saanut kaikki tunnit erityisopettajan opetusta kyseisessä oppiaineessa. Se on siten viimeinen tuen keino. Huomioitavaa tässä on, että erityisopettaja ei voi antaa samaan aikaa sekä ryhmäkohtaista että oppilaskohtaista tukea. 

Alkaneen lukuvuoden lopuksi, olemme toivottavasti paljon viisaampia kouluissamme, miten uusi tuenmalli on vaikuttanut koulujen arkeen ja olemme löytäneet hyvät käytännöt sen toteuttamiseksi.  

Toivotan kaikille hyvää alkanutta lukuvuotta! 

Mirva Ikola, pj.  

Tämän lukuvuoden alkaessa olemme kaikki olleet tietyllä tapaa uuden edessä riippumatta siitä, kuinka monta vuotta omassa työtehtävässä ja -paikassa olemme työskennelleet. Elokuun alussa astui uusi laki voimaan niin oppimisen tukemisesta kuin kännykättömyydestä oppitunneilla koulupäivän aikana. Ilmassa on varmasti edelleen ensimmäisten viikkojen jälkeen paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä siitä, miten saamme lakien tuomat muutokset arjessamme jouhevasti toteutumaan. Muistathan olla itsellesi armollinen, sillä kaikki muutos vaatii aikaa ja sietokykyä jalkautuakseen hyväksi toimintamalliksi ja -kulttuuriksi olemassa olleiden rutiinien tilalle.

Kännykättömyydestä voin todeta tässä vaiheessa sen verran, että omassa työyhteisössäni se on näkynyt positiivisena ilmiönä. Meillä on tehty hallinnollinen päätös ja linjaus, että koko koulupäivä on oppilailla kännykätön eli puhelimet pysyvät jokaisella päivän repussa, ellei sitä tarvita jossain oppiaineessa opiskeluvälineenä tai huoltajan tavoittamiseen. Kännykättömyys on rauhoittanut oppituntien aloittamista ja lisännyt työrauhaa huomattavasti. Yläkoululaisten keskuudessa asia on ainakin tässä vaiheessa otettu positiivisessa hengessä vastaan ja ulkovälitunneilla nuorten keskinäinen sosiaalisuus sekä yhteisöllisyyden tunne ovat lisääntyneet huimasti.

Turvallisuus 

Turvallisuuteen liittyvät erilaiset tapahtumat ja niiden uutisointi ovat, niin maailmalla kuin Suomessakin, nostaneet pinnalle monia kysymyksiä ja huolenaiheita. Lehdestämme löydätkin monipuolisesti informaatiota liittyen turvalliseen kouluilmapiiriin ja oppimisympäristöön. Voit lukea esimerkiksi siitä, miten voit omalta osaltasi olla mahdollistamassa turvallisuuden kokemuksen toteutumista omassa työyhteisössäsi niin oppilaiden kuin aikuistenkin keskuudessa. Itseäni puhutteli erityisesti artikkeli, missä on kerrottu opettajan oikeuksista ja velvollisuuksista kurinpitotilanteissa. 

Terveystiedon opetukseen vinkkaan silmäilemään kiusaamiseen ja nuorten katuväkivaltaan liittyvät artikkelit, sillä niistä voi halutessaan ammentaa tietoa opetuskeskusteluihin nuorten kanssa. Sosiaalisen median turvataitoihin liittyvä artikkeli puolestaan muistutti ainakin minua siitä, miten tärkeää ja kokonaisvaltaista kasvatus- ja opetustyötä teemmekään tämän hetken maailmantilanteessa. Artikkelin lopussa on myös hyviä vinkkejä aiheeseen liittyvästä tukimateriaalista.

Kiitos vuosista

Tätä kirjoittaessani tietyllä tapaa haikeus valtaa mielen ja mietin mielessäni, miten se kuusi vuotta tuli ja meni jo?  Näiden kuuden vuoden sisälle Liito ry:n hallituksessa olen ehtinyt kokea paljon, ja se on ollut tietynlainen kasvutarina omalla kohdallani. 

En osannut hallitusuralle lähtiessäni edes kuvitella, mitä kaikkea se minulle matkan varrella tarjoaisi. Ja se on tarjonnut paljon! Se on mahdollistanut mm. omien kehitettävien puolien vahvistamisen, esimerkiksi kirjoittamistaitojen. Vuodet ovat myös tuoneet elämään uusia ystävyyssuhteita, mikä ei välttämättä ole enää niin itsestään selvä asia nykyarjessa. Ennen kaikkea on ollut mielettömän hienoa päästä tapaamaan niin monia teistä ympäri Suomea erilaisten yhteisten tapahtumien sekä koulutusten merkeissä. Tämäkin olisi tässä mittakaavassa jäänyt itseltäni saavuttamatta, jos Turussa kuusi vuotta sitten hallituspaikka ei olisi tullut kohdalleni.

Joten viimeisen “puumerkkini” jätän tälläkin kertaa aforismin myötä ja samassa yhteydessä välitän kiitokset kaikille, joiden kanssa olen kuuden vuoden aikana hallituksessa saanut työskennellä!

Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.  - Steve Jobs 

Turvallisen antoisaa lukuvuotta kaikille!

Satu 

Teksti: Henri Lahti & Elina Hämäläinen

Toimiakseen turvallisesti digitaalisissa ympäristöissä lapsi tai nuori tarvitsee sosiaalisen median turvataitoja – tietoja ja taitoja, joiden avulla hän voi esimerkiksi tunnistaa someen liittyviä riskejä, ymmärtää oikeutensa ja arvioida omaa ja muiden toimintaa verkossa. Sosiaalisen median turvataidot liittyvät kiinteästi terveystieto -oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin. Opettajilla on tärkeä rooli näiden taitojen opettamisessa ja tukemisessa.

Kouluikäiset sosiaalisen median käyttäjinä

Sosiaalisella medialla (some) tarkoitetaan internetin välityksellä toimivia sovelluksia ja alustoja, jotka mahdollistavat sisällön tuottamisen, jakamisen ja käyttäjien välisen vuorovaikutuksen (Bayer ym. 2020). Sosiaalinen media on koululaisille keskeinen ajanviettotapa, ja sen käyttö yleistyy yhä nuorempien oppilaiden keskuudessa. Esimerkiksi 11-vuotiaista lapsista 41 %, 13-vuotiaista 64 % ja 15-vuotiaista 71 % kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa viestintään lähes jatkuvasti, päivittäin (Lyyra ym. 2022). 

Tyttöjen ja poikien sosiaalisen Tyttöjen ja poikien sosiaalisen median käytössä on eroja, vaikka molemmat viettävät paljon aikaa somessa. Tytöt käyttävät sosiaalista mediaa useammin keskustellakseen läheisten ystävien kanssa, jakaakseen tunteitaan ja huoliaan sekä etsiäkseen ja rakentaakseen omaa identiteettiään (Anderson & Jiang, 2018; Lyyra ym. 2022). Pojat puolestaan käyttävät somea tyttöjä useammin pelaamiseen, teknologiaan, urheiluun ja huumoriin liittyvän sisällön seuraamiseen. He käyttävät somea viihteen ja ajanvieton välineenä ja suosivat tyttöjä enemmän alustoja, jotka tukevat yhteisöllistä mutta vähemmän henkilökohtaista vuorovaikutusta, usein pelaamiseen tai muihin harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin liittyen (Hietajärvi, 2019; Lahti, 2024). 

Sosiaalisen medianongelmatilanteet

Myönteisten puoliensa ohella kouluikäisten sosiaalisen median käyttöön liittyy myös merkittäviä haasteita. Näitä ovat esimerkiksi nettikiusaaminen, seksuaalinen häirintä, rasismi, haitalliset somehaasteet, yksityisen ja arkaluonteisen tiedon leviäminen sekä ulkonäköpaineita ja epärealistisia odotuksia aiheuttava sisältö (Lahti ym. 2024). Kouluikäisillä voi lisäksi ilmetä vaikeuksia hallita omaa somen käyttöään, ja käytöstä voi kehittyä pakonomaista. Suomalaisista nuorista 9 % lukeutuukin sosiaalisen median ongelmallisiin käyttäjiin ja 37 % on kohonnut riski ongelmalliselle käytölle (Lahti & Paakkari, 2022).

Tutkimusten mukaan kouluikäisillä, jotka kohtaavat sosiaalisessa mediassa ongelmatilanteita tai käyttävät somea ongelmallisesti, esiintyy todennäköisemmin ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta verrattuna ikätovereihin, joilla vastaavia ongelmia ei ole (Lahti, 2024; Lahti ym. 2024). Ongelmallinen somen käyttö on lisäksi yhdistetty fyysiseen inaktiivisuuteen (Paakkari ym. 2021), heikentyneeseen unen laatuun ja määrään (Boniel-Nissim ym. 2023) sekä alentuneeseen tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn (Boer ym. 2020).

