Liikunnanopettaja –lehden 4/05 aiheita: Hyvinvoinnin arviointi koulun kehittämisen välineenä Terveellistä syömistä ja täsmätuotteita Itsehoito ja itselääkintä kuuluvat jokapäiväiseen elämään Shindo - löytöretkellä rentouteen ChiBall - pehmeä, kevyt tapa liikkua Perusliikuntaa hauskassa paketissa Terveystietoja vai tekoja? Liikunnanopettajan työn palkitsevat ja kuormittavat piirteet Vaelluskurssilla haetaan ainutlaatuisia kokemuksia

Pääkirjoitus

Hyvinvointia kouluihin ja oppilaitoksiin

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Suomessa ja monessa muussakin valtiossa asetettu erääksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista. Tässä lehdessä hyvinvointia pohdiskellaan liikunnan ja terveystiedon oppiaineiden sekä koulun yleisen hyvinvoinnin kontekstissa. Mitä hyvinvointi on? Millaiset tekijät asettavat hyvinvointimme vaakalaudalle? Miten kouluissa voidaan edistää niin oppilaiden, opiskelijoiden kuin henkilökunnankin hyvinvointia? Miten jokainen voi omalta kohdaltaan edistää omaa hyvinvointiaan? Miten hyvinvoinnin teemoja voi opettaa?

Terveyttä ja hyvinvointia käsittelevissä tutkimuksissa painotetaan nykyisin yksilön omien voimavarojen sekä elämänhallinnan merkitystä. Kuitenkin hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä yhteisöllisellä lähestymistavalla nähdään paremmat mahdollisuudet saavuttaa tuloksia. Hyvinvoinnin edistämisen virallisissa toimenpide-ehdotuksissa, hyvinvointistrategioissa ja komiteamietinnöissä painotetaan usein arkielämän ympäristöjen, kuten koulujen ja työpaikkojen merkitystä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yleinen hyvinvointi kasvaa tai on kasvamatta kouluissa toimivien yksilöiden - oppilaiden, opiskelijoiden ja koulun koko henkilökunnan – kokemasta hyvinvoinnista.

Terveys ja hyvinvointi koetaan meillä yleisinä perusarvoina. Asia voidaan nähdä myös toisin: hyvinvointi pohjautuu erilaisiin arvovalintoihin niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla. Molemmilla tasoille arvovalinnat voivat johtaa hyvin- tai pahoinvointiin välittömästi tai vasta pitkällä aikavälillä. Ihmiset tekevät päivittäin arvovalintoja mm. syömiseen, nukkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvissä asioissa. Yksilön tasolla nuori tai aikuinen voi pohtia esimerkiksi arvostaako hän enemmän sosiaalista suosiota, jota saa kyetessään vaihtamaan mielipiteitä yömyöhällä esitetystä kulttielokuvasta vai sitä, että saa riittävästi yöunta silläkin uhalla, että jää keskusteluissa ulkopuoliseksi. Valinnan kohdistuessa säännönmukaisesti ensin mainittuun, seurauksena saattaa olla välitöntä hyvinvointia pätevyyden kokemuksena kaveripiirissä, mutta pahoinvointia pitemmällä tähtäyksellä unenpuutteena, keskittymisvaikeuksina tai vaikkapa fyysisinä oireina. Nuorten kanssa olisi hyvä keskustella ja tehdä näkyväksi näitä yksilön toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja ja arvostuksia esimerkiksi silloin, kun puhutaan sairauksien ennaltaehkäisystä tai vaikkapa itsehoidosta.

Arvovalinnat ohjaavat myös valtakunnallista, kunnallista ja koulukohtaista päätöksentekoa. Päätöksillä on aina välittömiä ja välillisiä vaikutuksia oppilaiden ja kouluissa työskentelevien aikuisten hyvinvointiin. Lähikoulujen lakkauttamiset, opetusryhmien kasvattaminen ja kaikenlaiset muut resursseihin kohdistuvat säästötoimenpiteet kuormittavat niin oppilaiden, opettajien kuin muunkin henkilökunnan jaksamista. Pätkätöiden aiheuttaman epävarmuuden lisäksi aikuisten hyvinvoinnin uhkatekijänä kouluissa ja oppilaitoksissa kummittelee tällä hetkellä uusi palkkausjärjestelmä. Uhkana on, että yhteiseen hyvään pyrkimisen sijasta kasvattajat laitetaan kilpailemaan keskenään niukkenevista palkkamäärärahoista. Ennen kuin suuria päätöksiä yhteisön tasolla tehdään, tulisi käydä todella avointa arvokeskustelua: mikä meille suomalaisille tässä elämässä on tärkeätä, ja mihin ja miten yhteiset rahamme haluamme käyttää? Keskustelu on jo alkanut kahvi- ja neuvottelupöydissä sekä erilaisissa medioissa. Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry toivoo, että päättäjät myös kuulisivat keskustelun viestit ja tekisivät viisaita päätöksiä ihmisen hyvinvoinnin puolesta.