Sosiaalinen media toimii myös keskeisenä väylänä terveyteen liittyvän tiedon hankinnassa. Vaikka terveysaiheista informaatiota on runsaasti saatavilla, sen laatu vaihtelee huomattavasti, ja virheellistä tietoakohdataan usein (Cinelli ym. 2020). Suomalaista kouluikäisistä joka kymmenes törmää siihen päivittäin ja lähes puolet viikoittain (Lahti ym. 2024). Lisäksi tutkimukset (esim. Freeman ym. 2020) osoittavat, että terveysaiheisten verkkosisältöjen luotettavuuden arviointi on monille nuorille erityisen haastavaa. Tällä on laajempia vaikutuksia, sillä vaikeus päästä käsiksi luotettavaan terveysinformaatioon on merkittävä tekijä nuorten välisten terveyserojen synnyssä (Paakkari ym. 2023). Luotettavan tiedon saatavuus on myös perusoikeus, joka tukee muiden ihmisoikeuksien, kuten oikeuden terveyteen, toteutumista (Yhdistyneet Kansakunnat, 2012).

Sosiaalisen median turvataidot

Suojautuakseen sosiaaliseen median ongelmatilanteilta, kuten virheelliseltä tiedolta, kouluikäinen tarvitsee sosiaalisen median turvataitoja. Kriittinen nettilukeminen, joka tarkoittaa kykyä arvioida, analysoida ja tulkita erilaisia verkkosisältöjä sekä niiden luotettavuutta, kuuluu turvataidoista keskeisimpiin (Hämäläinen, 2023). 

Kriittisen nettilukemisen taidot ovat haastavia eri ikäisille lapsille ja nuorille  (Hämäläinen, 2023). Monet kuudesluokkalaiset eivät vielä osaa erottaa luotettavaa ja epäluotettavaa informaatiota toisistaan tai ymmärrä, miten nettisisältöjen luotettavuutta voi arvioida (esim. Kiili, 2024). Kolmaosalla lukiolaisistakin on vaikeuksia terveysaiheisten nettisisältöjen luotettavuuden arvioinnissa ja erityisesti niiden luotettavuuden perustelemisessa (Hämäläinen ym. 2021). Parhaiten nuoret ovat selviytyneet nettitekstin kirjoittajan asiantuntijuuden luotettavuuden arvioinnista, kun taas erityisen haastavaa heille on ollut tekstin tarkoitusperien arviointi (Hämäläinen, 2023). On myös tärkeää muistaa, että lasten ja nuorten taidoissa on suuria eroja eli osa heistä on jo melko taitavia kriittisiä nettilukijoita, kun taas toiset tarvitsevat paljon tukea turvataitoihinsa.

Somen turvataitojen opettaminen osana terveystiedon opetusta

Turvataitojen opettaminen liittyy kiinteästi terveystieto-oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin. Perusopetuksessa korostetaan oppilaiden valmiuksia tunnistaa ja ehkäistä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tilanteita, kehittää turvataitoja sekä osata hakea apua ja tukea tarvittaessa. Lisäksi sekä perus- että lukio-opetuksessa painotetaan kriittisen ajattelun ja tiedon arvioinnin taitoja sekä kykyä tulkita ja hyödyntää terveyteen liittyvää viestintää (Opetushallitus, 2014; Opetushallitus, 2019). Erityisesti perusopetus tarjoaa tasa-arvoisen lähtökohdan sosiaalisen median turvataitojen kehittämiselle, koska se tavoittaa kaikki lapset taustasta riippumatta (Hämäläinen, 2023). 

Turvataitojen opettamisen ja kehittämisen tueksi on kehitetty käytännönläheisiä terveystiedon opetuksessa hyödynnettäviä materiaaleja osana Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeita (mukaan lukien Critical ja Turvallisesti somessa -hankkeet). Hankkeissa kehitettyjä materiaaleja on esitelty artikkelin lopussa. 

Tukea koululaisille digiajassa 

Meillä opettajilla on keskeinen rooli turvataitojen opettamisessa ja koululaisten somen käyttöön liittyvien valmiuksien vahvistamisessa. Tulevaisuudessa on tärkeää tehdä johdonmukaista ja tavoitteellista työtä sen varmistamiseksi, että jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen digitaalisen aikakauden mukanaan tuomiin haasteisiin (Lahti, 2024).

Kirjoittajat: TtT, LiTM Henri Lahti, yliopistonopettaja, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto; KT, TtM, Elina Hämäläinen, tutkijatohtori, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto ja kasvatuksen ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Ilmoittaudu mukaan Työkaluja kriittisen nettilukemisen opettamiseen -webinaariin to 18.9. klo 16.30–17.30, jossa esitellään alla olevat opetukseen soveltuvat materiaalit. Tunnin aikana saat vinkkejä ja valmiita sisältöjä, joita voit hyödyntää suoraan omassa opetuksessasi.

Funky Facts -etsiväkoulu 5.-6. luokkalaisille ja pelkistetty versio yläkouluikäisille

Palkitussa Funky Facts -etsiväkoulussa etsivät 3T ja Täysnolla opettavat nettitekstien luotettavuuden arviointia. Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyvä valmis kokonaisuus (3 x 45 min + 90 min) sisältää kaikki opettajan ja oppilaan materiaalit sekä laadukkaat opetusvideot. Videoilla etsivät opettavat arviointitapoja, joiden käyttöä oppilaat harjoittelevat tehtävien avulla. Etsiväpassin avulla oppilaat seuraavat etenemistään ja kirjaavat huomioita oppimisestaan. Lisäksi opettajan materiaaleista löytyy kuvaus etsiväkoulusta ja opettajan opas. Yläkouluikäisille suunnatussa pelkistetystä versiossa on kaikki samat sisällöt ja materiaalit.

Etsiväkoulun materiaalit 5.-6 luokkalaisille löytyvät avointen oppimateriaalien kirjastosta (Kiili & Anttonen, 2024). Pelkistetyt oppimateriaalit, jotka sopivat myös yläkouluikäisille löytyvät täältä (Kiili & Anttonen, 2024).

Työkaluja kriittisen nettilukutaidon opettamiseen -materiaalipaketti

Perusopetuksen ja toisen asteen opettajille suunnattu materiaalipaketti sisältää: 1) taustatietoa opettajalle kriittisestä lukemisesta (julkaisu ja videot), 2) kriittistä lukemista tukevia oppimateriaaleja (7 kpl) ja 3) videoita/ohjeita, joissa kerrotaan lyhyesti kunkin oppimateriaalin keskeinen idea. Oppimateriaaleissa on opetuskäyttöön suunniteltuja tehtäviä, joiden avulla harjoitellaan keskeisimpien nettitekstin luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista ja arviointia. Monissa oppimateriaaleissa on teemana terveys. Tehtäviä voi hyödyntää eri kouluasteilla oppilaiden taitotason mukaan. Oppimateriaalipaketti on saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa (Kiili & Kulju, 2023)

Kriittisen nettilukemisen oppimateriaaleja lukio-opettajille

Flyeriin on koottu QR-koodit ja lyhyet kuvaukset tutkimusperustaisista kriittisen nettilukemisen oppimateriaaleista, jotka sopivat erityisen hyvin lukio-opetukseen eri oppiaineiden, eli myös terveystiedon, kursseille. Materiaaleissa on mukana sekä laajempia useamman oppitunnin kokonaisuuksia että yksittäisiä lyhyempiä tehtäviä. Suurin osa oppimateriaaleista löytyy Avointen oppimateriaalien kirjastosta ja osa tehtävistä edellä mainitun materiaalipaketin yhteydestä.

Flyeri on saatavilla Critical-hankkeen kotisivuilta.

Flyerin suunnitellut:  Venka Viinikainen

SoMe Detectives -peli sosiaalisen median käytön turvataitojen tueksi

SoMe Detectives on oppimispeli, joka on suunniteltu tukemaan peruskoululaisten sosiaalisen median käytön turvataitojen kehittymistä sekä helpottamaan vaikeista sometilanteista keskustelua. Pelin avulla koululaiset pääsevät harjoittelemaan erilaisten someen liittyvien haasteiden tunnistamista, nimeämistä ja ratkaisemista sekä turvallista ja vastuullista toimintaa verkossa. Peli koostuu kolmesta eri kentästä, joiden teemoja ovat 1) virheellinen tieto, yksityisyyden suoja ja verkkohuijaukset, 2) seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen ja 3) sosiaalisen median ongelmakäyttö ja ulkonäköpaineet. SoMe Detectives -pelin tueksi on kehitetty opettajan opas, joka sisältää konkreettisia ideoita sosiaalisen median ongelmatilanteiden hallintaan ja turvataitojen kehittämiseen kouluissa. 

Peli on saatavilla Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla ja ladattavissa sovelluskaupoista (App Store ja Google Play); Some Detectives - Opettajan opas on saatavilla Opinkirjon sivuilla  (Lahti ym. 2022).

Kuvassa vasemmalta: Mirva Ikola, Seán O`Leary, Josefina Koski, Harri Heiskanen, Karoliina Mäkäräinen, Jani Laaksonen, Mira Moilanen ja Esteban Fernandez.

LIITO ry:n vuosikokous kokoontui Jyväskylässä 5.9.2025.

Hallitukseen jatkokaudelle valittiin: Esteban Fernandez Sodankylästä, Harri Heiskanen Vantaalta, Jani Laaksonen Kuopiosta ja uutena jäsenenä Mira Moilanen Jyväskylästä.

Hallituksessa jatkavat: Mirva Ikola Lempäälästä, Seán O´Leary Hämeenlinnasta, Josefina Koski Helsingistä, Karoliina Mäkäräinen Espoosta, Heikki Hurskainen Jyväskylästä ja Virpi Manninen Vantaalta.

Hallituksessa opiskeljäseninä toimivat Maria Markkanen ja Ira Koivusalo Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Jyväskylästä. 

LIITON KULTAINEN PLAKETTI

Kultainen ansioplaketti voidaan antaa yhteiskunnallisesti merkittävälle henkilölle, joka on toiminnallaan erityisen huomattavasti edistänyt liiton toimintaa tai on valtakunnan tasolla merkittävästi vaikuttanut koululiikunnan aseman parantamiseen.

Arja Sääkslahti

• 10 vuoden opettajakokemus (mm. Jyväskylän normaalikoulu)

• Opetusmateriaalia eri kouluasteille, mm. Liikuntapedagogiikka -kirja. 

• Liikuntatieteellinen tiedekunta, mm. Yliassistentti, liikuntapedagogiikan lehtori, apulaisprofessori, professori (1.9. Alkaen). 

• Tuonut esille lasten ja nuorten motorista kehitystä, liikkumattomuushaastetta ja ollut mediassa ja mm. Suomi Areenassa tästä puhumassa. 

• POPS työssä mukana (ja kommentoijana Vasu, esiopetus, lukion OPS)

• Moven ohjausryhmässä mukana

• Paljon täydennyskoulutusta eri teemoista 

• Liikuntapedagogiikka oppiaineen edustaja v. 2020 alkaen. 

• Ohjasi vauvauintia reilut 20 vuotta ja koulutti vu ohjaajia noin 15 vuotta.  

LIITON KUNNIAJÄSEN

Liiton kunniajäseneksi kutsutaan entisiä puheenjohtajia, liikuntakulttuurin vaikuttajia ja merkittävällä tavalla koululiikunnan ja/tai liiton eteen työtä tehneitä henkilöitä.

Terhi Huovinen

• Toiminut LIITO ry:n hallituksessa kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran vuosina 2003–2008 ja toisen kerran vuosina 2015–2020. Molemmilla kausilla toiminut sekä varapuheenjohtajana että tiedotustoimikunnan puheenjohtajana.  

• Ollut aktiivisesti edistämässä soveltavan liikunnan puolen täydennyskoulutusta, palvellen koko opettajakuntaa

LIITON TUNNUSTUSPALKINTO

Myönnetään erittäin pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstä liikunta- ja terveyskasvatuksen hyväksi.

• Satu Ovaska: Satu on ollut liiton hallituksen jäsenenä vuosina 2019–2025. Satu on vaikuttanut erityisesti tiedotustoimikunnassa, toimien myös toimikunnan puheenjohtajana 2021–2025 sekä varapuheenjohtajana vuosina 2023–2025.

LIITON ANSIOMERKKI

Myönnetään liikunta- ja terveyskasvatuksen sekä liiton hyväksi tehdystä työstä.

• Harri Heiskanen: LIITO ry:n hallituksessa ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtajana 4 vuotta.

• Jani Laaksonen: LIITO ry:n hallituksessa ja varapuheenjohtaja 4 vuotta. Työhyvivointitoimikunnan puheenjohtaja vuosina 2023–2025.

• Elina Kallinen: LIITO ry:n hallituksessa 2 vuotta ja aikaisemmin opiskelijajäsenenä.

• Iku Leino: Salon 2024 opintopäivätoimikunnan puheenjohtaja

Vasemman puoleisessa kuvassa Terhi Huovinen, Harri Heiskanen, Elina Kallinen, Iku Leino ja Jani Laaksonen. Oikealla Satu Ovaska.

Vuoden liikunnanopettaja Kari Seppä

Kari Seppä on todellinen ammattilainen. Valmistuttuaan liikuntatieteellisestä 1989 hän aloitti työt Oulunsalon Pitkäkankaan koululla. Työskenneltyään 36 vuotta Oulunsalossa, jäi Kari eläkkeelle keväällä 2025. Hän on nähnyt, miten liikuntakasvatus on muuttunut 36 vuoden aikana ja muovannut omaakin opetustaan sen mukaan. Kari on isojen liikuntaryhmien kesyttäjä, joka saa myös ne haastavimmat taipumaan tahtoonsa. Hän kehuu, kannustaa, ohjaa, opastaa ja antaa palautetta sekä kirjaa arviointipäiväkirjaan merkintöjä jokaiselta tunnilta, jotta pystyy kertomaan tarkat perusteet oppilaan arvosanaan. Karin opekopin ylähyllyä koristaakin kaikki opetusvuosilta kertyneet arviointipäiväkirjat, joista hän pystyy myös tarkistamaan kenen poikia uudet sukupolvet ovatkaan. Kari on liikuntamuotojen monitaituri, palloilulajien mestari ja taipuu häneltä tanssit ja kehonhuollotkin. Jos jokin tuntuu epävarmalta, hän etsii tietoa ja selvittää miten muuttuvia liikuntamuotoja voisi koululiikunnassa toteuttaa. Hän käyttää monipuolisia sisältöjä liikunnan vuosisuunnitelmissa ja on valmis kokeilemaan myös uusien kollegojen ideoita. Näiden lisäksi, hän tekee huoltajien kanssa saumatonta yhteistyötä. 

Kari tekee yhteistyötä paikallisseurojen kanssa, jotta oppilaat pääsevät kokeilemaan monipuolisesti myös muitakin liikuntamuotoja koululiikunnan ulkopuolella. Hän on aina valmis kehittymään ja kokeilemaan uusia juttuja. Hän käyttää liikuntaan soveltuvia sovelluksia, perehtyy uusiin aiheisiin netin avulla ja on ottanut haltuun jopa koulun liikunnanopettajien instagramminkin #pitkiksenliikkaopet. 

Kari on moniosaaja, jolla on vahvuudet palloilulajeissa, jääpeleissä, paritansseissa, telinevoimistelussa. Oikeastaan missä vaan. Hän pystyy tuomaroimaan kaikkia pelimuotoja 36 vuoden kokemuksella ja taitaa nippelitiedotkin eri liikuntalajeista. Hänellä on erinomainen ryhmänhallinta saaden ryhmän kuin ryhmän toimimaan. Oppitunneillaan hän eriyttää niin alas- kuin ylöspäin ja antaa ohjaavaa täsmäpalautetta, tekee tunnin tavoitteista läpinäkyviä oppilaille ja peilaten niitä oppilaiden kanssa myöhemmin. Ennen kaikkea kasvatukselliset asiat tulevat häneltä selkärangasta.

Karin sopivan lupsakka vimpeliläinen huumori yhdistettynä kasvatukselliseen otteeseen opettaa, luovat turvallisen ja innostavan ilmapiirin tunneille. Hän innostaa kaikenlaisia liikkujia liikkumaan ja osaa pilke silmäkulmassa suhtautua teini-ikäisiin, pitäen kuitenkin tunneillaan järjestyksen ja turvallisuuden tunteen. Hän laatii liikuntaohjelmat yhdessä oppilaidensa kanssa ja pitää huolen, että kaikki saavat kannustusta ja “tuuppausta” oikean suuntaan. Hän myös osallistaa oppilaita tuomareiksi, toimitsijoiksi ym. liikuntatapahtumiin

Yhteistyökyvystä oppilaiden kanssa kertoo se, että vaikka kouluruokalassa opettajilla on mahdollisuus syödä omassa kokoustilassa, syö Kari aina oppilaiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia. Hän on kaikkien suosiossa ja saakin vuosittain ysigaalassa milloin minkäkin opestipendin oppilailta. Kollegana  hän on vertaansa vailla: on aina valmis auttamaan, tekemään otona ja sijaistamaan. “Minä voin kyllä hoitaa” kuuluu aika usein tämän miehen suusta.

Kari tekee pyyteettömästi töitä nuorten liikunnan ja terveyden eteen, ja myös paljon sellaista, josta ei makseta palkkaa. Kaiken tämän hän tekee suurella sydämellä. Hän käy sunnuntai-iltaisin kisareissulta tullessaan vielä tarkastamassa lähilatujen kunnon, jotta maanantaina ensimmäisten ryhmien kanssa tiedetään mitä tehdään. Hän tuo pullaa ja teetä suunnistupaikalle tai eväsleivän uintibussiin. Kuuntelee oppilaiden sydänsurut ja murheet, tarjoaa kainalon kollegalle, kun harmittaa. Hän saa oppilaat innostumaan tai ainakin kokeilemaan ja yrittämään, vaikka liikunta ei tuntuisi ollenkaan omalta jutulta. Hän ottaa huomioon ihan jokaisen ja siitä monet entiset ja nykyiset oppilaat häntä muistelevat. Eikä taida olla yhtäkään oppilasta, joka ei muistelisi Kari Seppää hyvällä. Voidaan todeta Karin kasvattaneen ja luoneen liikuntakulttuurin Oulunsaloon. Hän on opettanut oppilaiden äitejä ja isiä, jopa isoäitejä ja isoisiä.

Vuoden koululaisliikkuja Asmaa Mouarib

Asmaa Mouarib Jyväskylän Huhtasuon koulun 8E luokan on ilopilleri ja aurinko. Asmaa luo iloa ja valoa ympärilleen. Hän huokuu esimerkillisesti koulun niin sanottua Huhtasuon henkeä - koulussa kohdataan kaikki tasavertaisina, kannustetaan, rohkaistaan ja puhalletaan yhteen hiileen.

Asmaa harrastaa tavoitteellisesti telinevoimistelua Jyväskylän Voimistelijoissa ja treenaa aktiivisesti monta kertaa viikossa. Energiaa ja intoa riittää koulun liikuntatunneillakin. Hän on liikunnallisesti lahjakas, innokas oppimaan uusia lajitaitoja ja nauttii kaikenlaisesta liikunnasta.

Asmaa kannustaa, tsemppaa ja auttaa muita oppilaita oma-aloitteisesti ja luontevasti. Hän huomioi muut omalla hienovaraisella tavallaan, auttaa niitä oppilaita, joilla on haasteita ja osaa nostaa taitavasti esiin muiden onnistumisia ja iloita yhdessä toisten kanssa. Hän on omassa liikuntaryhmässään voimavara ja hyvän ilmapiirin luoja.

Asmaa on aina ollut innokkaana mukana kaikissa mahdollisissa oman koulun ja kaupungin koulujen välisissä liikuntatapahtumissa. Hän on valmis auttamaan vapaaehtoisena esim. pienempien oppilaiden kanssa ja toimii koulussa vertaisliikuttajana eli liikkuvana tukarina. Koulun juhlissa hän mielellään esiintyy, ideoi ja suunnittelee. Lisäksi hän on myös koulumme valo- ja ääniryhmässä luomassa koulumme ikimuistoisia juhlia. Asmaa on aktiivinen oppilaskunnan jäsen ja järjestää koulumme tapahtumia sekä teemapäiviä.

Asmaa loistaa liikunnan iloa! Asmaalla on sydän paikallaan ja olisi mahtavaa, jos kaikissa kouluissa olisi oma Asmaa tuomassa iloa ja valoa koko kouluyhteisöön.

Tämä on ystävällinen muistutus osallistua terveystiedon opetussuunnitelmatutkimukseen. Toivomme että vastaat kyselyyn viimeistään 14.9. mennessä.                               

Hyvä terveystiedon opettaja,

Pyydämme sinua vastaamaan kyselyyn, jonka tarkoituksena on selvittää opettajien näkemyksiä terveystiedon oppisisältöjen tärkeydestä ja niihin käytetystä opetusajasta yläkoulussa ja lukiossa. Kyselyt pohjautuvat tämänhetkisiin kansallisiin opetussuunnitelmiin.

Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin, joten näkemyksesi ovat erittäin tärkeitä. Vastaamalla voit olla tuomassa esiin opettajakunnan ääntä ja sitä kautta vaikuttamassa tuleviin terveystiedon opetussuunnitelmiin. On kaikkien etu, jos oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt saataisiin sovitettua mahdollisimman hyvin yhteen opettajan käytettävissä olevan opetusajan kanssa. Tämä mahdollistaisi syvemmälle menevän opetuksen ja oppimisen. Opetussuunnitelmien kehittämisen ohella tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksen, oppimateriaalien ja opettajankoulutuksen kehittämisessä.

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 45–60 minuuttia. Toivomme, että jaksat nähdä tämän vaivan näin lukuvuoden alussa. Kyselyihin vastaamista voi helpottaa ja nopeuttaa, jos otat esille käyttämiäsi vuosi, jakso- tai kurssisuunnitelmia sekä oppimateriaaleja. Kyselyihin voit vastata millä tahansa digitaalisella laitteella, mutta isompi näyttö tekee vastaamisesta miellyttävämpää.

Kyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista. Anonyymit verkkokyselyt toteutetaan tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Kyselyjen vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä vastauksia voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan.

Vastaamalla kyselyyn suostun siihen, että vastauksiani käsitellään tietosuojaselosteen mukaisesti. Vastaa 14.9.2025 mennessä.

Voit valita vastaatko vain toiseen vai molempiin kyselyihin.

• Yläkoulun kysely: https://link.webropolsurveys.com/S/36B897AFC9782656

• Lukion kysely: https://link.webropolsurveys.com/S/CA1829AA210851C8

Kiitoksia avustasi terveystieto-oppiaineen kehittämisessä!

Lisätietoa tutkimuksesta:

Olli Paakkari Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus olli.paakkari@jyu.fi

040 805 3582

Tutkimuksen saatekirje:

Asiantuntijat nostivat esiin opetuksen arjen haasteet

Opetusministeri Adlercreutz kutsui kokoon pyöreän pöydän ryhmän, jossa keskusteltiin uimaopetuksen tilasta ja tarvittavista toimista opetuksen ja lasten uimataidon kehittämiseksi. Liikuntakasvatuksen kolmikko Matti Pietilä (OPH), Kasper Salin (JYU) ja Heidi Rautajoki (LIITO) oli mukana ja nosti esiin opetussuunnitelman uinnin tavoitteet, luokanopettajien uimaopetukseen pätevöitymisen tilanteen sekä yläkoulun uimaopetuksen arjen. 

Motoristen taitojen yleinen heikkeneminen ja uimaopetuksen järjestämisen sekä oppilaiden opetukseen osallistumisen esteet ovat keskeisiä opetuksen haasteita. Suuri ryhmäkoko, oppilasryhmän heterogeenisyys, yhden opettajan malli liikunnanopetuksessa, allastilan puute, uimahallin saavutettavuus sekä kunta- ja koulutason päätökset uimaopetuksen toteutuksesta haastavat riittävän, turvallisen ja laadukkaan uinninopetuksen.

Valtionavustusta uimaopetuksen kehittämiseen - opettajat keskeisessä roolissa

Uimaopetuksen parantamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö avaa syksyllä noin 3,5 miljoonan euron valtionavustushaun opetuksen järjestäjille uimataidon opetuksen kehittämiseksi perusopetuksessa.   

"On ensiarvoisen tärkeää, että opetuksen järjestäjät ja koulut voivat entisestään kehittää käytäntöjään opetussuunnitelman perusteiden mukaisten uimataitoa koskevien tavoitteiden turvaamiseksi, Adlercreutz muistuttaa." 

Käytännössä tämä voi tarkoittaa uimaopetuksen järjestämisen määrän lisäystä kunnassa ja koulussa tai uinninopetuksen laadun parantamista esimerkiksi ryhmäkokoa pienentämällä, yhteisopettajuutta kehittämällä, jolloin eriyttäminen mahdollistuu tai vaikkapa tukiopetusta tarjoamalla. Rahoitusta ei voi käyttää uimakoulujen tai kerhojen toimintaan, kun kohteena on opetussuunnitelman tavoitteet. Rahoitus on tarkoitettu nimenomaan kouluaikana tapahtuvan uimaopetuksen kehittämiseen 1-9. luokilla. 

On tärkeää, että liikunnanopettajat osallistuvat kehitystarpeiden määrittelyyn omassa koulussaan ja kunnassa, jotta uimaopetuksen haasteisiin vastataan vaikuttavalla tavalla.

Tiedote: Uimaopetuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitetään (okm.fi)

Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015, ja sen osallistujamäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Vuonna 2024 yli 2,3 miljoonaa oppilasta 42 maasta osallistui päivän ohjelmaan. Suomesta mukana oli 25 koulua, ja niiden tapahtumissa liikkui lähes 8 000 lasta, nuorta ja opettajaa eri puolilla maata. ESSD on yksi Euroopan urheiluviikon #BeActive-kampanjan suurimmista tapahtumista, ja sitä vietetään aina syyskuun viimeisenä perjantaina. Paikallisten ja näkyvien tapahtumien kautta ESSD yhdistää Euroopan nuoria liikunnan avulla ja rakentaa fyysisesti aktiivisten oppilaiden yhteisöä yli maarajojen.

Vuoden 2024 tulosten yhteenvetoja

Vuoden 2025 teemana on yhteistyöstä voimaa!

ESSD 2025:n teema on "Yhteistyön voima" (The Power of Cooperation). Tavoitteena on vahvistaa urheiluseurojen ja koulujen välistä yhteistyötä fyysisen aktiivisuuden ja terveyden edistäjinä, jotta yhä useampi lapsi voisi liikkua ja harrastaa liikuntaa, myös koulun ulkopuolella. Tavoitteena on kannustaa opettajia, rehtoreita ja koulun johtoa ottamaan yhteyttä urheiluseuroihin ja etsimään mahdollisuuksia yhteistyöhön.

ESSD 2025 pähkinänkuoressa

ESSD on osa laajempaa #BeActive-kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa.

Yhteistyö koulujen ja urheiluseurojen välillä

ESSD 2025 kannustaa kouluja ja paikallisia urheiluseuroja tekemään yhteistyötä tarjotakseen oppilaille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.

Liikunnan ilo ja osallisuus

Euroopan koulujen urheilupäivän tavoitteena on edistää liikunnan iloa ja osallisuutta iästä tai liikunnallisista kyvyistä riippumatta.

Terveys ja hyvinvointi

ESSD 2025 korostaa liikunnan merkitystä oppilaiden fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Laaja osallistuminen

Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman moni koulu ja oppilas niin Suomesta kuin muualtakin Euroopasta.

Vinkkejä toteutukseen

Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset voivat järjestää oman näköisensä tapahtuman omien tilojen ja välineiden puitteissa. Tapahtuma voidaan toteuttaa esimerkiksi liikuntatunnin tai välitunnin aikana. Järjestelyissä voidaan hyödyntää omaa henkilökuntaa tai kutsua mukaan paikallisia urheiluseuroja.

Kunnan sisällä yhteistyötä voidaan tehdä organisoidummin. Esimerkiksi Liikkuva koulu -koordinaattori tai kunnan liikunta- ja nuorisotoimi voivat auttaa kartoittamaan paikalliset seurat ja liikunta-alan toimijat, jotka tarjoavat toimintaa lapsille ja nuorille. Näillä toimijoilla voi olla mahdollisuus osallistua tapahtumaan järjestämällä lajikokeiluja esimerkiksi syyskuussa, koulupäivän ulkopuolella tai osana yhteistä liikuntapäivää tietyssä päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa tai koko kunnan yhteisessä liikuntatapahtumassa.

Toimijat, jotka tarjoavat koulun ulkopuolella tapahtuvia lajikokeiluja, voivat koota yhteisen kalenterin, jossa seurojen ilmaiset, ohjatut lajikokeilut ovat nähtävissä yhdessä paikassa.

ESSD 2025 -koordinaattorina voi toimia esimerkiksi yksittäinen opettaja, Liikkuva koulu -koordinaattori tai kunnan liikunta- ja nuorisotoimi. Koordinaattori voi luoda kunnan sisäisen lajikokeilupassin, jonka avulla kannustetaan lapsia ja nuoria kokeilemaan erilaisia lajeja vapaa-ajalla.

Valmis taulukkopohja urheiluseurojen koontiin:

PopUp-koulu – yhteisöllinen tapa osallistua ja oppia

PopUp-koulu on yhteisöllisen oppimisen toimintamalli, jossa opettamaan pääsevät oppilaat, huoltajat, lähialueen toimijat ja muut kuntalaiset. Palvelu tarjoaa helpon tavan järjestää tapahtumia, joissa jaetaan osaamista, innostusta ja taitoja.

Näin voit hyödyntää PopUp-koulua ESSD-tapahtumassa:

• Oppilaat voivat toimia pajanpitäjinä ja esitellä omia liikuntalajejaan, harrastuksiaan tai taitojaan muille oppilaille.

• Huoltajat voivat osallistua tapahtumaan ohjaamalla pajoja, kuten perheliikuntaa, tanssia tai vaikka kehonhuoltoa.

• Lähialueen toimijat kuten urheiluseurat, liikunta-alan yrittäjät tai kulttuuritoimijat voivat tulla mukaan järjestämään lajikokeiluja tai liikunnallisia työpajoja.

• Koulun sisäinen tapahtuma voidaan rakentaa PopUp-koulun verkkopalvelun avulla, joka tukee koko prosessia ideoinnista ilmoittautumiseen ja osallistujalistojen hallintaan.

• Yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat, kun oppiminen laajenee luokkahuoneesta koko kouluyhteisön ja kaupunginosan yhteiseksi oppimiskarnevaaliksi.

PopUp-koulu tekee myös koulun ulkopuolella hankitun osaamisen näkyväksi ja osaksi kouluyhteisöä. Palvelu toimii laitteella kuin laitteella, eikä osallistujien tarvitse rekisteröityä – vain tapahtuman ylläpitäjä luo tilin.

Lisää materiaalia suunnitteun avuksi löydät ESSD:n sivuilta

• https://www.essd.eu/api/uploads/ESSD_Toolkit_2025_FINAL_c99fefd37c.pdf

• https://www.essd.eu/api/uploads/ESSD_Communication_Handbook_2025_FINAL_compressed_993557c27b.pdf

• https://www.essd.eu/api/uploads/Power_of_cooperation_ESSD_toolkit_2025_SUPERFINAL_2287448aa3.pdf

ESSD 2025 kutsuu! - Tule mukaan rakentamaan liikunnallista ja osallistavaa koulupäivää!

Rekisteröitymällä ja raportoimalla olet mukana tuotepakettien arvonnassa!

Lisätietoa ilmoittautumisesta: https://www.liito.fi/tapahtumat/european-school-sport-day-2025/

Uimataitoviikon pääteema: Kellu elääksesi

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry osallistuu Uimataitoviikkoon, joka järjestetään vuosittain toukokuussa viikolla 20 (12.-18.5.). Viikolla muistutetaan uimataidon tärkeydestä ja kannustetaan kaikenikäisiä kehittämään uimataitoaan. Suomessa, jossa vesistöjä ja rantaviivaa riittää, on uimataito elintärkeä taito, joka lisää turvallisuutta vesillä ja veden äärellä liikkumisessa.

Uimataitoviikko tarjoaa kouluille, uimaseuroille, uimahalleille ja kunnille mahdollisuuden järjestää tapahtumia ja tempauksia, jotka korostavat uimataidon merkitystä. Osallistu, kannusta ja rohkaise lapsia, nuoria ja aikuisia nauttimaan vedestä turvallisesti!

Koulut ovat avainasemassa lasten uimaan oppimisessa, ja niiden rooli on entistä tärkeämpi heikommin uivien lasten tukemisessa. Yhteistyöllä koulujen, huoltajien ja uimakoulujen välillä voimme varmistaa, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden oppia tämän elintärkeän taidon.

Tiesitkö, että monilla ihmisillä on väärinkäsityksiä kellumisesta ja sen hyödyistä veden varaan joutuessa. Kelluminen voi pelastaa ihmishenkiä, mutta moni ei tiedä, miten se käytännössä toteutetaan tai miten vaatteet vaikuttavat kellumiskykyyn. Kelluminen on vesiturvallisuuden näkökulmasta tärkeä osa uimataitoa, jonka avulla moni tragedia voitaisiin ehkäistä.

Uimataitoviikon tavoitteet ovat:

• lisätä tietoisuutta kellumisen tärkeydestä

• innostaa ihmisiä harjoittelemaan tätä perustaitoa

• tarjota mahdollisuuksia kokeilla, oppia ja oivaltaa

Viisi vinkkiä kellumiseen

• Käännä pää taakse – laske korvat veden alle

• Rentoudu – ja rauhoita hengitys

• Liikuta käsiäsi – helpottaaksesi kellumistasi

• Älä välitä jalkojesi uppoamisesta – kellumme kaikki erilailla

• Avaa kädet ja jalat – tasapainon löytämiseksi

LIITO ry tukee jäsentensä ammatillista osaamista

Keväällä 2025 LIITO ry järjesti vesiliikuntateemaisia miniopintopäiviä eri puolilla Suomea yhteistyössä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa. Yhteistyö saa jatkoa myös ensi syksynä. Koulutusten materiaalit ovat jäsenten saatavilla jäsensivujen Koulutukset-osiossa (Koulutukset > 2025).

SUH julkaisee vuoden 2025 aikana uudet suositukset koulujen uinninopetukseen. LIITO ry on ollut mukana suosituksia valmistelevassa työryhmässä.

LIITO ry:n jäsensivujen Materiaalipankista löydät kootusti eri tahojen tuottamaa materiaalia liikunnan vesiliikuntatunneille (Liikunnan materiaalipankki > Vesiliikunta) sekä terveystiedon vesiturvallisuus tunneille terveystiedon tunneille (Terveystiedon materiaalipankki > Turvallisuus ja ensiapu > Vesiturvallisuus). Kesäkuussa 2022 julkaisimme myös suosituksen uinninopetuksen järjestämisestä (Edunvalvonta > Suositukset).

Loppuun vielä lukuvunkki. LIITO 2/22 lehden teemana oli Vesiliikunta ja Opintopäivät. Lehdessä seuraavat koulussa ja oppilaitoksissa toteutettavaa vesiliikuntaa käsittelvät artikkelit: 

• Hukuttaako resurssipula vesiliikunnan opetuksen yläkouluissa ja toisella asteella? (sivut 7-9)

• Työn alla yläkoulun vesiliikuntatunnit, (sivut 10-12)

• Vesillä liikkuminen osana opetusohjelmaa, (sivu 13)

Lue lisää Uimataitoviikosta

Edunvalvonnan saralla on tänä keväänä tehty töitä hallituskauden puolivälin asioiden ja paikallisen vaikuttamisen ympärillä. Lisäksi Liito oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa liikunnallisen elämäntavan OPS kirjauksen ja mobiililaitteiden käytön rajoittamisen asioissa. Vaikuttamistyö kansanedustajien suuntaan ja työskentely eri hyvinvoinnin työryhmissä jatkuu aktiivisena. Olemme mukana muodostamassa SUH:n uusia koulujen uimaopetuksen suosituksia, linjaamassa Savuton Suomi 2030 verkoston nuorten nikotiinin käytön aloittamisen ehkäisytyötä sekä kokoamassa THL:n ja OPH:n keräämän verkoston kanssa lasten ja nuorten digilaitteiden käytön suosituksia.

Hallitusohjelman kirjaus, toisen asteen liikunnan hajauttaminen joka viikkoiseksi oppiaineeksi, on edelleen työn alla. Lukion liikunnan kurssien opiskelu useampana lukuvuotena tulee edellyttämään muutosta valtioneuvoston asetukseen lukiokoulutuksesta. Liikunnan kurssien riittävyyden edellyttämiä toimia tavoitteen saavuttamiseksi muotoillaan ja tarvittavat säädösmuutokset on tarkoitus toteuttaa kokonaisratkaisun varmistuttua. Jos hajautus menee maaliin saakka, mahdollistuu liikunnanopetus ja nuoren liikkuvaan elämäntapaan kasvattaminen aiempaa huomattavasti pitkäjänteisemmin. Liikunnan rooli oppimisen ja yhteisöllisyyden tukena vahvistuu uudistuksen myötä ja samalla liikunnanopettajan hyvinvoinnin asiantuntijuus tulee näkyvämmäksi. Tämä on merkittävä edunvalvonnallinen työvoitto.

Liito on ollut mukana työryhmässä suunnittelemassa liikunnan ylioppilaskokeen sisältöjä ja toteutuksen vaihtoehtoja. Ylioppilastutkintolautakunta on nyt käynnistänyt kuvataiteen, musiikin ja liikunnan ylioppilaskokeen toimeenpanon valmistelun 1.1.2025 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti. Ensimmäiset liikunnan ylioppilaskokeet voidaan järjestää syksyllä 2029. Tämä tulee parhaimmillaan nostamaan liikunta oppiaineen arvostusta ja tarjoaa oppilaalle väylän osoittaa osaamistaan liikunta-alalle tai muihin fyysisiin ammatteihin hakeutumista varten. Olemme myös kirjanneet lausunnot lausuntopalveluun taito- ja taideaineiden ylioppilastutkintoon liittyen sekä Liiton omana että AOL:n tai-tai-aineiden yhteiseen lausuntoon.

Toinen hallitusohjelmaan sisällytetty tavoitteemme liikunta ja terveystieto oppiaineiden palauttamisesta ammatilliseen koulutukseen näyttäisi etenevän. Tarkoituksena kirjausta esitettäessä oli varmistaa ammatillisissa oppilaitoksissa liikunnan ja terveystiedon opettajien työt, jotka ovat paikoitellen valuneet muille ammattiryhmille viime vuosina. Ammatillisen koulutuksen liikunnanopetuksen lisääminen onkin sitten seuraava tavoitteemme.

Liikunnanopetuksen ryhmäkoko tilanne on joissakin suurten kaupunkien kouluissa kestämätön. Opetusryhmien koon ja koulujen oppilasmäärän kasvettua opetustiloja ei enää ole riittävästi ja niin turvallisuus kuin opetussuunnitelman toteutuminen vaarantuvat. Opetuksen resursseista päätetään kunnissa ja sen vuoksi opettajien paikallisyhdistysten ja yksittäisten liikunnanopettajien tulisi pyrkiä vaikuttamaan omissa kunnissaan opetustoimen ja kuntapäättäjien suuntaan. Heille on hyvä kertoa liikunnanopetuksen tarpeista ja tilanteesta. Olemme tänä keväänä käynnistäneet paikallisen vaikuttamisen verkoston Liiton jäsenten kesken. Liity mukaan kuulemaan ja keskustelemaan vaikuttamisen keinoista ja edesauta näin oman työsi resurssien kuntoon saamista.

Kevään koulutukset

Kevään aikana on järjestetty useita liikunnan miniopintopäiviä ympäri Suomen niin vesiliikuntaan kuin palloiluun liittyen. Lisäksi on järjestetty webinaareja esim. retkeilyyn ja nuorten toimintakykyyn liittyen. Terveystietoon liittyviä koulutuksia on ollut muun muassa hedelmällisyys-webinaari ja terveystiedon kevätseminaari aiheena Tekoälyä opetukseen. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä SPR:n kanssa webinaarikoulutus, jossa esiteltiin Punaisen Ristin terveysaiheisia oppimateriaaleja ja annettiin vinkkejä niiden hyödyntämisestä opetuksessa. Jos et päässyt osallistumaan tähän webinaariin, käy tutustumassa SPR:n sivujen oppimateriaaliosuuteen ja poimi sieltä itsellesi hyödyllisiä materiaaleja.

Kevään terveystiedon ylioppilaskokeen jälkeen pidettiin jälleen etäkahvit, jossa kävimme läpi kokeen tehtävät ja kokosimme huomiot kokeesta yhteiseen palautteeseen YTL:lle. Kiitos kaikille mukana olleille! Yhdessä keräämämme palautteen ja huomioiden avulla saamme kehitettyä koetta edelleen.

Ammatillisen puolen opettajille on vielä tulossa toukokuun alussa Tyhy-opettajien pedagoginen kahvila, jossa voitte tuoda esille teitä mietityttäviä tyhy-opetukseen tai muuhun opetukseen liittyviä asioita. Virallinen ilmoittautumisaika on mennyt jo umpeen, mutta ilmoittautumislomake on vielä auki, jonka kautta voit tähän tapahtumaan jälki-ilmoittautua.

Ja kaikille muistutuksena, ensi syksyn liikunnanopettajien opintopäivät järjestetään Jyväskylässä syyskuun alussa. Edullisin kevät-ennakkohinta on voimassa kesäkuun alkuun asti. Varmista siten nyt jo pääsysi syksyn isoimpaan koulutustapahtumaan rehtoriltasi ja säästät koulutusmaksussa jopa 30 euroa!

Tsemppiä kevään viimeisiin työviikkoihin ja arviointityöhön! Kohta pääsemme taas ansaitulle kesälomalle.

Mirva Ikola, pj. 

Pitkän talvikauden jälkeen luonto on alkanut jo herätä henkiin. Aurinko lämmittää mukavasti taivaalta, linnut visertävät yhä innokkaammin ja maa tarjoaa myös pikkuhiljaa omaa väriloistoaan. Kevään saapuminen ei ole ainoastaan luonnon ihme, vaan se tarjoaa meillekin ainutlaatuisen mahdollisuuden virkistäytyä ja löytää uutta energiaa arjen keskelle. Mikä olisikaan parempi tapa ottaa tämä vastaan kuin elämys- ja luontoliikunta?

Ilman suorituskeskeisyyttä

Elämysliikunnan ei pitäisi olla pelkkää suorittamista tai kaloreiden polttamista. Se on parhaimmillaan seikkailua, itsensä ylittämistä, uuden oppimista ja voimakkaiden tunteiden kokemista liikunnan parissa. Elämysliikunta voi parhaimmillaan viedä meidät pois mukavuusalueeltamme, haastaa niin fyysisesti kuin henkisesti samalla kuitenkin palkiten meidät unohtumattomilla kokemuksilla ja elämyksillä.

Kevään valo ja energia ikään kuin kutsuvat meidät siirtymään ulos, pois sisätiloista. Olipa kyseessä vaikka sinun ensimmäinen kajakkiretkesi vesillä, jännittävä polkujuoksulenkkisi keväisessä metsässä tai rentouttava kalliokiipeilysi aurinkoisessa säässä, elämys- ja luontoliikunta vastaa tähän kutsuun tarjoten kaikille erilaisia innostavia tapoja liikkua. 

Lehdestä poimittua

Käsillä olevasta lehdestä löydät useita artikkeleita, joissa käsitellään eri lähtökohdista elämysliikuntaa ja luonnon merkitystä hyvinvoinnille yksilötasolta aina yhteiskuntatasolle. Kuinka monella meistä on esimerkiksi hallussa kaikki luontoterveyteen liittyvät keskeisimmät käsitteet? Tai milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään omaa luontosuhdettasi?

Elämysliikunnan järjestämiseen koulussa ja lähiympäristössä saat puolestaan hyviä vinkkejä tänä keväänä valmistuvien liikunnanopettajien artikkelista ja pedagogisen asiantuntijamme Anna Haapalaisen kokoamasta vinkkilistasta. Myös jäsensivustomme  päivitetystä materiaalipankista Luonto- ja elämysliikunta -sivulta löydät lisää runsaasti materiaalia luonnossa toteutettavasta liikunnasta.  

Lehden keskiaukeaman sivuilta löydät esittelyn syyskuun alussa Jyväskylässä järjestettävistä Liikunnanopettajien opintopäivistä. Opintopäiviä vietetään teemalla “Nyhjätään tyhjästä” eli mielenkiinnolla jäämme odottelemaan, millaisia elämyksiä ja vinkkejä ne meille tulevatkaan tarjoamaan. Muistathan, että ilmoittautuminen opintopäiville on jo käynnissä ja kevään/kesän ennakkohinnat ovat voimassa elokuulle asti. 

Kotisivut

Olethan huomannut, että heti www.liito.fi etusivulta löydät helposti tietoa järjestettävistä seminaareista, webinaareista ja miniopintopäivistä eri puolilla Suomea. Uutiset-kohdasta puolestaan löytyy mm. infoa tulevista ja menneistä asioista. Lisäksi löydät myös infoa ja materiaalia opintopäivistä kotisivujen kautta. Jos haluat seurata reaaliajassa tulevien opintopäivien rakentumista, ota Instagramista LIITO ry:n sivujen lisäksi seurantaan liikkaopepäivät2025-tili.

Kohti kesälomaa

Lähtekäämme siis ulos, kun on mahdollista, kokeilkaamme rohkeasti jotain uutta, haastakaamme itsemme ja ennen kaikkea nauttikaamme ympärillä heränneestä luonnosta. Annetaan kevään tuulen ja lämmön viedä meidät kohti uusia elämyksiä ja kesälomaa.

Nähdään syyskuussa liikkumisen ilon ja elämysten parissa Jyväskylässä. Antoisan virkistävää kesälomaa kaikille sitten, kun sen aika koittaa.

”Elämä on kuin polkupyörällä ajoa. Pitääksesi tasapainon on pysyttävä liikkeessä.” – A. Einstein

Satu

Elämys- ja luontoliikunta tukee opetussuunnitelman tavoitteita

Yläkoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat liikunnan merkitystä monipuolisten elämysten tarjoajana. Luontoon vietynä liikunnasta tulee usein hauskempaa ja elämyksellisempää, mikä tukee tavoitetta tarjota oppilaille iloa ja positiivisia kokemuksia. Lisäksi luonnossa liikkumisella on lukuisia terveyshyötyjä, ja opetussuunnitelma kannustaakin hyödyntämään luontoa liikunnan oppimisympäristönä. Yksinkertaisimmillaan elämysliikunta voi tarkoittaa sitä, että tutut pelit ja leikit viedään luontoon, jolloin niihin syntyy uusia elämyksellisiä ja seikkailullisia elementtejä.

Elämys- ja luontoliikunnassa korostuvat kokemuksellisuus ja yhdessä tekeminen fyysisen aktiivisuuden ohella. Se tarjoaa mahdollisuuden oppia hyväksymään itsensä ja ryhmän jäsenet sekä kehittää yhteistyötaitoja. Onnistumisen kokemukset puolestaan vahvistavat itsetuntoa. Kaikki nämä tavoitteet tukevat liikunnan opetussuunnitelman laajempia päämääriä.

Klassikkolautapeleistä liikunnallisiksi pihapeleiksi

Miten muuttaa tutut lautapelit liikunnallisiksi pihapeleiksi? Suomen Ladun perheliikunnan hankkeessa tutut pelit, kuten muistipeli, Kimble ja Afrikan tähti, saivat hauskat liikunnalliset versiot, jotka sopivat erinomaisesti myös koulun liikuntatunneille. Muistipelissä joukkueet etsivät ämpäreiden tai vatien alta kaksi samanlaista esinettä. Eniten pisteitä saanut joukkue voittaa. Kimble-pelissä pelaajien on kierrätettävä joukkueensa pelinappula ringin ympäri mahdollisimman nopeasti, ja Afrikan tähdessä joukkueet etsivät jalokiviä ja lopulta Afrikan tähden, joka pitää toimittaa pankkiirille. Lautapelien pihapeliversioiden ohjeet löytyvät Suomen Ladun Klassikkopelit pihapeleinä -sivulta.

Ulko-opet ry:n Virpi Jussila ja Ulla Myllyniemi näkivät pihapelien pedagogiset mahdollisuudet ja innostuivat ideoimaan niistä pedagogiset versiot. Pelien ideat pohjautuvat monille tuttuihin peleihin, joten muokattu peli-idea on helppo omaksua. Pedagogisissa pihapeleissä korostuvat ryhmätyötaidot, yhdessä oppiminen ja osallisuus. Ideoimalla liikunnan ja terveystiedon sisältöihin sopivia tehtäviä voi tuoda liikuntatunneille myös tiedollisia, kognitiivisia tavoitteita.  Pedagogiset pihapelit -opaaseen kehitettiin pedagoginen pihapeliversio myös muutamasta uudesta pihapelistä (bingo, Mastermind, Kahoot, risti-nolla). Opas löytyy Suomen Ladun sivuilta.

Suomen Ladun verkkosivuilta löytyy runsaasti elämys- ja luontoliikunnan materiaaleja. Inspiraatiota liikuntatunneille voi hakea esimerkiksi perheliikunnan sisällöistä, kuten luontokuntosali ja luontoparkour, tai Ulkoilu-sivulta, josta löytyy tietoa retkeilystä ja geokätköilystä. Luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia voi hyödyntää myös terveystiedon opetuksessa. Esimerkiksi Hyvinvointia luonnosta -työryhmän Hyvinvointipolku mielen maisemiin -materiaali sopii kevään viimeisille terveystiedon oppitunneille, auttaen nuoria pohtimaan yksin tai ryhmässä mielen hyvinvointia ennen kesäloman alkua. Materiaali löytyy Suomen Ladun Luontohyvinvointi -sivulta.

Jännitystä ja strategisia taitoja erilaisilla lipunryöstösoveluksilla

Lipunryöstö kehittää fyysistä kuntoa, liikuntataitoja ja sosiaalisia taitoja tarjoten samalla elämyksellisiä ja seikkailullisia kokemuksia, erityisesti luonnossa pelattuna. Pelaajat joutuvat havainnoimaan ympäristöään ja tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja hyökkäys- ja puolustussuuntaan. Lipunryöstö kehittää vuorovaikutustaitoja ja joukkueena toimimista, koska joukkue ei voi menestyä vain yhden hyvän yksilön avulla. Jokaiselle pelaajalle löytyy joukkueen menestymisen kannalta tärkeä rooli. Alla kuvattujen pelien tarkemmat ohjeet löytyvät jäsensivujen materiaalipankista (Liikunnan materiaalipankki > Luonto ja elämysliikunta > Muu luonto- ja elämysliikunta > Luonto- ja ulkoleikit)

Perinteisessä lipunryöstössä pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, joilla on omat liput suojeltavina. Pelialue jaetaan kahtia, ja oma puolisko toimii turva-alueena. Tarkoituksena on ryöstää vastustajan lippu ja tuoda se omalle kenttäpuoliskolle. Vastustajia voi ottaa kiinni omalla kenttäpuoliskolla. Kiinniotetut joutuvat vankilaan, josta heitä voi pelastaa koskettamalla. Voittaja on joukkue, joka saa lipun omalle kenttäpuoliskolleen. 

Neljän joukkueen lipunryöstö

Neljän joukkueen lipunryöstössä neljä joukkuetta pelaavat nimensä mukaisesti toisiaan vastaan. Pelialue jaetaan neljään lohkoon, ja jokainen joukkue aloittaa omasta neljänneksestä, jossa on turva-alue ja kaksi jokaisen vastustajan lippua. Pelin tavoitteena on kerätä kuusi oman joukkueen väristä lippua muilta joukkueilta ja tuoda ne omalle turva-alueelle. 

Vastustajan alueella olevia pelaajia estetään saamasta omia lippujaan ottamalla kiinni koskettamalla. Kiinniotettu pelaaja jää paikoilleen siihen missä hänet on otettu kiinni. Joukkuekaveri voi käydä vapauttamassa vangin koskettamalla. Peli päättyy, kun yksi joukkueista saa kaikki oman värisensä liput turva-alueelleen.

Stratego

Stratego on lipunryöstön tyyppinen liikuntapeli, jossa pelikentällä pelataan stratego-korteilla. Ryöstettävänä on joko vastustavan joukkueen lippukortti tai peliä voidaan pelata myös siten, että pelialueelle piilotetaan ryöstettävä lippu. Peliä voi pelata myös tavallisilla pelikorteilla. Vaikka säännöt saattavat tuntua aluksi monimutkaisilta, Stratego on vauhdikas ja innostava peli, jossa liikutaan paljon. Tarkemmat ohjeet löytyvät jäsensivujen materiaalipankista.

Kaksi joukkuetta tavoittelee vastustajan lippu-korttia (tai lippua). Joukkueen strategisti pysyy paikallaan ja jakaa kortit pelaajille, joilla on kerrallaan yksi kortti. Pelaajat haastavat toisiaan koskettamalla, kuten hipassa, minkä jälkeen verrataan kortteja – voittaja vie vastustajan kortin strategistilleen, ja hävinnyt hakee uuden. Ilman korttia ei voi pelata.

Kun strategistin kortit loppuvat, hän joutuu antamaan lippu-kortin peliin. Pelaajat voivat auttaa joukkuettaan kertomalla, mitä kortteja vastustajalla on, jotta oikea pelaaja voi eliminoida heidät. Esimerkiksi pommi-kortin voi voittaa vain pomminpurkajalla.

LIITO ry:n jäsensivujen Materiaalipankki

LIITO ry on koonnut liikunnan ja terveystiedon materiaalipankkia jäsensivuilleen vuodesta 2021. Materiaalipankki kokoaa yhteen eri tahojen, kuten lajiliittojen, terveysjärjestöjen ja hankkeiden, tuottamia materiaaleja. Mukana on myös kampanjoiden, yhdistysten ja seurojen aineistoja.  Materiaalipankista löydät myös linkit LIITO-lehden artikkeleihin sekä LIITO ry:n järjestämien koulutusten materiaaleihin. Pääosin materiaalipankin sisältö on suunnattu yläkouluun ja toiselle asteelle, mutta osa materiaaleista on tarkoitettu taustatiedoksi ammattilaisille.

Liikunnan materiaalipankin Luonto- ja elämysliikunta -sivulta löytyy runsaasti materiaalia luonnossa toteutettavasta liikunnasta. Se sisältää alasivut pyöräilylle, suunnistukselle sekä muulle luonto- ja elämysliikunnalle. Muu luonto- ja elämysliikunta -sivuilta on materiaalia muun muassa geokätköilystä, luontoliikunnasta etäopetuksessa sekä luontoliikunta teemapäivistä, luonto- ja ulkoleikeistä, metsäjoogasta sekä metsäparkourista. Talviliikunta ja vesillä liikkuminen on koottu omille alasivuilleen: jää- ja lumiliikunta sekä vesiliikunta. Näistä löytyy materiaalia eri vuodenaikojen aktiviteetteihin.

Kirjoittaja Anna Haapalainen, LitM, opettaa liikuntaa ja terveystietoa Rantakylän yhtenäiskoulussa Mikkelissä ja toimii kahtena päivänä viikossa pedagogisena asiantuntijana LIITO ry:ssä.

Pyöräilyviikon pääteema: Pyöräily kuuluu kaikille

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry osallistuu Pyöräilyviikkoon, joka järjestetään 2.-11.5.2025. Liittona olemme sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin ja haluamme tuoda niitä näkyviksi toiminnassamme. Pyöräilyviikko tarjoaa erinomaisen tilaisuuden edistää kestävää liikkumista ja vastata liikkumattomuuden kasvavaan haasteeseen.

Kannustamme kouluja ja oppilaitoksia mukaan!

Pyöräilyviikon aikana haastamme kouluja ja oppilaitoksia mukaan ainakin seuraaviin Pyöräilyviikon teemapäiviin:

• Pyörällä töihin -päivä ti 6.5. Koulun henkilökunta pyöräilee kouluun antaen esimerkkiä oppilaille ja opiskelijoille.

• Pyörällä kouluun -päivä ke 7.5. Oppilaat ja opiskelijat vastaavat haasteeseen pyöräilemällä kouluun.

• Pyörällä harrastuksiin -päivä to 8.5. Herätellään huoltajia ja seuroja kannustamaan lapsia ja nuoria yhdessä koulujen ja oppilaitosten kanssa pyöräilemään harrastuksiin.

Valmiita pohjia viestintään

Linkki muokattavaan Canva pohjaan

Koulumatkaliikunnan oppituntimateriaali

Haluamme myös muistuttaa viime syksynä tuottamastamme materiaalista Lihasvoimin kouluun! -opetusmateriaali koulumatkaliikkumisesta. Materiaalin yhtenä keskeisenä sisältönä on pyöräily. Materiaalin avulla edistämme jäsentemme ja opettajien valmiuksia käsitellä oppilaiden kanssa koulumatkaliikunnan hyötyjä sekä kannustaa aktiivisiin koulumatkoihin.

Tutustu koulumatkaliikunnan oppituntimateriaaliin tästä.

Tiestitkö?

Traficom on avannut Suomi liikkeelle -ohjelman valtionavustushaun koulumatkojen turvallisuuden ja liikunnallistamisen täältä.

Lisätietoja

• Pyöräilyviikko 2.–11.5.2025 | Pyöräilyvuosi

• Pyöräilyviikon tiedote ePressi

Mira jakaa mielellään osaamistaan muille ja tekee kovasti töitä omien opiskelijoiden menestymisen eteen. Hän jaksaa kehittää uutterasti omaa opetustaan, on tarkka ja vaativa mutta myös avulias ja kärsivällinen. Mira osaa hyödyntää monipuolisesti teknologiaa opetuksessaan.

Mira on ahkera, osaamistaan jatkuvasti uudistava ja pitkäjänteisesti työtään tekevä opettaja. Oman alansa huippuosaaja. Kollegana Mira on auttavainen ja innostava. Hän saa myös muut mukaan innostumaan! Miran kanssa on helppo tulla toimeen ja hän ajattelee opiskelijoidensa etua.

Mira on kantanut kortta kekoon myös yhteisen hyvän eteen. Hän on ollut mukana tekemässä LIITO ry:n preliminäärikoetta toiselle asteelle ylioppilaskirjoituksiin valmentavana tehtävänä.

Lisätietoja:

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, puheenjohtaja Mirva Ikola, puh. 040 704 2812
Vuoden terveystiedon opettaja Mira Poijärvi, puh. 050 3743 819, email: mira.poijarvi(at)eduvantaa.fi

Koe on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Koe pidetään keskiviikkona 23.4.2025. Koepäivä ei voi olla mikää muu, eikä sitä voida teettää poissaolleille myöhemmin. 

Koe on tilattavissa 7.4. saakka ja se toimitetaan tilaajille sähköpostiin 17.4.2025. Koe on laadittu vuoden 2014 OPS:n terveystiedon keskeisten sisältöjen pohjalta, huomioiden peruskoulun päättöarvioinnin kriteerit. 75-minuuttiseksi suunniteltu koe testaa peruskoulun terveystiedon oppimäärän tavoitteiden saavuttamista monipuolisilla (monivalinta, avoimet vastaukset) ja ajankohtaisilla tehtävillä.

Lisätietoa ja kokeen tilaus.